Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rutiköyhä kuolinpesä ja ”perintö”riita
06.03.2021 |
Isä kuoli, eikä isältä jäänyt mitään. Rahaa oli muutama satanen, hautajaiset järjestettiin maksusitoumuksella. Olen isän ainoa lapsi, ja minä olen hoitanut kaikki kuolinpesän asiat, ja myös isän asiat.
Minä tyhjensin itse isän pienen asunnon. Paljon ei vaatteiden ja kirjojen lisäksi asunnossa ollut, mutta löysin muutaman kauniin astian ja yhden tärkeän esineen: lapsuudesta asti meillä seinällä roikkunut ja sitten isää kaikkialle seurannut miekka.
Miekka ei ole minkään arvoinen, mutta se on kaunis ja hyvin vanha. Se on minulle tärkeä, sillä se oli minulla lapsuudenkodissa ja se muistuttaa minua isästä. Se oli isän miekka.
Isän sisarukset eivät ole olleet kovin kiinnostuneita isän kuolemasta. Ottivat tietenkin osaa minunkin suruuni ja olivat hautajaisissa suremassa, mutta muutoin ovat olleet yhtä etäisiä kuin ennenkin. Mutta sitten postasin kuvan miekasta Instagramiin.
Yksi sisar laittoi minulle tekstiviestin, toinen soitti. Miekka on kuulemma heidän.
Miekka oli ollut heidän lapsuudenkodissaan seinällä, aivan kuten meilläkin. He eivät osanneet sanoa mistä miekka on heille tullut, mutta ilmeisesti ukkini se alun perin oli.
Ovat kumpikin luonnollisesti käyneet minun lapsuudenkodissani lukemattomia kertoja ja nähneet miekan seinällä niinikään lukemattomia kertoja, mutta vasta nyt, kun miekka on minulla, haluavat he sen itselleen.
Ukki ei ole elossa, että voisin kysyä, kuinka miekka päätyi isälleni, mutta isän sisarten mukaan miekan koti ei ole minun luonani.
Ovat onnistumassa saamaan minua ajattelemaan, että ehkä miekka kuuluukin heille. Ehkä se on heidän, koska se oli heidän ”ensin”?
Näyttää siltä, että tätä ei saada sovittua ainakaan ilman todellista sukuriitaa, joten kysyn teiltä vahvistusta: kuuluuhan miekka nyt kuitenkin minulle?
Ja vielä, mikä minua ihmetyttää, että onko niin että perinnöstä riidellään AINA, vaikka mitään perintöä ei olisikaan..?
Kommentit (90)
Sisaruksia on ilmeisesti siis useita, miten meinaavat miekan jakaa. Veisin miekan hankalimmalle heistä ja siirtäisin riidan heidän keskinäiseksi ongelmakseen, huonosta karmasta eroon itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso kiitos kaikista vastauksista! Miekka on minun.
Totta puhuen minä oletan, ettei miekalla ole arvoa. Ensinnäkin, se on vähän rikki (yksi ”timantti” eli kivi puuttuu, eikä miekka pysy kunnolla kahvassaan kiinni), ja toisekseen, jos se olisi arvokas niin isäni olisi pantannut tai myynyt sen. Oletus siis, voinhan tietysti joskus kysyä ammattilaiselta, mutta korkeaan arvoon en toden totta usko.
Isän sisaret sanovat tosiaankin, että miekka oli heidän ensin. Että se on ”aina” ollut heidän. Taitaa olla nytkin kyse siitä, että esineen tulee pysyä suvussa, että se on tärkeintä. Jomman kumman sisaren varastoon miekka varmasti päätyisi.
Pääasia tuntuu olevan, ettei miekka ole minulla.
Niin, ja postasin Instagramiin sellaisen isän muistelopostauksen. Vähän lapsellista, mutta en arvannut ettei ihan oikeasti olisi kannattanut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea provo.
Ehkä, mutta täysin mahdollinen tilanne, ja nostatti hyvän keskustelun.
Keskustelun? 🤣
Meillä taitaa olla vähän eri käsitys keskustelusta.
Yliiiislauta odottaa paluutasi älyllisesti vertaistesi joukkoon.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Iso kiitos kaikista vastauksista! Miekka on minun.
Totta puhuen minä oletan, ettei miekalla ole arvoa. Ensinnäkin, se on vähän rikki (yksi ”timantti” eli kivi puuttuu, eikä miekka pysy kunnolla kahvassaan kiinni), ja toisekseen, jos se olisi arvokas niin isäni olisi pantannut tai myynyt sen. Oletus siis, voinhan tietysti joskus kysyä ammattilaiselta, mutta korkeaan arvoon en toden totta usko.
Isän sisaret sanovat tosiaankin, että miekka oli heidän ensin. Että se on ”aina” ollut heidän. Taitaa olla nytkin kyse siitä, että esineen tulee pysyä suvussa, että se on tärkeintä. Jomman kumman sisaren varastoon miekka varmasti päätyisi.
Pääasia tuntuu olevan, ettei miekka ole minulla.
Niin, ja postasin Instagramiin sellaisen isän muistelopostauksen. Vähän lapsellista, mutta en arvannut ettei ihan oikeasti olisi kannattanut.
Ap
Miekka pysyy suvussa.
Sinulla. :)
Leskiäitini kuoli, pidettiin hautajaiset siellä lapsuudekodissa. Sovittiin että otetaan vuokra-auto johon mahtuu ne huonekaut jotka säilytetään. Isän rikkaasta kodista peritty aniikkitavarat. Kun auto tuli sisko oli ottanit omin luvin jo kaike ja hänen lapsensa oli hakenut osan itselleen. Härskit voittaa olis piänyt arvata etukäteen. On juuri hänen tyyppistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm...mummoikäiset Instagramissa🤔
Mitä sitten? Tämä mummo, 57, hoitaa kahden yhdistyksen tietotekniikan kokonaan, eikä siinä ole mitään ihmeellistä, myös ne instatilit. Omakin tili on, mutta käytän sitä lähinnä seuraamiseen, itsellä ei ole sinne mitään laitettavaa, jonkun kivan maisemakuvan joskus harvoin laittaa. Mutta ei tarvitse olla mummoikäinen, että isä kuolee. Oma isäni on ollut 17, kun hänen isänsä on kuollut ja pikkulastenkin isiä kuolee. Ap ei mainitse isänsä ikää tai omaansa. Mutta kyllä mä tiedän kasikymppisiä, joilla on instatili, olen heitä vähän neuvonut siinä.
Vierailija kirjoitti:
Iso kiitos kaikista vastauksista! Miekka on minun.
Totta puhuen minä oletan, ettei miekalla ole arvoa. Ensinnäkin, se on vähän rikki (yksi ”timantti” eli kivi puuttuu, eikä miekka pysy kunnolla kahvassaan kiinni), ja toisekseen, jos se olisi arvokas niin isäni olisi pantannut tai myynyt sen. Oletus siis, voinhan tietysti joskus kysyä ammattilaiselta, mutta korkeaan arvoon en toden totta usko.
Isän sisaret sanovat tosiaankin, että miekka oli heidän ensin. Että se on ”aina” ollut heidän. Taitaa olla nytkin kyse siitä, että esineen tulee pysyä suvussa, että se on tärkeintä. Jomman kumman sisaren varastoon miekka varmasti päätyisi.
Pääasia tuntuu olevan, ettei miekka ole minulla.
Niin, ja postasin Instagramiin sellaisen isän muistelopostauksen. Vähän lapsellista, mutta en arvannut ettei ihan oikeasti olisi kannattanut.
Ap
No mihin se heidän jälkeen päätyisi? Heidän lapsillee, jotka ovat yhtä paljon suvussa kuin sinäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iso kiitos kaikista vastauksista! Miekka on minun.
Totta puhuen minä oletan, ettei miekalla ole arvoa. Ensinnäkin, se on vähän rikki (yksi ”timantti” eli kivi puuttuu, eikä miekka pysy kunnolla kahvassaan kiinni), ja toisekseen, jos se olisi arvokas niin isäni olisi pantannut tai myynyt sen. Oletus siis, voinhan tietysti joskus kysyä ammattilaiselta, mutta korkeaan arvoon en toden totta usko.
Isän sisaret sanovat tosiaankin, että miekka oli heidän ensin. Että se on ”aina” ollut heidän. Taitaa olla nytkin kyse siitä, että esineen tulee pysyä suvussa, että se on tärkeintä. Jomman kumman sisaren varastoon miekka varmasti päätyisi.
Pääasia tuntuu olevan, ettei miekka ole minulla.
Niin, ja postasin Instagramiin sellaisen isän muistelopostauksen. Vähän lapsellista, mutta en arvannut ettei ihan oikeasti olisi kannattanut.
Ap
Olethan sinäkin osa sukua. Tulee mieleen veljen vaimo jonka mielestä eräs mummoni jäämistön antiikkiesine olisi pitänyt tulla heille, että ”jäisi sukuun”. Olen siis lapseton, lapsia ei tule ja tämä oli se asia joka vaikutti asiaan.
Kerro instassa, että muut miekan hyvään hintaan vaikka 20 000 e. Ja lopeta yhteyden pito sukulaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ja muut näihin tilanteisiin joutuvat. Jättäkää täysin huomiotta nämä syyllistävät kommentit somepostauksesta. Se mitä te olette tehneet läheisen kuoleman jälkeen ei mitenkään ole aiheuttanut kokemaanne huonoa kohtelua ja perintöriitoja.
Voimia surutyöhön ja vetäkää terveet rajat, hakekaa apua.
Terveisin se jonka isä kuoli kesällä
Kunn sinusta aika jättää sinun perintö menee vanhempiesi sisaruksille jos ei ole omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea provo.
Tuskin on.
Isäpuoleni sisar meni naimisiin leskimiehen kanssa ja heillä oli onnellinen avioliitto, joka päättyi miehen äkilliseen kuolemaan.
Kuolemaa seuranneena päivänä miehen lapset tulivat pariskunnan kotiin ja veivät taulut seiniltä, koska taulut ovat heidän sukunsa.
Se on rikos.Ei kuolinpesästä saa kukaan viedä mitään ennen kuin ne on kirjattu laillisesti.
Tuohon instakommeettiin, että nykyajan mummot ovat niitä, jotka ovat opetelleet sen tietokoneen käytön ihan ensimmäisistä versioista asti ja ovat nähneet koko kehityksen kaarren. Vanhempani ovat kuolleet ja eivät olleet töiden puolesta tietokoneiden kanssa tekemisissä, mutta kansalaisopisto järjesti tietokonekursseja eläkeläisille ja tästä on aikaa jo 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sana rikos ja minun vastaus otettiin pois.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Kunn sinusta aika jättää sinun perintö menee vanhempiesi sisaruksille jos ei ole omia lapsia.
Ei se ole noin yksinkertaista. Tässä tapauksessa kyseeseen tulisi myös apn äiti.
Vierailija kirjoitti:
Pyytäisin nähtäville perunkirjaa ukkisi ja isoäitisi jäämistöstä, jossa mainitaan miekka ja se, että se jätettiin isäsi sisaruksille eikä isällesi. Kysyisin lisäksi, että miksi sisarukset eivät vaatineet miekkaa isältäsi kaikkina niinä vuosina, kun he vierailivat isäsi luona, mutta nyt vaativat sinulta, jolla on ainoa kokemus siitä, että miekka on kuulunut isällesi. Onhan nimittäin outoa, että he eivät ole pyytäneet miekkaa isältäsi, joka olisi tuon tiennyt, että miekka ei kuulunut hänelle itselleen vaan sisaruksilleen.
Paskan marjat mitään selvittelyjä. Miekka on ap:n ja sillä selvä.
Olisivat vaatineet ajallaan, jos oli jotain sanomista (kuten sanoitkin).
Mikään selvittely ja länkytys ei vie asiaa ja suvun välejä mitenkään hyvään suuntaan, vaan päinvastoin. Parasta siis pitää miekka omanaan ja suu supussa.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Kunn sinusta aika jättää sinun perintö menee vanhempiesi sisaruksille jos ei ole omia lapsia.
Tuossa tapauksessa tekisin testamentin ja testamenttaisin miekan jollekin tutulleni.
Mulla on mummin lasikulho kaapissa. Nyt muotia. Mummo kuoli 30 v sitten. Lojui varastossa 20 v sitten vuoden kun kaikki Isän sisarukset sai hakea mitä halusi. Paljon oli mitä kukaan ei halunnut.
Jos nyt laittaisin Someen parku tulisi
Joskus oli lehdessä juttu perintöriidoista. Asianajajaa haastateltiin ja hän sanoi ettei ole niin pientä rahasummaa mistä ei sukuriitaa saada aikaiseksi. Usein muutamien satasten takia takutaan käräjillä tuhansien lasku ja välit poikki loppuiäksi!
Alue: Aihe vapaa
Huhuu ap...