Lue keskustelun säännöt.
Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?
Helsingissä vuokrat ovat järkyttävän kalliita ja myytävät asunnot menevät etupäässä sijoittajille. Sekä vuokrat että asuntojen ostohinnat vain nousevat.
Miten asia voitaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti korjata niin, että vuokrat saataisiin alas eivätkä asumistuet valuisi sijoittajien taskuun? Nykytilanteessa matalampipalkkainen kansa ei aina edes kykene vuokrakuluiltaan säästämään rahaa, jotta voisi ostaa oman asunnon, jolloin varallisuus alkaisi kertyä itselle eikä vuokraisännälle eli sijoittajalle.
Pyydän osallistujilta rakentavaa keskustelua! Meitä monia tämä nykytilanne raivostuttaa, mutta tunnepurkausten lisäksi kaipaan KONKREETTISIA RATKAISUJA ja PERUSTELUJA sille, mitä etuja ja mahdollisia miinuspuolia eri ratkaisuilla on. Kun ratkaisuja löydetään, asioita voidaan oikeasti muuttaa.
Kiitos jo etukäteen kaikille! :)
Kommentit (1068)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin kaupungin edullisiin (?) vuokra-asuntoihin ja muihin veronmaksajien subventoimiin asuntoihin tulisi olla tiukka tarveharkinta. Niitä tippuisi vain sellaisille pieni- ja keskituloisille palkansaajille, joiden asuminen pk-seudulla on välttämätöntä/hyödyllistä. Toisin sanoen, avainaloilla ja kaupungin elinkeinoelämää hyödyttävillä aloilla toimiville. Jos status muuttuu, asunnosta olisi tietyllä siirtymäajalla lähdettävä.
Mikä tuollaisen kämpän pointti oikeastaan edes olisi? Saa asua vähän aikaa "halvalla", niin kauan kun ei menesty liikaa?
Veroja me niissäkin asuvat maksetaan. Se, että asumiskulut yksityisellä puolella ovat liian korkeat, ei ole mielestäni mikään peruste muuttaa kaupungin kämppiä väliaikaisiksi kikkakämpiksi.
Olisiko tuossa myös sellainen mekanismi, että jos jää työttömäksi, niin pitää muuttaa yksityiselle puolelle ja hoitaa homma asumistuella?
Onko se joku itseisarvo, että työstään "liikaa" palkkaa saavien pitää kantaa ylimääräiset eurot yksityisille asuntomarkkinoille vain siksi, ettei naapurin pienituloiselle tulisi paha mieli? Suht samalla tasollahan heidän ostovoimansa pysyisi.
Eri asia jos tarkoitit, että se raja menisi jossain 5000€ kuukausituloissa.
Kämppää hakiessahan otetaan jo nykyisellään toimeentulo ja varallisuus huomioon.
No eikös ole ihan järkevää vaatia, että edullisemmissa asunnoissa asuvat täyttävät koko asumisaikansa ne samat kriteerit, joilla asunnon saavat. Olihan tässä se Arhinmäen keissi joku vuosi sitten. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015040219460340
Kyllä kaupungin vuokra-asuntojen pitäisi olla ihan normaaleja koteja, eikä mitään väliaikaisratkaisuja.
Tuo Arhinmäen keissi ei liity Hekan asuntoihin.
Toki jos asumistuki lakkautetaan kokonaan, niin ymmärrän ajatuksen siitä, että Hekan kämpässä saa asua vain jos on tarpeeksi köyhä.
Arhinmäki asuu lääkärivaimonsa kanssa yhteiskunnan vähempivaraisille tuetussa ARA-asunnossa Herttoniemenrannassa - onko oikein.
Että sen luokan sosialisti - vasemmistolitto pienen (Paavon) puolella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Vuokrakatto laskee tarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkeita maita riittää, joista haalia työvoimareseviä. Uz. on viellä keskitasoa. Valikoimaa vähenee, kun maamme kehittyy kehitysmaaksi.
Tässä on totuudensiemen. Suomen houkuttavuus on vähentynyt pitkin 2010-lukua. Virolaisetkin lähtevät mielellään Saksaan kuin Suomeen. Joukkoa pitää houkutella Euroopan ulkopuolelta. Tarkoittaa sitä, että täällä maksetaan niin kökköjä palkkoja, etteivät ne enää kelpaa edes itäeurooppalaisille. Suomen taloudessa ei taida mennä hyvin, kun pitää viilata näidenkin palkoista.
Toisaalta, asuntojen hinnoissahan se ei näy. Rakennettu millä työvoimalla tai millaisista aineksista, asuntojen hinnat vain nousevat - ja raksayritysten, pankkien, sijoittajien ja kuntien katteet kasvavat. Homma haisee ja kauas.
Suomalaiset kuvittelivat virolaisia olevan yhtä paljon kuin suomalaisia. Miljoonasta ei riittänyt enää Suomeen montaakaan, kun heidän maan oma kasvu ylitti odotukset.
Suomalaiset kaljan ja viinan ostajat ovat edistäneet Viron taloutta merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Keski-Euroopan kaupungeista löytyy niitä, jotka verottavat kovalla kädellä tyhjiä kiinteistöjä. Suomessa kuntapäättäjä myhäilee onnellisena, kun ulkomainen sijoitusyhtiö ostaa kerralla 10% keskustan kiinteistöistä. Sitten ihmetellään, kun asumisen kustannukset nousevat ja osa yrityksistä ei saa työvoimaa, kun pitäisi hoitsun asua asuntolassa tai raksatyöläisen parakissa, koska muuten rupupalkat eivät riitä asumiseen.
Ehkä tää ongelma lopulta palautuu siihen, että Suomessa tämä järjenkäyttö on vähän luvanvaraista, kuten moni muukin asia tässä byrokratian ihmemaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Minä en oikein koskaan ole ymmärtänyt ajatusta, että liiketoiminnan tekeminen ihmisten perustarpeilla olisi jotenkin moraalitonta toimintaa. Mielestäni paljon moraalittomampaa on tehdä liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Asumistukia pitäisi uudistaa koska nykyisellään ihmisillä on taipumusta maksaa vuokraa yli oman tulotasonsa (eli palkkatason) ja vuokrat määräävät suoraan asuntojen myyntihinnan (koska arvo määräytyy markkinaehtoisesti). Eli meillä on markkina, joka ei toimi markkinaehtoisesti koska tukipolitiikka.
Asumisen tukia pitäisi uudistaa niin, että ne ohjaisivat ja kannustaisivat etsimään edullisempia asumisratkaisuja. Nykyään vuokraa maksetaan asumistuen lisäksi toimeentulotuesta, millä on päinvastainen ohjausvaikutus. Asumisen maksaminen toimeentulotuesta pitäisi lopettaa ja toimeentulotukilakia uudistaa vastaavasti. Hyvä ratkaisu olisi esim. sellainen, että toimeentulotuesta korvattaisiin asumista kuuden kuukauden ajan, mutta sen jälkeen ei enää lainkaan. Näin ihmiselle jäisi se puoli vuotta aikaa etsiä halvempi asunto.
Asumistuen maksimäärä pitäisi säätää sellaiseksi, että se ei kannusta liian kalliiseen asumiseen. En ylipäätään näe mitään järkeä siinä, että jossain Eirassa tai Kalliossa pitäisi saada asua tuella. Tällaisten alueiden vuokratasoa ei pitäisi ollenkaan ottaa huomioon tukitason määrittämisessä eikä sellainen saisi olla ollenkaan hyväksyttävänä toimintamallina, että jostain Kuusankoskelta muutetaan Punavuoreen ja maksatetaan asuminen muiden piikkiin. Asumistuen taso pitäisi siis määrittää sen mukaan mitä maksaa asuminen Kontulassa ja Hyvinkäällä. Jos haluaa asua Eirassa, niin sitten maksaa ylimenevän osa ihan itse.
Jotta edullisemman asunnon etsiminen tulisi kannattavaksi, asumistukea voisi maksaa könttäsumman. Tai ainakin niin, että tietyn minimin saisi aina ja sitten olisi joku vuokratasosta riippuva laskennallinen osuus. Jos esim. 550 euroa tulisi automaattisesti tilille vuokrasta riippumatta, kannattaisi opiskelijoiden hakeutua solukämppiin 350 euron vuokralle ja pitkäaikaistyöttömien alkaa katsella edullisempia asuntoja vaikka Korsosta. Kun opiskelijat saivat vielä asumislisää -tuen sijaan, mahdollisimman halvan asunnon katselu oli enemmän sääntö kuin poikkeus ja niin sen pitäisi olla edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hyvästä talouden suunnittelusta tulisi rangaista vielä korkeammin verottamalla? Yksityisillä sijoittajilla on keskimäärin 2 asuntoa - mistään jättirikastumisesta ei ole kyse vaan suunnittelusta ja säästämisestä. Jos tällä joku rikastuu, on se kai palkinto tehdystä työstä. Omituinen ajatus etteikö siitä saisi palkita, ihan vaan siksi kun itsellä ei ole rahkeita tähän? Jos asut muutaman vuoden syrjemmällä ja sinnikkäästi säästät, pääset ihan varmasti kiinni omaan asuntoon tai voit vaikka halutessasi laittaa sen vuokralle - näin sinäkin olet vuokranantaja. Tyhmyydestä tai huonosta suunnitttelukyvystä on ihan turha kitistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Keski-Euroopan kaupungeista löytyy niitä, jotka verottavat kovalla kädellä tyhjiä kiinteistöjä. Suomessa kuntapäättäjä myhäilee onnellisena, kun ulkomainen sijoitusyhtiö ostaa kerralla 10% keskustan kiinteistöistä. Sitten ihmetellään, kun asumisen kustannukset nousevat ja osa yrityksistä ei saa työvoimaa, kun pitäisi hoitsun asua asuntolassa tai raksatyöläisen parakissa, koska muuten rupupalkat eivät riitä asumiseen.
Ehkä tää ongelma lopulta palautuu siihen, että Suomessa tämä järjenkäyttö on vähän luvanvaraista, kuten moni muukin asia tässä byrokratian ihmemaassa.
Luvanvaraisuus tarkoittaa, että jonkun tulisi valvoa. Kunnilla on itsehallinto - hyvin menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun kaikki nämä omankin asuinalueen kolmi-nelikerroksiset kerrostalot olisivat vaikka kuusi- tai kahdeksankerroksisia, niin kappas kummaa, täällä olisi kaksinkertainen määrä asuntoja. Ihan hiton typerää tehdä näin matalia rakennuksia.
Ja se vaikuttaisi hintoihin mielestäsi miten? Kun ne hinnat johtuvat ihan muista jutuista kuin rakentamisen määrästä. No, olisihan tuolla tavalla saanut vähän lisää siirrettyä verorahoja Kojamolle kuin olisi saatua sullottua enemmän asumistukien varassa olevia sinnekin, joita pitää vielä haalia ulkomailta kun suomalaiset eivät viitsi enää Helsingissä asua.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vähän vanhempi ihminen, mutta minun aikanani ensiasunnot ostettiin ennen kolmeakymppiä ja kaukaa hyviltä alueilta. Ostettiin pieni kämppä, vanhemmasta talosta ja vähitellen päivitettiin isompaan ja paremmalla alueella. Nyt se hyvä uusi kämppä pitäisi saada heti. Eihän se onnistu, kun demarihallitus määräsi pankeillekin rajat mitä voi kotitalouksia velkaannuttaa. Ei niillä rajoilla osteta Konepajan kaksiota alle kolmikymppisenä.
Mulla ei ennen kolmeakymppiä ollut mitään mahdollisuuksia ostaa pääkaupunkiseudulta asuntoa. Ei ollut perhettä, josta saisin taloudellista tukea ja työllä hankitut rahat menivät vuokraan ja opiskelun mahdollistamiseen. Näin nelikymppisenä perheellisenä ei riitä se pieni kämppä kaukaa. Meitä pitäisi mahtua sinne koko perhe. Aluettakaan ei halua joutua tulevaisuudessa vaihtamaan, koska siihen katkeaa lasten kaverisuhteet. Ei ole aina kyse siitä että alle kolmekymppisenä pitäisi saada itselleen kaksio Konepajalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun kaikki nämä omankin asuinalueen kolmi-nelikerroksiset kerrostalot olisivat vaikka kuusi- tai kahdeksankerroksisia, niin kappas kummaa, täällä olisi kaksinkertainen määrä asuntoja. Ihan hiton typerää tehdä näin matalia rakennuksia.
Ja se vaikuttaisi hintoihin mielestäsi miten? Kun ne hinnat johtuvat ihan muista jutuista kuin rakentamisen määrästä. No, olisihan tuolla tavalla saanut vähän lisää siirrettyä verorahoja Kojamolle kuin olisi saatua sullottua enemmän asumistukien varassa olevia sinnekin, joita pitää vielä haalia ulkomailta kun suomalaiset eivät viitsi enää Helsingissä asua.
Kysyntä ja tarjonta. Totta kai hinnat laskevat jos asunnon omistajat kilpailevat asukkaista eikä toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Asumistukia pitäisi uudistaa koska nykyisellään ihmisillä on taipumusta maksaa vuokraa yli oman tulotasonsa (eli palkkatason) ja vuokrat määräävät suoraan asuntojen myyntihinnan (koska arvo määräytyy markkinaehtoisesti). Eli meillä on markkina, joka ei toimi markkinaehtoisesti koska tukipolitiikka.
Asumisen tukia pitäisi uudistaa niin, että ne ohjaisivat ja kannustaisivat etsimään edullisempia asumisratkaisuja. Nykyään vuokraa maksetaan asumistuen lisäksi toimeentulotuesta, millä on päinvastainen ohjausvaikutus. Asumisen maksaminen toimeentulotuesta pitäisi lopettaa ja toimeentulotukilakia uudistaa vastaavasti. Hyvä ratkaisu olisi esim. sellainen, että toimeentulotuesta korvattaisiin asumista kuuden kuukauden ajan, mutta sen jälkeen ei enää lainkaan. Näin ihmiselle jäisi se puoli vuotta aikaa etsiä halvempi asunto.
Asumistuen maksimäärä pitäisi säätää sellaiseksi, että se ei kannusta liian kalliiseen asumiseen. En ylipäätään näe mitään järkeä siinä, että jossain Eirassa tai Kalliossa pitäisi saada asua tuella. Tällaisten alueiden vuokratasoa ei pitäisi ollenkaan ottaa huomioon tukitason määrittämisessä eikä sellainen saisi olla ollenkaan hyväksyttävänä toimintamallina, että jostain Kuusankoskelta muutetaan Punavuoreen ja maksatetaan asuminen muiden piikkiin. Asumistuen taso pitäisi siis määrittää sen mukaan mitä maksaa asuminen Kontulassa ja Hyvinkäällä. Jos haluaa asua Eirassa, niin sitten maksaa ylimenevän osa ihan itse.
Jotta edullisemman asunnon etsiminen tulisi kannattavaksi, asumistukea voisi maksaa könttäsumman. Tai ainakin niin, että tietyn minimin saisi aina ja sitten olisi joku vuokratasosta riippuva laskennallinen osuus. Jos esim. 550 euroa tulisi automaattisesti tilille vuokrasta riippumatta, kannattaisi opiskelijoiden hakeutua solukämppiin 350 euron vuokralle ja pitkäaikaistyöttömien alkaa katsella edullisempia asuntoja vaikka Korsosta. Kun opiskelijat saivat vielä asumislisää -tuen sijaan, mahdollisimman halvan asunnon katselu oli enemmän sääntö kuin poikkeus ja niin sen pitäisi olla edelleen.
Kun ihmisiltä kysytään, olivatko vanhat ajat jotenkin parempia kuin nykyisyys - he eivät halua palata niihin vanhoihin olosuhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin kaupungin edullisiin (?) vuokra-asuntoihin ja muihin veronmaksajien subventoimiin asuntoihin tulisi olla tiukka tarveharkinta. Niitä tippuisi vain sellaisille pieni- ja keskituloisille palkansaajille, joiden asuminen pk-seudulla on välttämätöntä/hyödyllistä. Toisin sanoen, avainaloilla ja kaupungin elinkeinoelämää hyödyttävillä aloilla toimiville. Jos status muuttuu, asunnosta olisi tietyllä siirtymäajalla lähdettävä.
Mikä tuollaisen kämpän pointti oikeastaan edes olisi? Saa asua vähän aikaa "halvalla", niin kauan kun ei menesty liikaa?
Veroja me niissäkin asuvat maksetaan. Se, että asumiskulut yksityisellä puolella ovat liian korkeat, ei ole mielestäni mikään peruste muuttaa kaupungin kämppiä väliaikaisiksi kikkakämpiksi.
Olisiko tuossa myös sellainen mekanismi, että jos jää työttömäksi, niin pitää muuttaa yksityiselle puolelle ja hoitaa homma asumistuella?
Onko se joku itseisarvo, että työstään "liikaa" palkkaa saavien pitää kantaa ylimääräiset eurot yksityisille asuntomarkkinoille vain siksi, ettei naapurin pienituloiselle tulisi paha mieli? Suht samalla tasollahan heidän ostovoimansa pysyisi.
Eri asia jos tarkoitit, että se raja menisi jossain 5000€ kuukausituloissa.
Kämppää hakiessahan otetaan jo nykyisellään toimeentulo ja varallisuus huomioon.
No eikös ole ihan järkevää vaatia, että edullisemmissa asunnoissa asuvat täyttävät koko asumisaikansa ne samat kriteerit, joilla asunnon saavat. Olihan tässä se Arhinmäen keissi joku vuosi sitten. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015040219460340
Kyllä kaupungin vuokra-asuntojen pitäisi olla ihan normaaleja koteja, eikä mitään väliaikaisratkaisuja.
Tuo Arhinmäen keissi ei liity Hekan asuntoihin.
Toki jos asumistuki lakkautetaan kokonaan, niin ymmärrän ajatuksen siitä, että Hekan kämpässä saa asua vain jos on tarpeeksi köyhä.
Arhinmäki asuu lääkärivaimonsa kanssa yhteiskunnan vähempivaraisille tuetussa ARA-asunnossa Herttoniemenrannassa - onko oikein.
Että sen luokan sosialisti - vasemmistolitto pienen (Paavon) puolella!
Arhinmäki maksoi osaomistuskämpästään alkuvaiheessa noin 183 000 euroa ja loppulunastuksen vaiheessa noin 70 000 euroa, jonka lisäksi hän maksoi vuosien ajan yli tuhannen euron vastiketta. Oletko oikeasti niin pihalla, että pidät tuota jonain vähävaraisten asumisena?
En nyt tiedä, toimiko Paavo kokopäiväisenä anarkistina vai puoluelehden kesätoimittajana siihen aikaan, kun hän vaimonsa kanssa kämpän osti, mutta epäilemättä hän on täyttänyt asuntoon liittyvät varallisuuskriteerit. Vai pitäisikö puhua varattomuuskriteereistä.
Vierailija kirjoitti:
Asumistuen poistaminenhan se yksi keino olisi. Vähän siinä rytisisi markkinat, mutta terveempinä siitä varmasti nousisivat.
Tämä! Miksi varattomien m**a*tu*#loist*en pitää saada asua keskustan kalleimmissa kämpissä valtion kustantamana kun eivät yhteiskunnalle aiheuta kuin kuluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitusasuntoa ei kannata nykyään ostaa kuin Helsinki, Tampere, Turku.
Tosin osa tykkää asua muualla, kun vuokrat halpoja ja tarjontaa paljon.
Moni myös perii asunnon. Me asumme vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi, hänen vanhemmilla omakotitalo, uusi mökki järven rannalla ja 1/4 osa perikunnan talosta. Eli Suomessa on myös vuokralla asuvia, jotka saavat perintöä.
Aiheena oli kallis asuminen Helsingissä.
Niin, myös Helsingissä osa vuokralaisista perii asunnon. Vuokrat laskevat Suomessa tulevaisuudessa, kun kysyntä laskee, koskee myös Helsinkiä. Ja jossain vaiheessa EU sanoo ettei Suomi saa enää ottaa lainaa, jolloin loppuu asumistukien maksu sijoittajille velkarahalla.
Suomalaisten tuleva sukupuuttokehitys rupeaa pudottamaan asuntojen hintoja, myöhemmin myös Hesan seudulla. Vaikutus alkaa tällä vuosikymmenellä, jo melko pian eikä paluuta aikaisempaan menoon ole uuseliitin ottaessa, (kun annetaan,) vallan maassamme.
hohhoi kirjoitti:
Miksi hyvästä talouden suunnittelusta tulisi rangaista vielä korkeammin verottamalla? Yksityisillä sijoittajilla on keskimäärin 2 asuntoa - mistään jättirikastumisesta ei ole kyse vaan suunnittelusta ja säästämisestä. Jos tällä joku rikastuu, on se kai palkinto tehdystä työstä. Omituinen ajatus etteikö siitä saisi palkita, ihan vaan siksi kun itsellä ei ole rahkeita tähän? Jos asut muutaman vuoden syrjemmällä ja sinnikkäästi säästät, pääset ihan varmasti kiinni omaan asuntoon tai voit vaikka halutessasi laittaa sen vuokralle - näin sinäkin olet vuokranantaja. Tyhmyydestä tai huonosta suunnitttelukyvystä on ihan turha kitistä.
Yleensä se sijoitusasunto ostetaan velkarahalla ja kaverikapitalismin yllyttämänä vuokrataan tuetulle asumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiölainojen maksujen verovähennysoikeus pois sijoitusasuntotoiminnasta.
Ja ylipäätään taloyhtiölainat kontrolliin. Nythän ihmiset voivat ottaa lainaa enemmän kuin on maksukykyä. Pankista saa 200 000, mutta sitten taloyhtiön piikkiin saa vielä 150 000 euroa lisää. Älytöntä! Ilman tuota taloyhtiölainaa esimerkin ihminen joutuisi ostamaan 200 000 euron arvoisen asunnon ja markkinamekanismi toimisi oikein. Ihmisillä olisi sen arvoisia asuntoja, joihin heillä on oikeasti varaa ja markkinoilla myytäisiin sen arvoisia asuntoja. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella pystytään tekemään uusia asuntoja puoleen hintaan ja niin pystyttäisiin etelässäkin, jos niistä ei maksettaisi ylihintaa.
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
hohhoi kirjoitti:
Mikä ylipäätään on ratkaisu kasvaviin tuloeroihin, siitä kai tässä on kyse. En ihan ymmärrä, että opiskelijan pitää asua omassa yksiössä Helsingissä, vieläpä keskustan kalliilla alueilla. Mihin katosivat kimppakämpät, soluasunnot tai ylipäätään ajatus siitä, että voisi asua vaikka radan varressa. Aika kohtuutonkin vaatimus saada tukea siihen, että voi käytännössä ilman tuloja asua kalliisti, yhteiskunnan maksamana. Talous vaatii sunnittelua, kaikilta. Jos se ottaa sen että muutaman vuoden asuu syrjemmällä ja säästää, sen se ottaa. Kaikki mulle heti on vähän huono asenne elämään.
Juuri näin. Mutta jos puhutaan esimerkiksi toimettomasta työttömästä ja toimeliaasta työntekijästä, niin eihän meillä ylipäätään ole mitään ongelmaa kasvavien tuloerojen osalta. Päinvastoin, meillä on ongelma että moni kokee kaikkien tukien jälkeen työnteon hyödyttömäksi ja katsoo oikeudekseen elää verorahoilla, eli muiden tekemällä työllä. Se tarkoittaa sitä, että tuloerot ovat liian pienet. Ongelma näkyy sekä matalan tuottavuuden työntekijöiden kohdalla, joilla on pienet ansiot, että mitä suuremmassa määrin myös keskiluokan kohdalla ylikireän verotuksen vuoksi.
Työttömät tekevät työmarkkinatukityötä ja palkkatukityötä.
Osa työttömistä hyllyttää kaupoissa tavaroita työmarkkinatuella (heillä on samanlaiset työvaatteet kuin kaupan muilla työntekijöillä).
Lisäksi osa tekee työmarkkinatuella toimistotöitä esim. sairaalat, sosiaalitoimistot, vesilaitos, sähkölaitos, sivistyskeskus, kirjastot, museot, ympäristövirasto, vapaa-aikatoimi, kansalaisopistot, seurakuntien toimistot, hautausmaiden toimistot jne.
Osa työttömistä on palkkatuella lastenhoitajina tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimavalvojina uimahalleissa jne. Myös SPR-konttimyymälöissä on työttömiä palkkatuella töissä.
Juuri näin. Mutta jos puhutaan esimerkiksi toimettomasta työttömästä ja toimeliaasta työntekijästä, niin eihän meillä ylipäätään ole mitään ongelmaa kasvavien tuloerojen osalta. Päinvastoin, meillä on ongelma että moni kokee kaikkien tukien jälkeen työnteon hyödyttömäksi ja katsoo oikeudekseen elää verorahoilla, eli muiden tekemällä työllä. Se tarkoittaa sitä, että tuloerot ovat liian pienet. Ongelma näkyy sekä matalan tuottavuuden työntekijöiden kohdalla, joilla on pienet ansiot, että mitä suuremmassa määrin myös keskiluokan kohdalla ylikireän verotuksen vuoksi.