Kuolinvuoteelle ilmestynyt serkku sai mieheltä allekirjoituksen testamenttiin – nyt 14-vuotiasta lapsenlasta odottaa kymppitonnien lasku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellako kaikki laskut vaan lapsen kontolle? Epäilen, onko huoltajilla varaa/halua maksaa tuota summaa. Aika julmaa jos tällä tavoin lapsen elämä menee pilalle ja kaikki vielä ihan laillisesti...

Jos tuollainen olisi mahdollista, niin olisi uutisissa aika paljon enemän juttua lapsista, joiden vanhemmat ovat laittaneet kaikki maksut heidän harteille.

Eli ei, ei lapsi joudu maksumieheksi, vaikka uutinen sen on niin kirjoittanut. Alaikäisen lapsen vanhemmat ovat aina maksumiehiä.

Oletko ihan tietämätön? Onhan vanhempia, jotka ovat tehneet lasten nimissä velkaa. Itsekin tiedän yhden perheen. Tosin tämä oli vuosia sitten, en tiedä onko sellaista touhua sittemmin rajoitettu. Saisi kyllä olla.

kyllähän oleellista tässä jutussa on se, ettei kuoleva mies ollut ITSE kirjoittanut testamenttia, vaan se serkku. Serkku siis kirjoitti ITSE haluamansa testamentin omalle lapselleen, ja käväsi vaan hekemassa allekirjoituksen. Mielestäni hoitajien pitäisi estää tällaiset vierailut. Nythän kuka vaan voi mennä kenen tahansa kroonikko/kuolinvuoteelle valmiin testamentin kanssa ja ottaa vaan allekirjoitus happikoneessa olevalta. Tiesikö hän edes mihin nimensä laittaa?

Kumma kun todistajat laittoi nimensä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa mikä tässä tapauksessa olisi ollut oikea ratkaisu, mutta Suomen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö lähtevät perintöriidoissa vääräästä lähtökohdasta. Tärkeintä on se onko kaikkia muotoseikkoja noudatettu pilkulleen ja vainajan tahto on oikeudelle sivuseikka.

Lakia olisi syytä muuttaa ja testamenttivaatimuksia yksinkertaistaa jotta näitä lakitoimistolle rahakkaita riitoja ei syntyisi. Tärkeintä tulisi olla vainajan viimeinen tahto, viis siitä vaikka joku todistajista ei enää muista mitä on todistanut. Testamentille voisi olla vaikka valtion puolesta valmis pohja, johon vain edunsaajan nimi ja siinä se.

Niin, tässä tapauksessa emme tiedä mikä todella oli vainajan viimeinen tahto, koska oikeus ei pitänyt sen selvittämistä tarpeellisena. Vainajan serkun lapsi laati testamentin, mutta tapahtuiko se vain serkun vai myös vainajan pyynnöstä?

Vainaja makasi lisähappea saavana sairaalan sängyssä ja kuolikin sitten parin päivän päästä vs. se. että oli tehnyt testamentin jo vuosi aiemmin, koska ei halunnut sukulaisilleen jäävän mitään. Niin, onhan tuo nyt pohdinnan paikka. Vai ei sittenkään?

Olen eri, mutta sinulta meni pointti ohi. Päätöksen perusteiden tulisi olla vainajan tahdon lähtökohdista eikä rönsytä muotoseikkoihin, jotka ovat sivuseikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä naurattaa? Se että tuo lapsi joutui syylliseksi?

Kun kyse alaikäinen, niin eiköhän vanhempansa ole maksuista vastuussa. 14 vuotias ei kai ole oikeustoimikelpoinen?

Ainakin täyttäessään 18 vuotta. Maksut alkavat vasta sitten? Korot raksuttavat siihen asti? Kertokaa joku lakia enemmän tunteva.

Ei joudu lapsi maksumieheksi, vaan lapsen vanhemmat. Eihän esim lapsen käydessä lääkärissä laskut tule hänen maksettavaksi, vaan hänen vanhempien. Ja vanhemmat joutuvat maksamaan noita maksuja, vaikka lapsi tulisi täysi-ikäiseksi, koska ne on otettu silloin, kun lapsi on ollut alaikäinen.

Testamentti oli menossa lapselle eli hän oli edunsaaja. Lapsi haastettiin oikeuteen ja lapsi "puolustautui"

Joku laski vähän väärin ettei lapsi joudu muka maksamaan... Voi kuule, kannattaa kuunnella lakimiehiä ja sovitella asia ennen oikeudenkäyntejä, varsinkin jos kusettaa.

Onneksi tässä tapauksessa Oikeus näki selvän sumutuksen läpi. Vainajan tahto tapahtui.

Aika ihmeellistä että joku ventovieras allekirjoittaa jonkun paperin eikä edes tiedä mitä allekirjoitti. En ymmärrrä.

Kiva mummo siellä sitten. Pilasi ahneudellaan lapsen tulevaisuuden. Ristus. En antaisi ikinä anteeksi.

Kai tässä näennäisessä oikeusvaltiossa tuo lapsi pystyy mummon haastamaan oikeuteen? Kulut sinne, minne ne oikeasti kuuluu. Miksi ihmeessä eivät sovitelleet tätä keskenään?

Vierailija kirjoitti:

kyllähän oleellista tässä jutussa on se, ettei kuoleva mies ollut ITSE kirjoittanut testamenttia, vaan se serkku. Serkku siis kirjoitti ITSE haluamansa testamentin omalle lapselleen, ja käväsi vaan hekemassa allekirjoituksen. Mielestäni hoitajien pitäisi estää tällaiset vierailut. Nythän kuka vaan voi mennä kenen tahansa kroonikko/kuolinvuoteelle valmiin testamentin kanssa ja ottaa vaan allekirjoitus happikoneessa olevalta. Tiesikö hän edes mihin nimensä laittaa?

Kumma kun todistajat laittoi nimensä siihen.

Siis ymmärsin niin, että sukulaisserkku halusi rahat pojanpojalleen. Oli vielä niin nuori, että vanhemmat + mummo ajoivat asiaa. Ilmeisesti olisivat huoltajina vetäneet rahat ohitse tältä todelliselta edunsaajalta, kun lapsi oli alaikäinen. Aikaahan olisi ollut riittävästi, sillä nyt lapsi pn 14vuotias ja testamentin laadintahetkellä huomattavasti nuorempi. Päätellen lakiasteiden käsittelyn normaalisti viemästä ajasta.. Nyt sitten lapsenlapsi sai velat ja mummo sekä lapsen isä (+tämän vaimo) pääsivät pälkähästä.

kirveellä olisi töitä

Lapsi ei ole vastuussa oikeudenkäyntikuluista. Periminen on oikeastaan ainoa tapa millä alaikäinen päätyy velkakierteeseen. Jos alaikäinen perii omaisuutta mutta ei maksa hänelle määrättyjä perintöveroja niin sitten saattaa käydä lopulta köpelösti.

Miksi se lasku menee alaikäiselle lapselle eikä noille jutun junailijoille? Ihan outoa.

Niin siis oikeudenkäyntikuluista tässä on kyse, ja niiden maksaminen on vanhempien vastuulla siinä missä lapsen lääkärilaskutkin. Jos ne jäävät maksamatta, niin lapsella ei mene tietääkseni luottotiedot aikuisena, vaikka kai joskus tällainenkin on ollut mahdollista.

Haluatko pätevän testamentin? On sallittua maksaa siitä lakimiehelle.

Mutta voi toki lähteä myös vuosia kestäviin oikeudenkäynteihin.

Vierailija kirjoitti:

Tällaisessa tilanteessa tuolla lapsella pitäisi kyllä olla oikeus periä koko summa vaikka vahongonkorvauksena äidiltään, jonka ahneuden takia joutui tuohon tilanteeseen. Nyt äiti pääsee kuin koira veräjästä, vaikka todennäköisesti suunnitteli koko juonen, ja lasta odottaa heti aikuistumisen jälkeen todennäköisesti suuri velkakierre. Mielestäni siinä on kiinnostavampi oikeudellinen kysymys, voidaanko kaikki seuraamukset todella langettaa 14-vuotiaalle lapselle?

Alle 15v ei ole vastuussa veloista tai ole korvausvelvollinen, vaan lapsen huoltajat.

Vastuu on 14v lapsen vanhemmilla, eikä edes 14v lapsi voi nostaa kannetta, vaan tuossakin tapauksessa lapsen puolesta on tehnyt lapsen äiti ja hänen maksettavaksi jää oikeudenkäyntikulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa mikä tässä tapauksessa olisi ollut oikea ratkaisu, mutta Suomen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö lähtevät perintöriidoissa vääräästä lähtökohdasta. Tärkeintä on se onko kaikkia muotoseikkoja noudatettu pilkulleen ja vainajan tahto on oikeudelle sivuseikka.

Lakia olisi syytä muuttaa ja testamenttivaatimuksia yksinkertaistaa jotta näitä lakitoimistolle rahakkaita riitoja ei syntyisi. Tärkeintä tulisi olla vainajan viimeinen tahto, viis siitä vaikka joku todistajista ei enää muista mitä on todistanut. Testamentille voisi olla vaikka valtion puolesta valmis pohja, johon vain edunsaajan nimi ja siinä se.

Niin, tässä tapauksessa emme tiedä mikä todella oli vainajan viimeinen tahto, koska oikeus ei pitänyt sen selvittämistä tarpeellisena. Vainajan serkun lapsi laati testamentin, mutta tapahtuiko se vain serkun vai myös vainajan pyynnöstä?

Vainaja makasi lisähappea saavana sairaalan sängyssä ja kuolikin sitten parin päivän päästä vs. se. että oli tehnyt testamentin jo vuosi aiemmin, koska ei halunnut sukulaisilleen jäävän mitään. Niin, onhan tuo nyt pohdinnan paikka. Vai ei sittenkään?

Olen eri, mutta sinulta meni pointti ohi. Päätöksen perusteiden tulisi olla vainajan tahdon lähtökohdista eikä rönsytä muotoseikkoihin, jotka ovat sivuseikka. 

Muotovirhe tässä on se, että todistajien olisi pitänyt pystyä todistamaan, että testamentti oli oikeasti vainajan viimeinen tahto. Eivät pystyneet, joten testamentti oli mitätön.