Ei tämä lopu ikinä, ei jaksa

Pitäkää vaan sitä rättiä naamalla, hinkatkaa käsidesiä, pysykää etäällä muista ja istukaa mahdollisimman paljon kotona.

Tsempatkaa ja jaksakaa vielä pari vuotta, ihanaa me meininkiä =)

Käyttäjä38170 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ollut jo pitkään selvää, että tärkeintä on terveydenhuollon kantokyky. Ei se, saatko sinä, minä tai naapurin Pekka koronaviruksen. Pääasia on, että emme saa sitä samaan aikaan ja sellaisessa muodossa, että joutuisimme sairaalaan silloin, kun sairaalat ovat muutenkin jo täynnä. Me kansalaiset olemme vain numeroita tilastoissa sekä vuodepaikkoja sairaaloissa. Kasvottomia, vailla tunteita ja läheisiä. Ei ole väliä, kuka meistä kuolee tai joutuu sairaalaan. Yksi numero lisää tilastoihin. 

Mä oivalsin asian jo viime syksynä, kun tartuntaluvut alkoivat kasvaa, mutta asialle ei edes yritetty tehdä mitään. Pääkaupunkiseudulla elämme jo viidettä kuukautta leviämisvaiheessa. Ja niinkuin silloin, kun näistä vaiheista puhuttiin, leviämisvaihetta pidettiin pahimpana skenaariona koko epidemiassa. Nyt siitä on tullut "uusi normaali". Lakkasin siis odottamasta, että tämä joskus loppuu. Olen muuttanut elämääni sellaiseksi, että voin elää tämän kanssa vaikka vuosia. Jos tämä joskus loppuu, se on sitten vain positiivinen yllätys. 

Tuo sairaaloiden suojelu on täyttä potaskaa, koska aiempinakin vuosina on flunssakaudesta selvitty ilman lockdowneja. Kaikki muu on pelkkää spekulaatiota, jolla ei ole todellisuuspohjaa. Joo korona jää pysyväksi, rokotteillakin. Toinen fakta on se, että joka talvi ei voida sulkea yhteiskuntaa. Se vain on niin, oli sairaaloiden mukavuustilanne mikä tahansa.

Tuskin influenssan vuoksi teholle joutuneet potilaat ovat tarvinneet tehohoitoa vähintään 2 vkoa, mitä koronapotilaat järjestäen tarvitsevat?

Kyllä tarvitsee ja sitten osa kuolee.

Minun isäni ja äitini ovat eläneet sota-ajan lapsina. En osaa edes kuvitella, kuinka raskasta silloin on ollut, perheiden isät vielä rintamalla. Eikä mitään tietoa sodan loppumisesta. Täyspäisiä, kunnon kansalaisia ovat vanhempani.

Nyt meillä ei ole tietoa epidemian loppumisesta, mutta keinoja sen nujertamiseen alkaa olla. On jo monta rokotetta, joita myös jaetaan ja kehitetään koko ajan. Ollaan myös saatu kokemusta potilaiden hoitamisesta.

Ja on saatu ohjeet, miten toimia, jotta tartuntariski vähenee. Lisäksi koko ajan opetellaan uusia toimintatapoja, joiden avulla elämme uutta normaalia.

Vanhaan normaaliin ei ole paluuta, kuten ei ollut sodan jälkeenkään.

Kyllä me pärjätään.

Vierailija kirjoitti:

Sama vaiva. Multakin on elämänhalu ja -ilo ihan vähissä kun en voi motivoida ja palkita itseäni enää millään.

Menot ja harrastukset ja tapahtumat oli iso henkireikä. Se tietoisuus, että saattoi halutessaan mennä oli valtavan tärkeä. Vaikkei sitten joka paikkaan olisi mennytkään.

Pelkkä ulkoilu ei vaan riitä pidemmän päälle.

Kokeile tehdä sellaista, mitä et ole ennen tehnyt, tai josta on jo aikaa. Osta neulepuikot ja kudo pipo. Mene luistelemaan. Opettele kokkaamaan joku uusi ruoka. Järkkää valokuvat tai postikortit. Tee hiili- tai lyijykynäpiirustus. Kuuntele radiosta kanavaa tai ohjelmaa, jota et ole ennen kuunnellut.  Laita tekstari serkulle tai vanhalle koulukaverille tai entiselle työkaverille. Päätä, että syöt yhden raa'an porkkanan joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä tuntuu olevan empatiakyvyttömien kokoontumisajot. Syyllistämistä, haukkumista ja lyttäämistä, joka ei auta jaksamisen kanssa taistelevia. Monella ei tunnu olevan enää inhimillisiä piirteitä jäljellä, ilmeisesti tämä aika on syönyt ne vähäisetkin mitä joskus aiemmin näillä ihmisillä on aikanaan ollut.

Jos tyyppi ilmoittaa että "ei enää jaksa", tulee heti mieleen että se on menossa säntäilemään tuonne ulos ja levittämään/saamaan taudin itse ja kohta makaa sairaalassa kuormittamassa järjestelmää. En tiedä miksi tällaisen päätä pitäisi silitellä. Nyt on kaikkien pysyttävä kasassa, mieluummin siellä omassa kopissaan. Kauanko tämä jatkuu? En tiedä. Kun tämä alkoi, arvasin että ainakin 1,5 vuotta menee, voi mennä kolmekin. Sen kanssa on vain elettävä. Ei kannata kuvitella, että "vielä pari kuukautta, sitten kaikki on taas niin kuin ennenkin". Ei ole. Ensi kesä on jo menetetty, 2022 voi tuurilla ollakin jo vanhan kaltainen. Tuurilla. Ei voi tietää.

Vertaistuki ja kannustus on kyllä minusta ehdottomasti parempi keino. Et ilmeisesti ymmärrä että lyttäämisellä ja haukkumisella vain huononnat näiden ihmisten jaksamista.

Tässäkin ketjussa huomaa miten koronakuplassaan hyvin jaksaneet ovat kapeakatseisia ja empatiakyvyttömiä. Minullakin on ollut asiat ihan hyvin, asun mukavassa talossa yhdessä mukavan mieheni kanssa ja pystyn tekemään etätöitä ja näkemään säännöllisesti ystäviäni... Kaipaan kyllä live-musiikkia ja ravintola-iltoja mutta jaksan ilmankin.

Silti ymmärrän heitä ketkä asuvat yksin yksiöissään ja ovat sinkkuja ja ovat menettäneet lähes kaiken iloa ja sosiaalisia kohtaamisia tuovan. Ymmärrän ja symppaan. En tiedä miten minä jaksaisin jos tämä tilanne olisi tapahtunut kuusi vuotta sitten, kun nuorena asuin ahtaassa parvekkeettomassa kerrostaloasunnossa kaukana kavereistani ja työskentelin osa-aikaisena kaupan kassana. Jos tuossa tilanteessa ne pienet elämään iloa tuoneet odotetut keikat, juhlat ja matkat olisivat peruuntuneet, eikä olisi ollut kalenterissa muita suunnitelmia kuin että Jaksaa, jaksaa jaksaa, niin en varmasti olisi jaksanut. Ihmisiä on erilaisia ja eri elämänvaiheissa.

Jaksamattomia syyllistetään minä-minä-minä asenteesta, vaikka yhtälailla nämä syyllistäjät ajattelevat vain omasta näkökentästään. "Miten joku ei jaksa kun MINÄ olen jaksanut 200 neliön talossani yhdessä mieheni ja kolmen muksuni kanssa ja tämä ei ole vaikuttanut MINUN harrastuksiini kun MINÄ en ole missään juottoloissa, museoissa tai uimahalleissa käynyt sitten vuoden 1998."

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni ja äitini ovat eläneet sota-ajan lapsina. En osaa edes kuvitella, kuinka raskasta silloin on ollut, perheiden isät vielä rintamalla. Eikä mitään tietoa sodan loppumisesta. Täyspäisiä, kunnon kansalaisia ovat vanhempani.

Nyt meillä ei ole tietoa epidemian loppumisesta, mutta keinoja sen nujertamiseen alkaa olla. On jo monta rokotetta, joita myös jaetaan ja kehitetään koko ajan. Ollaan myös saatu kokemusta potilaiden hoitamisesta.

Ja on saatu ohjeet, miten toimia, jotta tartuntariski vähenee. Lisäksi koko ajan opetellaan uusia toimintatapoja, joiden avulla elämme uutta normaalia.

Vanhaan normaaliin ei ole paluuta, kuten ei ollut sodan jälkeenkään.

Kyllä me pärjätään.

Minun vanhempani ovat sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia. Eivät olleet täysipäisiä kunnon kansalaisia. Toinen teki itsemurhan ja toinen on mielenterveysongelmainen. Kyllä se sota rikkoi ja moni ei selvinnyt, ainakaan henkisesti. Isovanhempani selvisivät fyysisesti sodasta rintamalla, mutta henkisesti olivat rikkinäisiä ja juuri ne ”kovat” arvot omaavia. Tuo vaikutus näkyi vanhemmissani ja myös sitä kautta lapsuudessani, jossa olin myös paljon isovanhempieni kanssa tekemisessä.

Eli kun tähän halutaan nostaa sota esille esimerkiksi, niin hyvä ymmärtää että kyllä se sota rikkoi paljon ja ei se aina tai monellekaan ollut mikään ”selviytymistarina”.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen koronan suhteen varovainen mutta miksi olette niin varmoja että rokotteet eivät ratkaisisi edes osaa näistä koronan aiheuttamista ongelmista?

Rokotteet ei ratkaise koska nyt poliittinen linja on se että kukaan ei koskaan saa kuolla koronaan vaikka muihin saa (eli jokainen koronakuolema on jonkun SYY), jokainen koronatapaus on uutisoitava ja samoin altistuminen (vaikk ei johtaisi edes sairastumiseen). Jokainen koronatapaus on jonkin SYY ja johtuu siitä että ihmiset jotka yrittää elää elämäänsä käyttäytyy VASTUUTTOMASTI (syytelläänkö mistään sairaudesta ketään noin paljon).

Vaikka kaikki ois rokotettu ei korona maailmasta häviä, aina tulee uusi muoto jostain syrjäisestä kolkasta. Ennen kuin voidaan aloittaa keskustelu, että miten koronan voisi hyväksyä yhdeksi taudinaiheuttajaksi muiden joukossa ja ELÄÄ siitä huolimatta ei näistä rajoituksista päästä. Nyt ollaan innolla tuhoamassa mm. nuorten mielenterveys (sillähän ei tietysti ole väliä eikä se ole kenenkään syy jos joku sairastuu rajoituksista johtuen, kunhan ei ole vain KORONAA) sillä perusteella että brittimuunnos SAATTAA levitä (esim. meillä päin ei leviä) ja ennen tätäkin pk seudulla koulut olleet kiinni kuukausikaupalla.

Pointtini on se että aina tulee joku uusi virusmuoto jolla voidaan oikeuttaa tiukat rajoitukset (kunhan ei vain liiaksi rajoita äänioikeutettuja, lapset ja nuoret kun ei äänestä niin ei väliä) ellei olla valmiita luopumaan joka tapauksen uutisoinnista ja hysterisoinnista ja hyväksymään koronaa yhdeksi virukseksi joka tulee vastekin aiheuttamaan tartuntoja ja se EI ole ihmisten SYY vaan osa elämää, johon meillä on oikeus muutenkin kuin omaan kotiin lukittaituneena.

Todella hämmentävää että iso osa suomalaista on taantunut lapsen tasolle. Hallitukselle kiukutellaan kuin taapero äidille siitä, että nyt ei pääse ulos leikkimään kun ulkona sataa vettä.

Tämä avaus on ihan posketon:” hallituksella ei ole suunnitelmaa koronavapaasta elämästä”

Oikeasti, älkää olko i d i o o t t e j a.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikoimmat alkavat murtua. Aikojen sivu vahvimmat ovat selvinneet kriiseistä paremmin

Höpö höpö. Toiset on ottanut alusta asti asian vakavasti ja eristäytyneet. He eivät enää jaksa. Tottakai ne jaksaa jotka on eläneet normaalisti koko ajan.

Myös me eristätyneet jaksamme, jotka olemme alkaneet tehdä asioita, joihin aiemmin ei ole ollut aikaa. Esim mä olin ajatellut, että kun pääsen eläkkeelle, mulla on aikaa alkaa pikkuhiljaa remontoimaan kotiani. Eläkepäiviin on vielä viisi vuotta,  mutta pandemian vuoksi mun kiireeni katosikin. Kalenterini vapaa-ajan osalta on täysin tyhjä ja tulee olemaan tyhjä vielä pitkään. Syksyllä siis tajusin, että tämä ei olekaan ihan hetkessä ohi. Ja tajusin, että nythän mulla on aikaa. Ei tarvitsekaan odottaa eläkepäiviä. Kun yksin tekee, remontti etenee hitaasti. Mutta ei sen tarvitsekaan edetä nopeammin, koska nyt ei mitään muuta etätyöpäivän jälkeen olekaan kuin aikaa. 

- nro 6 -

Ei mulla ole mitään remontoitavaa. Asun valmiissa vuokra-asunnossa.

Järjestä kirjahyllyn kirjat uuteen järjestykseen, vaikka värin mukaan tai teemoittain, mutta eri järjestykseen kuin ennen.

Vaihda kukkamullat.

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni ja äitini ovat eläneet sota-ajan lapsina. En osaa edes kuvitella, kuinka raskasta silloin on ollut, perheiden isät vielä rintamalla. Eikä mitään tietoa sodan loppumisesta. Täyspäisiä, kunnon kansalaisia ovat vanhempani.

Nyt meillä ei ole tietoa epidemian loppumisesta, mutta keinoja sen nujertamiseen alkaa olla. On jo monta rokotetta, joita myös jaetaan ja kehitetään koko ajan. Ollaan myös saatu kokemusta potilaiden hoitamisesta.

Ja on saatu ohjeet, miten toimia, jotta tartuntariski vähenee. Lisäksi koko ajan opetellaan uusia toimintatapoja, joiden avulla elämme uutta normaalia.

Vanhaan normaaliin ei ole paluuta, kuten ei ollut sodan jälkeenkään.

Kyllä me pärjätään.

Tämä diipdaapa on juuri sitä mikä ei auta ketään pärjäämään. Kaiken lisäksi se on alentavaa ja infantilisoivaa niitä kohtaan jotka kärsii tilanteesta. Samoin kuin ehdotus mitä voi harrastaa ja vaikka ”opetella uuden kielen”. Ei, masentunut ja näköalaton ihminen ei hyödy noista teidän tsemppiohjeista.

Sodasta osa ei selvinnyt hengissä, osa selvinneistä sai pysyviä psyykkisiä ja fyysisiä vaurioita, osa selvisi ilman niitä. Koronarajoituksista kaikki ei selviä ilman psyykkisiä/muita merkittäviä vaurioita, osa selviää. Puheesi ”uudesta normaalista” on juuri esimerkki siitä, miksi rokotteet ei ratkaise tilannetta. Rokotteet toki auttaa lääketieteellisesti ongelmaan, mutta taustalla on ideologia juuri tästä ”uudesta normaalista” (eli eletään vastekin rajoitusten kanssa rokotteista huolimatta koska koronaa ei voida hyväksyä pysyväksi taudinaiheuttajaksi muiden joukossa).

Sanoisin että maailmanlaajuiset rajoitukset ovat ihmiskoe, jollaista ei ennen ole tehty. No ainakin saimme tänne tuntumaa siitä millaista on elää diktatuurissa, tämä ”uusi normaali”.

Kevät tuli

lumi suli

uli uli

Vierailija kirjoitti:

Hallituksella on kohta käsissään sadoittain mielenterveytensä menettäneitä ihmisiä.

Se, ettei pääse edes uimaan ja kirjastoon on jo aika tajutonta!

Tää on hyvä :)

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tässä ollessa. Viinin ja salsan voimalla kämppä just siivottu ja kohta lounaalle ravintolaan kun vielä pääsee. Ei juurikaan stressaa.

Juuri sinun kaltaisten takia tämä kestää ja kestää ja kestää. Toiset ovat olleet kiltisti vapaaehtoisti lähes karanteenioloissa jo kohta vuoden. (Kesä oli vähän rennompaa.).  Olisivatpa kaikki tehneet samoin. Tauti olisi tukahdutettu eikä joku brittmuunnos olisi päässyt leviämään. Nyt ei jaksaisi enää mitään tiukempia kiristyksiä.

https://vapaudenpuolesta.fi/2021/03/01/sulkutila-on-turha-ja-vahingolli…

sivuilta etsi asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen koronan suhteen varovainen mutta miksi olette niin varmoja että rokotteet eivät ratkaisisi edes osaa näistä koronan aiheuttamista ongelmista?

Eihän ne ratkaise tällä tahdilla mitään. Rokote ei edes estä tartuttamasta muita ihmisiä. Päinvastoin, jos se pienentää rokotetun oireita niin, ettei edes tajua sairastavansa koronaa ja tartuttavansa muita. Immuniteettiä ei saavuteta, kun ei kerralla rokoteta koko kansaa kuten Israelissa.

Ja Israel aikoo 6-12 kuukauden päästä aloittaa rokotukset uudelleen.Näistä nykyisistä rokotteista tulee monille hankalia sivuoireita joten olisko suomalaiset valmiita ottamaan rokotteita joka vuosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hallituksella on kohta käsissään sadoittain mielenterveytensä menettäneitä ihmisiä.

Se, ettei pääse edes uimaan ja kirjastoon on jo aika tajutonta!

Jos joltakin menee mielenterveys sen vuoksi ettei pääse uimahalliin tai kirjastoon, niin se tuskin oli alun perinkään vakaalla pohjalla.

Ihanan vähättelevää. Ihanko oikeasti et tajua että esim. yksinasuvalle ihmiselle tilanne on kärsimystä? Jos asut omassa pienessä kämpässä, pitäisi opiskella etänä, aloitit uudet opinnot etkä edes päässyt tutustumaan kehenkään. Ei ole yhtään kaveria. Kotipaikkakunnalle sua ei haluta koska pelätään tartuntaa. Vanhoilla kavereilla on perheet ja viettävät aikaa omissa oloissaan ettei tule tartuntaa. Kun on se uusi vauvakin tulossa. Itse istut pikkukämpässä, et saa mitään tehtyä, etäopinnot ei suju. Keskittyminen huonoa, motivaatio heikkenee. Uimahallissa käyminen olis kivaa mutta ei pääse. Kirjastossa opiskelu sujuu paremmin mutta se on suljettu. Lenkkipolultako jokaisen pitäisi saada sisältö elämäänsä? Jos BDI:stä 40 pistettä niin se motivaation löytäminen on aika vaikeaa. Ja hallitus kauniisti puhuu opiskelijoille ”jos on rankkaa hae apua”. No mistä? YTHS:llä voi käydä juttelemassa mutta ei se muutu rakensi ympärillä. Eikä se venlafaksiinikaan poista yksinäisyyttä tai epätoivoa. Onneksi Kela muistaa perimällä takaisin opintotuet, kun suorituksia ei ole tullut.

No tällaiset ihmiset on varmaan heikkoja, toisin kuin ylläoleva kommentoija. Ansaitseekin sairastua, luuserit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni ja äitini ovat eläneet sota-ajan lapsina. En osaa edes kuvitella, kuinka raskasta silloin on ollut, perheiden isät vielä rintamalla. Eikä mitään tietoa sodan loppumisesta. Täyspäisiä, kunnon kansalaisia ovat vanhempani.

Nyt meillä ei ole tietoa epidemian loppumisesta, mutta keinoja sen nujertamiseen alkaa olla. On jo monta rokotetta, joita myös jaetaan ja kehitetään koko ajan. Ollaan myös saatu kokemusta potilaiden hoitamisesta.

Ja on saatu ohjeet, miten toimia, jotta tartuntariski vähenee. Lisäksi koko ajan opetellaan uusia toimintatapoja, joiden avulla elämme uutta normaalia.

Vanhaan normaaliin ei ole paluuta, kuten ei ollut sodan jälkeenkään.

Kyllä me pärjätään.

Tämä diipdaapa on juuri sitä mikä ei auta ketään pärjäämään. Kaiken lisäksi se on alentavaa ja infantilisoivaa niitä kohtaan jotka kärsii tilanteesta. Samoin kuin ehdotus mitä voi harrastaa ja vaikka ”opetella uuden kielen”. Ei, masentunut ja näköalaton ihminen ei hyödy noista teidän tsemppiohjeista.

Sodasta osa ei selvinnyt hengissä, osa selvinneistä sai pysyviä psyykkisiä ja fyysisiä vaurioita, osa selvisi ilman niitä. Koronarajoituksista kaikki ei selviä ilman psyykkisiä/muita merkittäviä vaurioita, osa selviää. Puheesi ”uudesta normaalista” on juuri esimerkki siitä, miksi rokotteet ei ratkaise tilannetta. Rokotteet toki auttaa lääketieteellisesti ongelmaan, mutta taustalla on ideologia juuri tästä ”uudesta normaalista” (eli eletään vastekin rajoitusten kanssa rokotteista huolimatta koska koronaa ei voida hyväksyä pysyväksi taudinaiheuttajaksi muiden joukossa).

Sanoisin että maailmanlaajuiset rajoitukset ovat ihmiskoe, jollaista ei ennen ole tehty. No ainakin saimme tänne tuntumaa siitä millaista on elää diktatuurissa, tämä ”uusi normaali”.

Sinun ei tarvitsisi ponnistaa kuin yksi millimetri pitemmälle järkeilyssäsi. Mitä jos tunnustettaisiin että mielenterveysongelmaisia on Suomessa ollut aina ja tulee aina olemaan ja heille on saatavilla hoitoa.

Ja myös pitkästyneitä kakaroita on ollut aina. Jos heitä ei heti viedä puuhalandiaan he alkavat kehittää sisäistä elämäänsä ja opettelevat leikkimään itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen koronan suhteen varovainen mutta miksi olette niin varmoja että rokotteet eivät ratkaisisi edes osaa näistä koronan aiheuttamista ongelmista?

Rokotteet ei ratkaise koska nyt poliittinen linja on se että kukaan ei koskaan saa kuolla koronaan vaikka muihin saa (eli jokainen koronakuolema on jonkun SYY), jokainen koronatapaus on uutisoitava ja samoin altistuminen (vaikk ei johtaisi edes sairastumiseen). Jokainen koronatapaus on jonkin SYY ja johtuu siitä että ihmiset jotka yrittää elää elämäänsä käyttäytyy VASTUUTTOMASTI (syytelläänkö mistään sairaudesta ketään noin paljon).

Vaikka kaikki ois rokotettu ei korona maailmasta häviä, aina tulee uusi muoto jostain syrjäisestä kolkasta. Ennen kuin voidaan aloittaa keskustelu, että miten koronan voisi hyväksyä yhdeksi taudinaiheuttajaksi muiden joukossa ja ELÄÄ siitä huolimatta ei näistä rajoituksista päästä. Nyt ollaan innolla tuhoamassa mm. nuorten mielenterveys (sillähän ei tietysti ole väliä eikä se ole kenenkään syy jos joku sairastuu

rajoituksista johtuen, kunhan ei ole vain KORONAA) sillä perusteella että brittimuunnos SAATTAA levitä

(esim. meillä päin ei leviä) ja ennen tätäkin pk seudulla koulut olleet kiinni kuukausikaupalla.

Olet varmaan samaa mieltä kun sairastut etkä pääsekään teholle koska se on täynnä?

Pointtini on se että aina tulee joku uusi virusmuoto jolla voidaan oikeuttaa tiukat rajoitukset (kunhan ei vain liiaksi rajoita äänioikeutettuja, lapset ja nuoret kun ei äänestä niin ei väliä) ellei olla valmiita luopumaan joka tapauksen uutisoinnista ja hysterisoinnista ja hyväksymään koronaa yhdeksi virukseksi joka tulee vastekin aiheuttamaan tartuntoja ja se EI ole ihmisten SYY vaan osa elämää, johon meillä on oikeus muutenkin kuin omaan kotiin lukittaituneena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan, että esimerkiksi ministeri Kiuru jatkuvasti julkisesti kiukuttelee ja on aggressiivisen oloinen, pitäisi kansaan valaa nyt optimismia. Kyllä me jo tiedämme, että tilanne on vakava, eikä ulkonaliikkumiskielloilla mehustelu auta yhtään asiaa.

No ei siltä kyllä näytä että kansa ymmärtäisi tilanteen olevan vakava. Siksi päättäjät joutuvat jo suunnittelemaan ulkonaliikkumiskieltoja. Ei tässä ole optimismia ennen kuin kovakalloisimmatkin tajuaa mistä on kyse.

Tässä juuri esimerkki siitä miten koronasta syytetään ihmisiä. Muut sairaudet ei ole omaa syytä mutta korona on. Koska ihmiset on vastuuttomia. Eikö voida hyväksyä sitä että kyseessä on pirullinen uusi virus joka leviää siitä huolimatta että suurin osa ihmisistä on yrittänyt parhaansa. Ja että sen voisi vaikka hyväksyä. Ihmiset tietää että tilanne on mikä on, mutta sori vaan, siitä huolimatta pitää elää. Kulkea bussilla (sekin kai vastuutonta), käydä kaupassa (vastuutonta), joskus ehkä kun on vuoden rajoittanut elämäänsä ansaitsee ehkä käydä tukemassa lähikahvilaa (mutta miten vastuutonta, ulkonaliikkumiskielto ja heti!).