Lue keskustelun säännöt.
Ei tämä lopu ikinä, ei jaksa
Tässä nyt vuosi pitänyt jaksaa ja jaksaa. En enää kyllä jaksa.
Tajusin, että eihän tuolla hallituksella ole edes mitään suunnitelmaa koronavapaasta elämästä. Ne vaan puhuu sairaanhoidon kantokyvystä. Messukeskuskin voidaan ottaaa sairaalatilaksi. Ei ne edes ajattele että tämä virus olisi vuoden päästäkään pois.
Tämä paska jatkuu, kun ei edes yritetä tukahduttaa, vähän vaan koko ajan hillitään.
Kommentit (1556)
Täällä on kyselty, tunteeko kukaan ketään vakavasti koronaan sairastunutta. Vaikka tämä palsta ei tietenkään ole mitenkään luotettava otanta suomalaisista, niin on outoa, että hyvin harva oikeasti tuntee jonkun koronaan sairaalassa hotoa saaneen tai jopa siihen menehtyneen, vaikka uusia tartuntoja tulee päivittäin satoja. Ovatko THL:n luvut luotettavia? Toivottavasti ovat, kun niiden perusteella tehdyt yhteiskunnalliset toimet ovat kuitenkin mittavia ja sietämättömän kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhallista ja kivaa aikaa tämä on. Rahaa on säästynyt valtavasti. Luulen, että tämä aika vaikuttaa pysyvästi rahan käyttööni - huomaan jotenkin selvemmin, mitä kaikkea aivan tarpeetonta on tullut hankittua.
Samaten jotkut ihmiset jää kyllä nyt ympyröistä pois kokonaan - ne ikivalittajat, negatiiviset öyhkääjät ja kateelliset kyttääjät.
Tämä vois jatkua mun puolesta vaikka kuinka pitkään. Luontokin taitaa kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Älkää menkö median ja valtion " lankaan".
Erottakaa totuus ja valhe.
Valhettakin on.
Suhteuttakaa luvut koko väestöön.
Katsokaa kuolintilastoja, ilmeisesti koskaan ennen ei ole vanhukset kuolleet mihinkään?? DD
Niinpä, verkkouutisissa...eikun verkkolehdissäkin kirjoitetaan, mitä sattuu. Ja mitä Suomenuutisia.. eikun Suomen uutisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää menkö median ja valtion " lankaan".
Erottakaa totuus ja valhe.
Valhettakin on.
Suhteuttakaa luvut koko väestöön.
Katsokaa kuolintilastoja, ilmeisesti koskaan ennen ei ole vanhukset kuolleet mihinkään?? DDNiinpä, verkkouutisissa...eikun verkkolehdissäkin kirjoitetaan, mitä sattuu. Ja mitä Suomenuutisia.. eikun Suomen uutisia.
Oikeestaan verkkouutiset on vaan pitkälti kokoelma linkkejä muiden kirjoittamiin uutisiin. Käy vaikka lukemassa netistä. .fi vaan verkkouutisten loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko kukaan henkilökohtaisesti ketään, joka olisi oikeasti sairastanut koronan vaikean muodon eli joutunut sairaalahoitoon?
Tunnen,nuori perusterve mies ,joutui teholle ja sai munuaisvaurion.
Ja tämä oli ylipainoinen/tupakoitsija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vain yksi elämä.
Nyt siitä 2v menee hukkaan sisällä istuessa.
Ja takaisin ei menetettyä aikaa saa.
Vierailija kirjoitti:
On vain yksi elämä.
Nyt siitä 2v menee hukkaan sisällä istuessa.
Ja takaisin ei menetettyä aikaa saa.
Miksi istut? Oletko vankilassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kyselty, tunteeko kukaan ketään vakavasti koronaan sairastunutta. Vaikka tämä palsta ei tietenkään ole mitenkään luotettava otanta suomalaisista, niin on outoa, että hyvin harva oikeasti tuntee jonkun koronaan sairaalassa hotoa saaneen tai jopa siihen menehtyneen, vaikka uusia tartuntoja tulee päivittäin satoja. Ovatko THL:n luvut luotettavia? Toivottavasti ovat, kun niiden perusteella tehdyt yhteiskunnalliset toimet ovat kuitenkin mittavia ja sietämättömän kalliita.
Suomessa on kuollut 783 ihmistä koronaan ja meidän mediaani-ikä on n.81 vuotta.
Nämä vajaa 800 noin 80-kymppistä tunsikin melkein kaikki suomalaiset. Aika paljon ystäviä, kun suomalaisia on n. 5 miljoonaa.
Eli mikä on todennäköisyys tuntea joku 800 ihmisestä yhteensä 5 miljoonan ihmisen joukosta?
Miksi lietsot negatiivisuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin melkein koko ketjun. Nyt kun täällä on selkeästi fiksua keskustelua aiheesta ja olen itsekin väsynyt tähän pskaan, niin ehdottaisin, että aletaan suunnitella tulevaa.
Aloitetaan omasta hyvinvoinnista. Mitkä asiat elämässäni ovat nyt eniten pers.ellään? Mitä voin tehdä joka tapauksessa niiden parantamiseksi? Miten voin parhaiten huolehtia omasta terveydestäni? Entä mielenterveydestäni? Mitä piristävää voin järjestää elämääni joka tapauksessa?
Selviytyminen. Miten voin varautua tuleviin uhkiin? Miten varmistan että pärjään tulevat 6-12kk jos yhteiskunta romahtaa? Miten autan läheisiäni?
Tulevaisuus. Mitä olen oppinut tästä kaikesta? Mitä en enää halua elämääni? Mitä (uutta/vanhaa) haluan elämääni? Mihin suuntaan haluan maailman muuttuvan? Mitä voin tehdä toivomani tulevaisuuden eteen? Keiden kanssa haluan olla tekemisissä? Miten voimme järjestäytyä? Mitä juuri minä voin tehdä? Keihin minun täytyy olla yhteydessä?
Keksi lisää kysymyksiä.
Miksi en ole ollut ystävällisempi naapurilleni?
Miksi en voisi aloittaa tänään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsiäinen
Ei
Ole
Oikea
AIka
lähteä
reissuun.
Musta tuntuu kyllä että mä menen.
Eiköhän ne gastarbeiterit lähde pääsiäiseksi kotiin jonnekin skopjeen ja otetaan tänne sitten taas avosylin vastaan. Joten minua ei paljon Sannan suosittamiset liikuta.
Mä mietin just samaa. Yli vuosi ollaan perheen kans vältelty muita ihmisiä, ei olla käyty juuri missään, monet muut on matkustellu jopa ulkomaita myöten, olleet lapissa jne.
Nyt kun on jo selvää, että virusta ei tukahduteta niin koen turhana kituuttaa. Kun hallitus ei hoida työtään niin miks mun täytyy enää yrittää. Lapset kuitenkin joutuu käymään koulua kun ovat alakoulussa. Jossain vaiheessa virus tulee kuitenkin.
Nyt loppui tämä kituuttaminen. Pääsiäinen, täältä tullaan! Mä.en.enää.välitä.Ajatteletko oikeasti, että Suomen hallitus voisi mitään tappavalla virukselle?
En ajattele. Enää.
Uuden-Seelannin ja Australian hallitus kyllä voi. Mutta ei. Ei Suomen hallitus. Se ei osaa laittaa rajoja kiinni eikä edes pakollista valvottua karanteenia.
Ja myönnän etten itse voi tälle virukselle mitään, vuoden yritin ja syksystä saakka tilanne on vain pahentunut, joten alan elää. Koska kuten Marinkin tänään totesi tän kanssa eletään vuosia (no, toiset elää, toiset kuolee). En sentään aio vuosia vältellä sosiaalista elämää. Nyt yhden vuoden vältellyt eikä se auttanut ketään eikä mitään.Kai tajuat, ettei mikään hallitus tai pääministeri voi kuollettaa tappavaa virusta, päätöksellä että nyt virus lopetat maailmanlaajuisen vakavat sairastumiset, jolloin ihmiset ja kansakunnat voisivat jatkaa työ- ja normielämässään normaalisti. Kyllä tässä mennään kaikkien suhteen terveys edellä, enemmänkin pitäisi mennä tässä tilanteessa, jotta saataisiin suojeltua monen ihmisen henget. Ketään ei hittoakaan kiinnosta joku työpaikka, kun kaikki tietää ja kokee, ettei duuneissa suju, ja ensiarvoisin olisi se oman hengen säästäminen. Ja läheisten. Nauti nyt vaan ihan täysillä siitä hyvästä, mitä sulla on. Ainakin kodista.
Valitettavasti kaikkien on sopeuduttava myös siihen, että valtaosa ei ole valmis rajoittamaan elämäänsä pidempään kuin vuoden. Etenkin kun rajoitukset eivät ole oikea-aikaisia eivätkä kohdistu oikeisiin asioihin. Toiset on valmiita elämään riskillä, toiset ei. Kumpaakaan on vaikea muuttaa, vaikka kuinka syylistäisitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä kyllä lopu. Juuri eilen tajusin että tämä on nyt se. Ihmiskunnan loppu. Harmageddon. Apocalypse. Tämä kestää ehkä 5-10 vuotta, jonka aikana me kaikki kuollaan pikkuhiljaa. Jäljelle jää pieni ihmisjoukko yhteiskunnan raunioille, joka yrittää selvitä, mutta miettii, että kuolema olisi ollut parempi vaihtoehto kuin tämä.
Tää on vähän niinkuin se asteroidi jonka oli tarkoitus tuhota maapallo, mutta tämä on vain paljon pahempaa, sillä tämä kestää kauan. Asteroidin isku olisi nopea ja armollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin melkein koko ketjun. Nyt kun täällä on selkeästi fiksua keskustelua aiheesta ja olen itsekin väsynyt tähän pskaan, niin ehdottaisin, että aletaan suunnitella tulevaa.
Aloitetaan omasta hyvinvoinnista. Mitkä asiat elämässäni ovat nyt eniten pers.ellään? Mitä voin tehdä joka tapauksessa niiden parantamiseksi? Miten voin parhaiten huolehtia omasta terveydestäni? Entä mielenterveydestäni? Mitä piristävää voin järjestää elämääni joka tapauksessa?
Selviytyminen. Miten voin varautua tuleviin uhkiin? Miten varmistan että pärjään tulevat 6-12kk jos yhteiskunta romahtaa? Miten autan läheisiäni?
Tulevaisuus. Mitä olen oppinut tästä kaikesta? Mitä en enää halua elämääni? Mitä (uutta/vanhaa) haluan elämääni? Mihin suuntaan haluan maailman muuttuvan? Mitä voin tehdä toivomani tulevaisuuden eteen? Keiden kanssa haluan olla tekemisissä? Miten voimme järjestäytyä? Mitä juuri minä voin tehdä? Keihin minun täytyy olla yhteydessä?
Keksi lisää kysymyksiä.
Miksi en ole ollut ystävällisempi naapurilleni?
Miksi en voisi aloittaa tänään?
Hyvä pointti. Nyt jos koskaan kannattaa tutustua ja ylläpitää välejä naapureihin. Jos tulee iso romahdus, niin naapurustoon on pakko muodostaa jonkinlaisia yhteisöjä, joissa autetaan toista. Miksei siis aloittaisi heti? Sitä paitsi se voi muutenkin olla mukavaa ja tuoda sisältöä elämään.
Hyvinä puolina ainakin rahaa on jäänyt säästöön.. Huvittavaa vaikka olin itse viime vuonna lomautettunakin jne. niin silti koko vuonna sain enemmän rahaa säästöön kuin parina edellisenä vuonna yhteensä!
Itse koitan vain ajatella että kyllä tämä joskus loppuu.. Voi sitä tunnetta sitten kun pääsee taas esim. ulkomaille!
On parempi tosiaan alkaa eristäytymään kunnolla ja varata kaikkea tarpeellista jatko ajatellen. Veikkaan että tämä johtaa hallitsemattomiin sotiin. Eli maailmanlopun loppunäytös on alkanut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno vuosihan on takana. Mua ei haittaa vaikka jatkuisi tämmösenä kuhan ei itse sairastu.
onpa teillä tylsä elämä ollut ennen koronaakin. Ei hyvää iltaa.
Mitä sinä toisen tylsyydestä mitään tiedät?
työkaverilla oli korona, nuori alle 30 v hyväkuntoinen mies, oli pari päivää kuumeessa ei muuta. muita koronan sairastaneita en tunne. kaverin kaveri sairasti koronan ja joutui sairaalaan muutamaksi päiväksi, reilu 40 v mies.
Minun oma elämäni ei ole kovinkaan paljoa muuttunut koronan takia. Vähäiset muutokset ovat olleet lähinnä positiivisia - en ole enää käynyt entistäkään vähää baareissa, turhat asiat ovat karsiutuneet. Olen aina harrastanut yksilölajeja, joita voin harrastaa edelleen. Urani oli kehnonpuoleinen jo ennen koronaa. Lapseni ovat tarpeeksi pieniä, niin että heidän elämänsä on pysynyt melko tavallisena. Tästä näkökulmasta on aivan hirveää seurata, kuinka maailma ympärillä vähitellen romahtaa. Tuntuu kuin olisin lasipallon sisällä, itse "turvassa" mutta ei mitään, minne joskus palata, minne mennä sitten jos tämä joskus on ohi. Absurdia. Pelkään, että joku päivä huomaan menettäväni kaiken silmänräpäyksessä. Parempi kai sekin toki, kuin kitua kuukausi- tai vuositolkulla, kuten iso osa ihmisiä joutuu tekemään par'aikaa.
Mitähän meillä on 15 vuoden kuluttua? Mitä silloiset parikymppiset toivovat elämältä? Sääliksi käy omia lapsia. Vanhempieni puolesta en sure, he ovat saaneet elää jo vuosikymmeniä itse rakentamassaan maailmassa. Mutta lapset ja tulevaisuus. Heidän puolestaan olen huolissani.
Luin melkein koko ketjun. Nyt kun täällä on selkeästi fiksua keskustelua aiheesta ja olen itsekin väsynyt tähän pskaan, niin ehdottaisin, että aletaan suunnitella tulevaa.
Aloitetaan omasta hyvinvoinnista. Mitkä asiat elämässäni ovat nyt eniten pers.ellään? Mitä voin tehdä joka tapauksessa niiden parantamiseksi? Miten voin parhaiten huolehtia omasta terveydestäni? Entä mielenterveydestäni? Mitä piristävää voin järjestää elämääni joka tapauksessa?
Selviytyminen. Miten voin varautua tuleviin uhkiin? Miten varmistan että pärjään tulevat 6-12kk jos yhteiskunta romahtaa? Miten autan läheisiäni?
Tulevaisuus. Mitä olen oppinut tästä kaikesta? Mitä en enää halua elämääni? Mitä (uutta/vanhaa) haluan elämääni? Mihin suuntaan haluan maailman muuttuvan? Mitä voin tehdä toivomani tulevaisuuden eteen? Keiden kanssa haluan olla tekemisissä? Miten voimme järjestäytyä? Mitä juuri minä voin tehdä? Keihin minun täytyy olla yhteydessä?
Keksi lisää kysymyksiä.