Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Älkää säästäkö tai sijoittako lapsillenne!
02.03.2021 |
HS:n toimittaja ei tykkää siitä:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007832348.html
” Onko sitten niin, että arvostan ihmisen menestystä vain silloin, jos se on tehty kovalla työllä, sisulla ja parilla perkeleellä, puhtaasti self made -hengessä? Varmaankin. Sillä parasta olisi, jos menestyksen takana olisi myös ripaus elämänkokemusta: ymmärrys siitä, että omistusasunto tai tietty asema elämässä on etuoikeus.”
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä saa kyllä jälkikasvuaan tukea rahallisesti aika tosissaan jos meinaa että sen LISÄKSI lapsen ei muka tarvitsisi paiskia hommia kuin pieni orava.
Tasan ei käy onnen lahjat, myöskään sukupolvien välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan se erijuttu jos voi opiskella ja keskittyä siihen, eikä tartte miettiä onko rahaa ruokaan ja millon sitä ehtis nukkua jos pakko mennä töihin.
Ja tokihan alkaa oleen että monet pääsee lipastolle vasta valmennuksien jälkeen,eikä nuokaan ole ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista eniten kadehdin niitä naisia, jotka saavat olla tekemättä työtä. Heillä on ihmisoikeudet ja -arvo. Itse vihaan jokaista työpäivääni. Se on elämäni.
Tee jotain asialle äläkä valita. Kouluttaudu, vaihda työpaikkaa. Tai jos et muuta keksi, hankkiudu raskaaksi ja pitkälle mammalomalle.
Ymmärrän molempia puolia. En pidä tavoittelemisen arvoisena yhteiskuntaa, missä kymmenien tuhansien eurojen pesämunat lapsille alkavat olemaan perusedellytys hyvälle vanhemmuudelle. Luo ihan älyttömän epätasa-arvoisen aloituksen elämälle, ja niitähän epätasa-arvoisia tekijöitä liittää muutenkin: geenit, vanhempien päihteidenkäyttö, tunnekylmyys...
En säästä lapsille jotta saavat TOIMEENTULOTUKEA?...hienoja tulevia sukupolvia kasvamassa näillä talousopeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsille säästämisessä on se huono puoli, että eivät sitten saa tarvittaessa sossutukea.
Siis jos tulee välivuosi tms.
Onko siis jotenkin normaalia tai oletettavaa, että pitäisi pystyä hakemaan sossutukea?
Vierailija kirjoitti:
En säästä lapsille jotta saavat TOIMEENTULOTUKEA?...hienoja tulevia sukupolvia kasvamassa näillä talousopeilla.
Minuakin ihmettytää tämä tälläkin palstalla esiintyvä TUKIEN maksimointiasenne. Mitään ei kannata tehdä, kun laskee TUKIA...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En säästä lapsille jotta saavat TOIMEENTULOTUKEA?...hienoja tulevia sukupolvia kasvamassa näillä talousopeilla.
Täysin hallituksemme arvopohjan sisäistäneitä sukupolvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille säästämisessä on se huono puoli, että eivät sitten saa tarvittaessa sossutukea.
Siis jos tulee välivuosi tms.
Se onkin tosiaan hirveä tilanne ja suuri ongelma, että sossutukea tarvitaan vähemmän.
Sossutuki on tosi pieni, kyllä itse säästäisin mielelläni lapselle tulevaisuuden varalle jos siihen on mahdollisuus, ois se oikeasti hienoa että lapsi voisi osataa mitä tarvitsee eikä tarvitse hakea sossusta ruokarahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän molempia puolia. En pidä tavoittelemisen arvoisena yhteiskuntaa, missä kymmenien tuhansien eurojen pesämunat lapsille alkavat olemaan perusedellytys hyvälle vanhemmuudelle. Luo ihan älyttömän epätasa-arvoisen aloituksen elämälle, ja niitähän epätasa-arvoisia tekijöitä liittää muutenkin: geenit, vanhempien päihteidenkäyttö, tunnekylmyys...
Eivät ne ole edellytys. Sen sijaan toimittaja piti niitä huonona asiana.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän molempia puolia. En pidä tavoittelemisen arvoisena yhteiskuntaa, missä kymmenien tuhansien eurojen pesämunat lapsille alkavat olemaan perusedellytys hyvälle vanhemmuudelle. Luo ihan älyttömän epätasa-arvoisen aloituksen elämälle, ja niitähän epätasa-arvoisia tekijöitä liittää muutenkin: geenit, vanhempien päihteidenkäyttö, tunnekylmyys...
Jossain vaiheessa näin varmaan tapahtuukin, että niitä ketkä eivät ole säästäneet lapsilleen pidetään huonoina vanhempina. Näin on helppo ajatella, jos siihen on itsellä mahdollisuus. Hyvässä vanhemmuudesta on kuitenkin kyse niin paljon muustakin kuin rahasta. Riittää, kunhan itse elättää omat lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä lopeta sijoittamista lapselle sen takia että joku tanan anomuumi vauvapalstalla käskee. sori vaan.
No en todellakaan, vaan lopetan työt heti kun kasassa on tarpeeksi ja sitten tuhlaan kaiken viimeiseen senttiin. Jos jotain jää se on vahinko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on muutenkin epätasa-arvoisessa asemassa. Lapsuudenkodissa lapset saavat eritasoista kannustusta, tukea ja vanhemmat opettavat lapsiaan, joten täysi-ikäisenä lähtökohdat on eri. Tätä on vaikeampi mitata kuin pankkitilin saldoa, mutta vaikuttaa myös hyvin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän molempia puolia. En pidä tavoittelemisen arvoisena yhteiskuntaa, missä kymmenien tuhansien eurojen pesämunat lapsille alkavat olemaan perusedellytys hyvälle vanhemmuudelle. Luo ihan älyttömän epätasa-arvoisen aloituksen elämälle, ja niitähän epätasa-arvoisia tekijöitä liittää muutenkin: geenit, vanhempien päihteidenkäyttö, tunnekylmyys...
Valitettava tosiasia on se ettei elämä tai maailma voi olla ikinä reilu ja kaikille lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Totta on että vanhemmilta vaaditaan melko paljon jo nyt, mutta en ole kyllä kuullut tuommoisesta että säästöt olisivat edellytys hyvälle vanhemmuudelle. Minusta jokaisen vanhemman ja ihmisen pitää ajatella omalla kohdallaan mikä on tärkeää ja mihin panostaa. Jos lähtee harmittelemaan elämän epäreiluutta, niin sitä saa tehdä hamaan loppuun asti. Eikä se kuitenkaan siitä mihinkään muutu.
Kyllä nyt on niin vihervasemmistolaisen kirjoittama juttu että...
Itse köyhästä perheestä, kaikessa säästettiin, ikinä en saanut samoja leluja tai tavaroita kuin kaverit tai naapuruston lapset. Kyllä minä olen ylpeä, että olen joutunut taistelemaan kaikesta elämässäni ja olen päässyt tähän pisteeseen missä nyt olen. Onnellisempi toki olisin ollut jos vanhemmillani olisi ollut enemmän rahaa, eikä minun olisi opiskelun ohella tarvinnut töitä tehdä ja miettiä rahaa.
Sijoitin opiskeluaikanani rahoja mitä sain työssäkäynnistä (ja pienituloiset vanhempani muistivat aina käskeä lopettamaan kun "menetät rahasi!"). Noh, nyt korkeakoulutettuna reilu 30 vuotiaana kun on omistusasunto puoliksi maksettuna ja 150 000€ osakesalkku, voisin sanoa olevani eri mieltä kuin vanhempani olivat aikanaan. Ja todellakin säästän lapselleni hänen syntymästään asti (laskettu aika syksyllä), ei se tarkoita etten opettaisi hänelle ahkerointia ja omien unelmien luomista ja niiden tavoittelua vaikka säästäisin hänelle pesämunaa.
Joo ei raha takaa onnea, mutta auttaa siinä p*rusti. Sanoi vihervasemmistolainen tähän mitä tahansa.
"Itselleni termi self made tarkoittaa ihmistä, joka ansaitsee asemansa ja rahansa itse ja ponnistaa huipulle ilman perintörahoja tai tunnettua sukunimeä. Kiteytetysti: saa bisnesidean, perustaa yrityksen, saa sille ehkä muutaman ulkopuolisen sijoittajan ja tekee töitä sen eteen, että yritys menestyy.
Kyse on siitä, onko rakentanut elämänsä itse. Käyttänyt asunnon ostamiseen omia rahojaan tai napannut unelmaduunin ilman sukulaisuussuhteen tuomaa etua. Tehnyt asioita, jotka vaativat riskinottokykyä. Oman onnensa seppä ottaa riskin omilla rahoillaan ja minuudellaan. "
Yllä kirjoittajan oma tiivistys siitä, mitä näköjään arvostaa. Tavallaan oma tarinointi menestyksestä. Oman menestysmyytin luominen. Myytissä luodaan tarina, johon kootaan valitusti halutut elementit: onnistuminen ja rajaton usko omaan pystyyteen. Todellisuuden kanssa sillä ei ole paljon tekemistä. Tarkalleen ottaen bisnesideat ja yrityksen perustamiset ovat harvoin yhden ihmisen heiniä. Apua, neuvoja, vinkkejä tulee ja tarvitaan muualta. Sitä vaan on ehkä vaikea muistaa sillä hetkellä, kun menestyy. Myytissä jätetään aina kertomatta ne epäonnistumiset ja huonot kokemukset. Syntyy todellisuudesta vieras käsitys yrittäjyydestä yksilöllisyyden glorifioinnilla maustettuna. Onko kirjoittajan itse tuollainen omalla minuudellaan yrittäjä? Ei ainakaan tuotoksensa perusteella.
Lapsille tulee opettaa miten rahaa tehdään, miten sijoitetaan siten että omaisuus säilyy ja kuinka pidetään huolta omasta taloudesta, eikä olla riippuvaisia toisten almuista (tuet). Tätä voi vielä helpottaa sillä että pienen pesämunan säästää jo alkuun. Sellaisen 40 000 euron potin käytännössä voi helposti kuka tahansa saada lapsilleen pesämunaksi 18 vuodessa. Tämä pieni pesämuna jo tuottaa ihan kivan lisän täysi-ikäisen nuoren arkeen.
Tuollasella asenteella suomalainen yhteiskunta ei koskaan vaurastu. Jos kirjoittaja ymmärtäisi sijoittamisen päälle, hän sijottaisi lapsilleen ja opettaisi heitä tekemään töitä, säästämään ja sijoittamaan. Miksi opettaa lapsi käymään kouluja 25 vuotta tienatakseen 2000e nettona kuukaudessa jos vaihtoehtona on opettaa vaikka 6kk säästämistä ja sijoittamista, jolla pitkässä juoksussa saa osinkoina saman verran kuukaudessa ja voit ajallasi tehdä mitä haluat. 99.99% ihmisistä ei tiedä mitä 5000 eurolle tapahtuu 25, 50, 100, 150 vuodessa kun sen sijoittaa fiksusti.
Alue: Aihe vapaa
Kaikista eniten kadehdin niitä naisia, jotka saavat olla tekemättä työtä. Heillä on ihmisoikeudet ja -arvo. Itse vihaan jokaista työpäivääni. Se on elämäni.