Rehellisesti. Kuinka suuri miinus pienet lapset (naiselle), kun etsii työtä?ev

Takuuvarmasti tulee poissaoloja.



Jos lapset ovat jo isompia, en näe perheestä olevan kuin hyötyä. Edellä ketjussa on jo hyviä perusteluja.

T. kahden pienen lapsen äiti IT-alalta

menin takaisin työhön heti ä-loman loputtua. Isä hoiti lasta, kunnes tämä oli vuoden ikäinen. Ehdin olla töissä ennen seuraavaa raskautta melkein kaksi vuotta, jona aikana olin lapsen sairauden takia pois n 10 päivää. Hoidimme sairasta lasta isänsä kanssa vuorotellen ja paljon toipilas oli myös äitini hoidossa. Olin kuitenkin vähemmän sairauslomilla kuin useat kollegani, joilla ei ole lapsia. Itse nimittäin sairastuin erittäin harvoin. Ennen lasta sairauslomia ei kyllä ollut kuin kerta tai kaksi/pari vuotta.



No joo, nyt olisi äitiysloma lopuillaan ja haluaisin vaihtaa työpaikkaa. Ei vaan taida olla järkevää, kun kerran pikkulasten äidit on harvoin haluttuja työntekijöitä.

mutta kun sinä kieltäydyt edes harkitsemasta ylennystä niin perheessä ei koskaan tule sitä vastuun uusjakoa.



Monet perheet meinaan suunnittelee oikeasti menonsta ja tulosta juuri sen mukaan että kenellä on uralla panostusvaihe meneillään. Jos se tulisi vaimolle, myös vaimo voisi panostaa.

Vierailija:

No jos on 2 hakijaa joista toisella pieniä lapsia ja toisella ei, niin eiköhän se lapseton mene aina edelle

Työnantajat katsovat maailmaa pelkästään työn kannalta, joten tämä on luonnollista. Mutta aina ei välttämättä ole lapsetonta kilpakumppania hakemassa työtä ja toisaalta tietyssä iässä oleva lapseton nainen on suurempi riski (jää äitiyslomalle) kuin jo lapset tehnyt.

niin minä ottaisin itse asiassa sen, jolla on jo lapsia. Se lapseton kuitenkin mitä todennäköisimmin vielä tekee niitä lapsia ja äitiysloma plus mahdolliset hoitovapaat ne vasta hankalia ovatkin. Muutama poissaolopäivä lapsen sairastumisen takia ei haittaisi niin paljon.

Ellei se lapseton oli koulutuksellisesti tai työkokemuksellisesti ylivoimaisempi.

siis kaikkiin hakemiini paikkoihin tuli kutsu haastatteluun ja kaikkiin missä kävin, olisin päässyt. Hakemuksessa olen aina jo maininnut lapsista. Kai se riippuu niin paljon sitten työnantajastakin...

23:

Jos hakijat olisivat muuten tasavertaisia, niin minä ottaisin itse asiassa sen, jolla on jo lapsia. Se lapseton kuitenkin mitä todennäköisimmin vielä tekee niitä lapsia ja äitiysloma plus mahdolliset hoitovapaat ne vasta hankalia ovatkin. Muutama poissaolopäivä lapsen sairastumisen takia ei haittaisi niin paljon.

Tässä tapauksessa syrjisit lapsetonta työnhakijaa.

Minun pointtini on: Ei ole olemassa tasa-arvoa. Valintaan vaikuttaa aina lapset, pärstä, sukulaisuus/tuttavuus, vammaisuus, homous, mielipiteet tai ihan mikä hyvänsä.

Uutta tässä keskustelussa on ollut tuo, että jotkut näkevät lapselliset naiset superihmisinä, jotka hoitavat muita paremmin sekä itsensä että lapsensa ja työnsä.

Esim minua haastatelleet perheelliset naiset ovat heti olleet palkkaamassa minua pienen lapsen äitiä. Sen sijaan miehet joilla ei ehkä edes ole lapsia ovat olleet heti lapsista puhuttaessa jotenkin varauksellisia. Samoin lapsettomat naiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että lapsi ei sovi työkuvioihin. Eräs perheellinen mies sanoi palkanneensa minut, koska olin tuolloin opiskeleva perheen äiti. Hän arveli tulomme olleen pienet ja siksi sitten valitsi minut. Eli halusi palkata sen, joka eniten työtä tarvitsi. Lisäksi hän sanoi arvostavansa sitä, että työntekijän elämä on jotenkin vakiintunut, eli on puoliso ja lapsia.

Vähän varovasti aloitin työn haun, kun koulun penkiltä jäin äitiyslomalle ja sillä tiellä olen edelleen nyt tosin kotihoidontuella ja lapsiakin on kaksi...



Kuitenkkin näyttäisi siltä, että kyseinen työpaikka oli vain onnellinen siitä että minulla jo on lapset, enkä ole heti jäämässä äitiyslomalle. Muutenkin on painotettu sitä, että äiti ihminen on vastuullinen kun työssä kuitenkkin hoidetaan sairaita ihmisiä.

(ei sitä normaalia äidin kehumistakaan...)



Kun haastattelija kysyy tai ottaa puheeksi asian toteat vain että lapsilla on hyvä hoitopaikka jossa viihtyvät ja sairaspäiviksikin on isovanhempia lähellä hoitamassa. Ihan normaalina juttuna ohitat nuo lapset, et siis tee siitä numeroa työnantajalle.



Se on sitten eri asia miten sumplit omat työsi lasten sairastuttua, nutta älä heti ensi alkuun esitä mitään negatiivista.



Ja kerrot että lasten olemassaolo on kasvattanut organisointikyäsi ja tehnyt sinusta pitkäjänteisemmän ihmisen (hyviä ominaisuuksia työelämässä).



Riippuu ihan miten asian ilmaiset työhakemuksessa tai haastattellussa, miten sinuun äitinä ja työnhakijana suhtaudutuaan.

Mutta tämä on vain minun kokemukseni. Ja määräaikaisessa työssä olen edelleen, niin kuin ennen hoitovapaatakin.

Juuri tuota olen ajanut itsekin takaa, en vain tahdo pysyä nahoissani en silloin kun joku ihan pokkana väittää että lapsista ei ole haittaa työnteolle ENKÄ toisaalta silloin kun työnantaja syrjii lapsellisia.



5,26

Kuulemma kertoo miehestä, että on vastuuntuntoinen tyyppi eikä mikään bilettäjä-hunsvotti..



Valitettavasti nämä asenteet vielä ovat mitä ovat, mutta eivät pienet lapset silti välttämättä ole miinus! Työnantajia/työhönottajia on todella erilaisia.