Lue keskustelun säännöt.
Naapurin äidin huutaminen
05.03.2021 |
Uuden naapurin perheen äiti huutaa aivan järkyn kovaa n. 7v ja 5v lapsille. Ihan kuin armeijassa olisi. Miehen ääntä ei kuulu vaikka sellainen siellä kyllä asuu.
Olen miettinyt peliin puuttumista jollain tavalla mutta millä? Lasu suorilta vai uskaltaako lähteä juttelemaan tuollaiselle sekopäälle?
Jos minä aikuisena jännitän kanssakäymistä niin entäs hänen lapset? Myös meillä on kaksi lasta, ekaluokkalainen ja kuusi vuotias niin arvatkaa riipaiseeko omaa sydäntä tuollainen raivoava akka.
Melkoiset keuhkot on kun valehtelematta joka päivä huutaa kuin hullu ja tässä talossa on jopa ihan hyvä äänieristys.
Kuuluu rappuun ihan selvästi tuo huuto niin ettei varmasti ole epäselvää kenellekään millainen tuo uusi naapuri on. Pakko kyllä tehdä jotain.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni huutaa minulle jatkuvasti ja kun yks päivä kysyin siihen syytä, sanoi, että kun et sinä muuten kuule. Olin ihan unohtanut itse, että olen melkein kuuro. Kuulontutkimuksissa vain 10 % enää kuulen. Voisiko tämä olle teidän naapurissakin syynä ?
Lapsiparat. Kirjoita itse kirje nimettömänä naapurina. Räyhäävää akkaa en menisi tapaamaan. Saat hänet vielä silmillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kurittaa ei saa, niin ainoa vaihtoehto on huutaa jos lapsi ei tottele normaalia puhetta.
Kyllä aikuiselta pitää muutenkin löytyä auktoriteettia ilman, että joutuu sortumaan kurittamiseen tai huutamiseen.
Kyllä meillä on lapset oppineet tottelemaan ilman, että niillä huutaa naama punaisena, räkä roiskuen.Ihan on lapsesta kiinni tuo totteleminen.On hiljaisia kullaannuppuja,jotka tottelee kuiskaustakin,ovat rauhallisia ja tyytyväisiä kaikkeen.Sitten on nämä villipedot,jotka kiljuu,karjuu,huutaa ja ei totteleMITÄÄN.Neuvoteltu on tuhansia kertoja,sanottu on tuhansia kertoja,luvattu on tuuhansia kertoja..Äiti en enää ikinä ja kuitenkin tekee...KYLLÄ huudan esim. Jos lapsi on spreijaamassa dödöllä kämppää, pesemässä lelujaan vessanpöntössä, juoksemassa auton alle tms. Toiset ihmiset ei voi vaan käsittää,että jonkun lapsi voi olla TODELLA mahdoton jääräpää,vaikea ja hankala kasvatettava.Ja kyse ei ole todellakaan kasvatuksen puutteesta,vaan lapsen luonteesta/ominaisuuksista.ELI huudan,sori siittä.
Onko rangaistu? Onko fyysisesti rajoitettu?
Mietin, kun kirjoitat vaan neuvottelusta, sanomisesta ja lupaamisesta.
Jatkuva täysillä huuto on henkistä väkivaltaa. Aikuinen pystyisi ottamaan hatkat, lapsi on riippuvainen ja kohtelu vaikuttaa hänen kasvuunsa haitallisesti.
Ensin kannattaisi keskustella asiasta rauhallisen ystävällisesti naapurin kanssa. Kerrot olevasi huolissasi kovaan huutoon ja uskot että se vahingollista lapsille. - Onhan se omillekin lapsillesi stressitekijä, kun kuulevat miten vieressä kohdellaan lapsia. Tätä ehkä ei kannata mainita.
Jos luulet ettet kestä tilannetta, että kohtaat naapurin tämän keskustelun jälkeen rapussa, ei kannata ottaa suoraan puheeksi vaan yhteys viranomaisiin. Keskustelu saa ehkä ääntä hiljaisemmalle, mutta en usko että se muuttaa perheen dynamiikkaa ja väärä kohtelu vain muuttaa muotoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiasta
Ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Kunnallisissa kouluissa ja päiväkodeissa ruumiillinen kuritus oli laillista paljon pidempään. Vielä 60-luvulla se oli käytössä.
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Kunnallisissa kouluissa ja päiväkodeissa ruumiillinen kuritus oli laillista paljon pidempään. Vielä 60-luvulla se oli käytössä.
Myös valtiollisissa koulukodeissa se oli käytössä jonnekin 60/70-lukujen vaihteeseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kurittaa ei saa, niin ainoa vaihtoehto on huutaa jos lapsi ei tottele normaalia puhetta.
Kyllä aikuiselta pitää muutenkin löytyä auktoriteettia ilman, että joutuu sortumaan kurittamiseen tai huutamiseen.
Kyllä meillä on lapset oppineet tottelemaan ilman, että niillä huutaa naama punaisena, räkä roiskuen.Hyvähän sitä on hurskastella varsinkin jos omat lapset ovat helppoluontaisia. Kaikki lapset eivät todellakaan tottele rauhallisesta kehotuksesta.
Juu, väkivaltainen ihminen puolustelee itseään syyttämällä uhria. Lapsista saa helposti vaikeita alkamalla huutaa heille. Hyvänkin lapsen saa pilattua. Jos itse olet raivohullu, turha odottaa fiksua käytöstä muilta.
Huutaminen muuten vaikeuttaa kuulemista, koska aivot menevät stressitilaan.
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Kunnallisissa kouluissa ja päiväkodeissa ruumiillinen kuritus oli laillista paljon pidempään. Vielä 60-luvulla se oli käytössä.
Mistä tietosi on peräisin ? Epäilen ettei se ole totta. Lakeja tietenkin rikotaan, onhan murhakin kielletty mutta vastahan sellainenkin tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Kunnallisissa kouluissa ja päiväkodeissa ruumiillinen kuritus oli laillista paljon pidempään. Vielä 60-luvulla se oli käytössä.
Mistä tietosi on peräisin ? Epäilen ettei se ole totta. Lakeja tietenkin rikotaan, onhan murhakin kielletty mutta vastahan sellainenkin tehtiin.
Milloin sitten sinun mielestäsi ruumiillinen kuritus on kielletty kunnallisissa kouluissa?
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Minusta on jotenkin tosi surullista, kuinka tärkeää tälle 50-luvun lapselle on kieltää menneiden vuosikymmenten aikana tapahtunut lasten kärsimys ja kaltoinkohtelu. Hienoa, että sinulla oli kärsivälliset ja kiltit vanhemmat ja ilmeisesti myös opettajat ja muut kohtelivat sinua reilusti, mutta kaikki ei todellakaan olleet yhtä onnekkaita. Itsekin muistan vielä 90-luvultakin väkivaltaisesti käyttäytyneitä päiväkodin työntekijöitä ja opettajia, vanhemmista nyt puhumattakaan. Ei silloin ketään tuntunut oikein kiinnostavan, saati että oltaisiin oltu lapsista erityisen huolissaan.
Minusta monessa kasvatukseen liittyvässä asiassa on menty nopeasti eteenpäin ihan viime vuosikymmeninä, ja nykyajan vanhemmat ansaitsivat enemmän kiitosta siitä kuinka pärjäävät. Ja tukea haasteisiin, eikä syyllistämistä. Tuntuu että joku kieroutunut tarve lytätä tämän ajan vanhempia saa erityisesti jotkut iäkkäämmät inttämään, että ennen kaikki oli hyvin ja jopa paremmin kuin nyt. Ymmärrän että aika kultaa muistot, mutta silti tuntuu aika epäreilulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kurittaa ei saa, niin ainoa vaihtoehto on huutaa jos lapsi ei tottele normaalia puhetta.
Kyllä aikuiselta pitää muutenkin löytyä auktoriteettia ilman, että joutuu sortumaan kurittamiseen tai huutamiseen.
Kyllä meillä on lapset oppineet tottelemaan ilman, että niillä huutaa naama punaisena, räkä roiskuen.Hyvähän sitä on hurskastella varsinkin jos omat lapset ovat helppoluontaisia. Kaikki lapset eivät todellakaan tottele rauhallisesta kehotuksesta.
Lapsen saa tottelemaan ilman huutamista rauhallisella kehotuksella. Mutta jotkut lapset ovat tottuneet siihen, ettei sitä rauhallista kehotusta tarvitse noudattaa, vasta kunnolla huudettaessa pitää (ehkä) noudattaa.
HÖPÖNLÖPÖÄ ja hevonhuttua. Tervetuloa meille kokeilemaan tuohon villipetoon rauhallista kehoittamista.V aikka kehoittaisit miljaardi kertaa,niin et saa minkäänlaista vastinetta. Luuletko,ettei kaikki äidit kehoita ensin. Nauran sitten vieressä, kun kersa esim.kiipeää kirjahyllyyn, etkä saa sitä kehoittamalla rauhallisesti alas...
Kerro lapselle että olet aikuinen ja päätät täällä asioista. Uhkausta voisit kokeilla, joudun ilmoittamaan lastensuojeluun, sieltä lasu täti tulee ja vie sinut sijaisperheeseen jos et heti tule alas sieltä kirjahyllystä. Ei tarvitse huutaa, normaalilla rauhallisella äänellä selität.
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Kunnallisissa kouluissa ja päiväkodeissa ruumiillinen kuritus oli laillista paljon pidempään. Vielä 60-luvulla se oli käytössä.
Mistä tietosi on peräisin ? Epäilen ettei se ole totta. Lakeja tietenkin rikotaan, onhan murhakin kielletty mutta vastahan sellainenkin tehtiin.
Milloin sitten sinun mielestäsi ruumiillinen kuritus on kielletty kunnallisissa kouluissa?
Wikipedian tietoihin perustan tietoni. Mitä on kunnallinen koulu ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä koulut ennen peruskoulua
Kansakoulu levisi Suomeen 1860-luvulta alkaen, mutta se oli vapaaehtoinen. Oppivelvollisuus syntyi vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla, joka sääti kaikille kansalaisille pakolliseksi kuusivuotisen kansakoulun, joka aloitettiin seitsenvuotiaana (tosin oppikouluun pyrittiin jo 4. luokan jälkeen). Kansakoulun jatkoksi kehittyi 1940-luvulla kaksi vapaaehtoista jatkoluokkaa sisältänyt kansalaiskoulu, joka valmisti oppilasta ammattikouluun. Valtiolliset ja yksityiset oppikoulut huolehtivat korkeammasta yleissivistävästä opetuksesta, mutta näiden kehittäminen muodostui 1930-luvun laman ja toisen maailmansodan aiheuttaman katkoksen vuoksi luonteeltaan satunnaiseksi. 1950-luvulle tultaessa Suomen koulujärjestelmä olikin selvästi vanhanaikaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Yksi ongelma rinnakkaiskoulujärjestelmässä oli sen vahvistama yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Työläisen tai maanviljelijän lapsen oli hankalaa päästä maksulliseen oppikouluun. Kaikki halukkaat eivät päässeet oppikouluun senkään takia, että niitä oli vähän. Tätä puutetta korjaamaan syntyi aktiivisten vanhempien aloitteesta 1950-luvulla kymmeniä yksityisiä oppikouluja.
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
En tiedä mikä oli silloin laissa säädeltyä, mutta tämä tapahtui ja opettaja jatkoi virassaan vielä parikymmentä vuotta. Eli sanktiot oli tyystin erilaiset kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Kerroin viesteissäni kuinka meidän lainsäädäntö on suhtautunut lasten oikeuksiin. Lakeja tietenkin rikotaan, sille emme ikävä kyllä mahda mitään. Lasten pahoinpitely kouluissa on ollut laitonta jo yli 100 vuotta, niin että jos joku väittää sen olleen sallittua on väärässä.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
Minusta on jotenkin tosi surullista, kuinka tärkeää tälle 50-luvun lapselle on kieltää menneiden vuosikymmenten aikana tapahtunut lasten kärsimys ja kaltoinkohtelu. Hienoa, että sinulla oli kärsivälliset ja kiltit vanhemmat ja ilmeisesti myös opettajat ja muut kohtelivat sinua reilusti, mutta kaikki ei todellakaan olleet yhtä onnekkaita. Itsekin muistan vielä 90-luvultakin väkivaltaisesti käyttäytyneitä päiväkodin työntekijöitä ja opettajia, vanhemmista nyt puhumattakaan. Ei silloin ketään tuntunut oikein kiinnostavan, saati että oltaisiin oltu lapsista erityisen huolissaan.
Minusta monessa kasvatukseen liittyvässä asiassa on menty nopeasti eteenpäin ihan viime vuosikymmeninä, ja nykyajan vanhemmat ansaitsivat enemmän kiitosta siitä kuinka pärjäävät. Ja tukea haasteisiin, eikä syyllistämistä. Tuntuu että joku kieroutunut tarve lytätä tämän ajan vanhempia saa erityisesti jotkut iäkkäämmät inttämään, että ennen kaikki oli hyvin ja jopa paremmin kuin nyt. Ymmärrän että aika kultaa muistot, mutta silti tuntuu aika epäreilulta.
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
En tiedä mikä oli silloin laissa säädeltyä, mutta tämä tapahtui ja opettaja jatkoi virassaan vielä parikymmentä vuotta. Eli sanktiot oli tyystin erilaiset kuin nykyään.
Lakeja tietenkin rikotaan, sille emme ikävä kyllä mahda mitään.
Lapsiparat jotka oppivat että muita saa haukkua selän takana, kiusata ja esittää jotain muuta kuin on.
Omana aitona itsenä ei kelpaa. Kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Minun lapsuudessa (50 luvulla) meille ei huudettu mutta aina toteltiin ilman huutoa.
No nyt ei ollut kyse mistään 70 vuotta sitten tapahtuneesta. 50-luvulla on varmaan monessa muussakin asiassa ollut aika eri meininki. Ei liity tähän mitenkään 50-luvun lapset.
Samanlaisia lapset olivat ennenkin, ei ollut nykymenon kaltaisia ongelmia.
Lapset olivat toki samanlaisia ja lapsen tarpeet myös samanlaisia kuin nyt, mutta ajan henki aivan erilainen. Myös lapsiin ja lapsuuteen suhtautuminen oli erilaista kuin nyt. 50-lukua kasvatustapoineen yms. ei vain voi tuoda tähän päivään ja siksi kommenttisi oli minusta turha. Lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia, ei sitäkään voi unohtaa.
Näinpä. Vanhempani ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan opettajatkin tekivät fyysistä välivaltaa. Ottivat rinnuksista kiinni, karjuivat, heittivät liiduilla ja tylyttivät sanallisesti. Yhdeltäkin pojalta opettaja löi nyrkillä etuhampaat sisään.
Täysin erilainen maailmankatsomus kuin nykyään. Lapset oppivat jo pienestä, että lapset tottelee tai itkee ja tottelee. Ja sitä opetusta ei opittu vain kotona, vaan koko kylä kasvattaa mentaliteetilla.
Tuo vuodatuksesi ei pidä paikkaansa, kuvaamasi opettaja on tehnyt rikoksen.
Tässä Wikipediasta lainattu totuus asiastaRuumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo 6. kesäkuuta 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.
En tiedä mikä oli silloin laissa säädeltyä, mutta tämä tapahtui ja opettaja jatkoi virassaan vielä parikymmentä vuotta. Eli sanktiot oli tyystin erilaiset kuin nykyään.
Höpsistä! Opiskeli vähän lisää ja yleni koulutoimentarkastajaksi?
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi ja minulla on oikeus kommentoida. Kysyttävää ?