Ennen ihanasta miehestä on tullut korona-aikana hirviö
Mieheni oli ennen ihana, huoleton, huomaavainen ja ymmärsi minua. En ole varmasti aina maailman helpoin ihminen, mutta en koskaan kokenut, että minussa olisi jotakin vikaa, kun olen hänen kanssaan. Nykyään mies suuttuu pienistä asioista. Välillä on vaikea saada selvää, mistä on edes vihainen. Sitten, kun kysyn, saattaa syy olla jokin, joka kuulostaa ihan keksityltä. Esim. tänään sai minut itkemään, kun kuulemma oli minulta epäreilua sanoa hänelle, että tv on liian pienellä. Hän oli laittanut tv:n siis pienemmälle itse, enkä halunnut sitä laittaa itse lujemmalle, jos se häntä häiritsi. Totesin vain, että tv ei kuulu nyt ollenkaan. Tämä siis oli epäreilua minulta, koska hänellä oli tiskien pesu kesken eikä hän halunnut uutta "tehtävää" minulta. Ja kun sanoin, että tämä vaikuttaa siltä, että hän keksii syitä suuttua, niin se oli kuulemma minulta vähättelevää, koska tuo minun epäreiluus oli tuossa tilanteessa aitoa. Tämä on jo kolmas vkl putkeen, kun aloitin viikonlopun hyvällä tuulella, aikeena tehdä kotona kivoja juttuja, ja nyt olen masentunut, ahdistunut ja itkuinen mieheni vuoksi. Eli koko vkl on pilalla, koska koen oloni arvottomaksi ja niin kuin minussa olisi jokin vika. Mitä teen? Korona-aika vaikuttaa mieheen voimakkaammin, koska on ollut ennen meistä se menevämpi. Mutta onko tämä hirviö, joka nyt minulle on paljastunut, joku sellainen, joka poistuu kun korona helpottaa? Vai onko tämä nyt se ihminen, jolle lupasin elämäni, ja huomaan hänen ilkeytensä vasta nyt? Voiko joku auttaa? Olen neuvoton.
Kommentit (26)
Luin useamman kerran aloituksen enkä tajua vieläkään mikä ongelma on siinä tv:n äänen säätämisessä?
Vierailija kirjoitti:
Sellaista Porvoossa tänään. Eikö ota oikein tulta?
Älä nyt. AP on masentunut, ahdistunut, itkuinen ja neuvoton.
Miten miehen käytös liittyy korona-aikaan? Omaan käytökseeni korona ei vaikuta lainkaan. Kyllä miehen käytöksessä on kyse jostain muusta. Toinen nainen kuvioissa?
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan... Jospa miehesi on myös kyllästynyt nalkutukseesi tmv.
Kyllä mustakin tulis hirviö, jos tiskaisin ja joku tulee ruikuttaan, että telkkari on liian pienellä.
Vastauksia kysymyksiin:
1. Yhdessä 7 vuotta.
2. Korona ahdistaa miestä, koska haluaisi elää "normaalia" elämää ja nyt kun on paljon kotona, eikä pääse kavereiden kanssa juhlimaan tai työpaikalle, niin kokee psyykkistä kuormitusta. Itsekin myöntänyt, että helposti suuttuu nykyään (paitsi tänään ei taas voinut sitä myöntää).
3. Joo, teksti oli vähän huonosti muotoiltu, kirjoitin tunteella.
4. Ongelma tv:n kanssa siis: Meillä on avokeittiö ja katsoin tv:tä, kun mies laittoi tiskejä. Mies pienensi tv:n voluumia, jolloin en kuullut enää yhtään mitään. Sanoin, etten kuule mitään, josta mies suuttui. Hänestä oli epäreilua, että olin pyytänyt häntä laittamaan tiskit, ja sitten sanoin, etten kuule tv:tä. Hänestä siis tarkoitin, että "laita tv kovemmalle" vaikka hän jo teki yhtä "tehtävää". En ymmärrä, miten tästä voi syntyä niin kova riita, että minä lopulta itken. Yritin halata, yritin sopia, mutta mies pysyi vihaisena, ja tämä tv:n äänen voluumin kommenttini oli se syy. Ja kun kyseenalaistin, että voiko tuosta asiasta olla vihainen, niin se oli miehen mielestä häntä vähättelevää. Eli lopulta minä olin epäreilu ja vähättelevä...
Kuulostaa siltä ettei suhteenne kestä sitä, että olette neljän seinän sisällä vain katselemassa toisianne. Onko mies saanut riittävästi seksiä? Miksi mies ei saisi koskaan tiuskia huonotuulisena, jos sillä on vaikka jotain kuukautisia vastaavaa meneillään?
Anna miehen tiskata rauhassa ja säädä itse telkkarin volyymit. Vai onko se joku slave?
Miksi pitää takertua siihen, että mies tiuskaisi tv:n äänen säätämisestä kun oli parhaillaan laittamassa tiskejä? Anna rauhoittua ja puhu asiasta vasta myöhemmin sillä tavalla, että ehdotat jotain mukavaa puuhaa ja samalla ohimennen sanot, että ymmärrät miehen huonotuulisuuden. Tarvitsette jotakin vaihtelua korona-arkeen.
No se on ärsyyntynyt siitä että pyöritte siellä keskenänne päivästä toiseen. Normaalisti puolisosta pääsee erilleen työpäivän ajaksi tai kun harrastaa ja matkustaa. Liika yhdessäolo tekee ainakin mut ihan hulluksi, alkaa ärsyttää jo pelkästään se miten toinen kulauttaa vettä tai joku muu ihan älytön juttu.
Ja toisen ihmisen telkkari on kyllä tosi ärsyttävää kuunneltavaa. Muuttakaa isompaan kämppään.
Niin siis tilanne oli se, että mies laittoi sen tv:n itse pienemmälle, jolloin olisi mielestäni passiivisaggressiivista minulta mitään sanomatta vain mennä nostamaan volyymiä takaisin ylös. Eikös vain? Halusin mainita tämän asian hänelle, jotta hän voisi sitten päättää, laittaako sen volyymin vielä ylemmäs. Sanoin siis hänelle vain, etten kuule enää tv:stä mitään.
Mutta varsinainen asian ydin oli se, että mies suuttuu nykyään tämän tyyppisistä asioista koko ajan. Niin usein, että tulen ihan hulluksi. Joo, ehkä olin väärässä tässä tv asiassa, en osaa sanoa. Mutta vaikka olisinkin ihan "mäntti" tuossa tilanteessa, niin ei ole mielestäni ihan normaalia suuttua siitä, ja alkaa kutsumaan toista epäreiluksi. Vai? Olisipa vain siis kyse tästä "tv-gatesta", mutta niitä erinäisiä syitä suuttua tulee aikamoisella tykityksellä.
Ehkä ongelma on juuri se, että minä kyllä kestän poikkeusaikoja ja yritän keskittyä siihen, mitä kaikkea hyvää meillä on. En keskity siihen, mitä meillä ei juuri nyt ole. Mies on ihan päinvastainen ja märehtii vaan, kun kaikkialla puhutaan koronasta ja pitää vältellä sitä sun tätä. Mutta en olisi ikinä uskonut, että hän alkaa purkamaan minulle turhautumistaan ja ajaa minut tähän ahdistuneisuuden tilaan. On tosi masentavaa herätä iloisena ja toiveikkaana, ja sitten tulee myrskypilvi (mieheni suuttumiset) ja ajaa sen toivon pois...
Kunnon keskustelu on nyt tarpeen. Syitä miehen käytökseen voi olla useita. Korona voi hyvinkin vaikuttaa. Joka tapauksessa jokin saa hänet käyttäytymään vihaisesti. Kerro aluksi, miltä sinysta tuntuu. Jos mies ei ole juttutuulella tai aihe tulee yllätyksenä, kannattaa siirtää keskustelua suotuisampaan hetkeen. Ja kannattaa suhtautua mieheen ymmärryksellä. Se vie eteenpäin.
up