Älkää säästäkö tai sijoittako lapsillenne!

Minusta ei ole juttu eikä mikään self made -hengessä hankkia asunto ja omaisuutta. Sen sijaan vaatii todellista taitoa pitää se asunto ja lisätä varallisuutta sen jälkeen, kun ne self made -henkilöltä perinyt. Siksi arvostan niitä, jotka perivät ja edelleen vaurastuvat. Meillä kun on ihan tarpeeksi niitä, jotka kasaavat itselleen mammonaa ja sitten jollain typerällä toimella kadotavat kaiken hankkimansa.

Ei tietenkään kannata säästää kuin tyynyn alle. Muuten joutuvat käytämään ensin säästönsä, kun hakevat toimeentulotukea täysi-ikäisiksi tultuaan.

Kyllä minä opetan lapsilleni työnteon merkityksen, vaikka säästän heille myös pientä pesämunaa tulevaa varten. Naurettava artikkeli.

Tämä on ikuisuuskysymys myös täällä palstalla. Saako hyvinvoiva suku tai perhe välittää hyvinvointia eteenpäin vai ei?

Pitääkö lapset jättää perinnöttömiksi ja törsätä kaikki sekä polttaa kotitalo viimeiseksi teokseen? Sekö on se juttu. Siitäkö tulee hyvä mieli.

Miljoonaomaisuuden perijät ja ne, joille on muutama tonni säästetty ensiasunnon ostoa varten ovat rinnastettavissa toisiinsa? Ok...

Nämä perittyjä rahoja väheksyvät ihmiset ovat jotenkin surullisia tapauksia. Kummallinen yhdistelmä piilevää kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta, liian pitkälle viedyn kilpailuyhteiskunnan ihannointia ja itsensä ylentämistä keinolla millä tahansa. Eikö se nyt riitä, että pitää suunsa kiinni ja hankkii sitä rahaa enemmän omilla ylivertaisilla kyvyillään, jos rahaa perivät/saavat ovat jotenkin kauhean kädettömiä tekemään saman. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ikuisuuskysymys myös täällä palstalla. Saako hyvinvoiva suku tai perhe välittää hyvinvointia eteenpäin vai ei?

Pitääkö lapset jättää perinnöttömiksi ja törsätä kaikki sekä polttaa kotitalo viimeiseksi teokseen? Sekö on se juttu. Siitäkö tulee hyvä mieli.

Jos näin pitää tehdä kuolleessaan, miksi kannattaisi käyttää koko elämä sen omaisuuden hankkimiseen? Mielummin kannattaisi ryhtyä ideologisesti työttömäksi ja nauttia ihanasta velttoudesta.

”Lievä” kateus paistaa läpi tuosta artikkelista. Minulla oli muistaakseni noin 80 000 euroa tililläni, kun tulin täysi-ikäiseksi. On ihan totta, että olisin varmasti arvostanut rahoja vielä enemmän, jos olisin itse tienannut ne, MUTTA siitä huolimatta en todellakaan käynyt törsäämään varojani vaan käytin niitä erittäin fiksusti ja säästeliäästi. Nyt, kun minulla on oma lapsi, niin todellakin säästän ja sijoitan hänen puolestaan, jotta voisin auttaa hänet taloudellisesti alkuun ihan kuin minuakin aikanaan autettiin.

Tietenkin säästän lapsilisät opintoja varten, ja kun lapseni muuttaa opiskelemaan, myyn yhden sijoitusasuntoni ja ostan sillä rahalla opiskelupaikkakunnalta hänelle asunnon ja tuen muutenkin häntä taloudellisesti niin kauan kuin tarvitsee. Opintomenestys ja työpaikan hankkiminen on sitten hänen itsensä harteilla.

Itse näin nälkää pelkällä opintorahalla uskaltamatta ottaa lainaa.

Toimittaja taitaa äänestää Vasemmistoliittoa.

Jos voisin palata 40 vuotta taaksepäin, sijoittaisin molemmille muksuille.

Kova työ ja raha ei kulje käsi kädessä. Toimittaja Aino Huilaja teki 12 tunnin työpäiviä ja tienasi 6000€/kk. Moni duunari tekee 12 tunnin työpäivää kolmessa vuorossa, eikä saa edes puolta tuosta summasta. Vastuu on kova ja työ voi olla fyysisesti hyvinkin raskasta. On vaikea ymmärtää noin mustavalkoista ajattelua tai nähdä ongelmana sitä että joku saa perintöä tai apua vanhemmiltaan. Se ei kerro ihmisen arvostuksesta työtä kohtaan yhtään mitään.

On täysin oikein ja suorastaan vanhempien velvollisuus tukea oman lapsen aikuiselämän alkutaivalta. Lapsethan eivät pyydä saada syntyä, vanhemmat pukkaavat lapset maailmaan omaa itsekkyyttään. On julmaa sanoa, että olet oman onnesi seppä, sun pitää taistella, otsasi hiessä sinun pitää leipäsi tienaaman. On suuri mahdollisuus ettei se kovaan työhön opetettu lapsi onnistukaan, mutta rikas hemmoteltu lapsi voi oppia käyttämään rahaa viisaasti.

Hohhelihoijaa, kyllä tässä on saanut töitä paiskia, vaikka onkin ollut pieni pesämuna vanhempieni keräämänä. Todellakin pyrin keräämään myös omille lapsilleni säästöjä aikuistumista helpottamaan.

Säästäväisyys ja fiksu rahan käyttö sekä ahkera työntekeminen siirtyvät lapsille esimerkkiä näyttämällä.

Lapsille säästämisessä on se huono puoli, että eivät sitten saa tarvittaessa sossutukea.

Siis jos tulee välivuosi tms.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille säästämisessä on se huono puoli, että eivät sitten saa tarvittaessa sossutukea.

Siis jos tulee välivuosi tms.

Se onkin tosiaan hirveä tilanne ja suuri ongelma, että sossutukea tarvitaan vähemmän.

Toi näyttää ite tosi varakkaalta toi toimittaja.

No ei.

Perintö voi tulla vaikka 70-vuotiaana. Ei kaikki saa 18-v mitään. Itse on pitänyt töitä tehdä ja puitteet ansaita. Omille lapsille säästän kyllä osakkeisiin ja rahastoihin. Saavat opintoihin tukea, ajokortit, autot. Ei kuitenkaan tarkoita ettei itse tarvisi töitä tehdä.

Nykypäivänä saa kyllä jälkikasvuaan tukea rahallisesti aika tosissaan jos meinaa että sen LISÄKSI lapsen ei muka tarvitsisi paiskia hommia kuin pieni orava.

Olikohan tämä toimittaja nyt ihan täysin ottanut selvää mistä puhuu. Siis mielipidekirjoitushan tuo oli, mutta pointti puuttui. Hänen mielestään lapsille ei pitäisi säästää, jotta omaisuus on sitten itse hankittua ja sitä osaa arvostaa. Eli onko nyt niin että hän itse kieltäytyy vanhempiensa perinnöstä? Ettei vain ole taivaasta tippunutta omaisuutta, jonka eteen hän ei ole tehnyt töitä. Vai onko perintö eri asia?

Aihetta on tutkittu ja faktaa on että syrjäytymisriski on pienempi säästöjä omaavalla, kuin nuorilla joilla ei ole säästöjä. Ja jos oma lapseni ei arvosta hänelle yksinhuoltajana duunari palkalla säästämiäni rahoja, niin joutuisin tuijottelemaan peiliin melko paljon ja miettimään että mikä meni näin pahasti vikaan kasvatuksessa.