Ennen ihanasta miehestä on tullut korona-aikana hirviö

Mieheni oli ennen ihana, huoleton, huomaavainen ja ymmärsi minua. En ole varmasti aina maailman helpoin ihminen, mutta en koskaan kokenut, että minussa olisi jotakin vikaa, kun olen hänen kanssaan. Nykyään mies suuttuu pienistä asioista. Välillä on vaikea saada selvää, mistä on edes vihainen. Sitten, kun kysyn, saattaa syy olla jokin, joka kuulostaa ihan keksityltä. Esim. tänään sai minut itkemään, kun kuulemma oli minulta epäreilua sanoa hänelle, että tv on liian pienellä. Hän oli laittanut tv:n siis pienemmälle itse, enkä halunnut sitä laittaa itse lujemmalle, jos se häntä häiritsi. Totesin vain, että tv ei kuulu nyt ollenkaan. Tämä siis oli epäreilua minulta, koska hänellä oli tiskien pesu kesken eikä hän halunnut uutta "tehtävää" minulta. Ja kun sanoin, että tämä vaikuttaa siltä, että hän keksii syitä suuttua, niin se oli kuulemma minulta vähättelevää, koska tuo minun epäreiluus oli tuossa tilanteessa aitoa. Tämä on jo kolmas vkl putkeen, kun aloitin viikonlopun hyvällä tuulella, aikeena tehdä kotona kivoja juttuja, ja nyt olen masentunut, ahdistunut ja itkuinen mieheni vuoksi. Eli koko vkl on pilalla, koska koen oloni arvottomaksi ja niin kuin minussa olisi jokin vika. Mitä teen? Korona-aika vaikuttaa mieheen voimakkaammin, koska on ollut ennen meistä se menevämpi. Mutta onko tämä hirviö, joka nyt minulle on paljastunut, joku sellainen, joka poistuu kun korona helpottaa? Vai onko tämä nyt se ihminen, jolle lupasin elämäni, ja huomaan hänen ilkeytensä vasta nyt? Voiko joku auttaa? Olen neuvoton.