Onko se lapsuudenkodin peruja, jos mies jättää tavaroita hujan hajan. Esim aamiais- ja ruoka-astiat keittiön pöydälle ja odottaa, että vaimo siirtää ne tiskipöydälle/-koneeseen?

Lapsena hemmoteltu pilalle.

Anoppi ei ole passannut poikaansa pilalle. Anoppilassa on anoppilan säännöt ja voit itsekin jättää siellä astiat liikuttamatta. 

Sen sijaan omassa kotonanne sinä olet ihan yhtä paljon vastuussa teidän toimintatavoistanne kuin mieskin. Sinä kerrot oman näkemyksesi ja sovitte asiat yhdessä. Jos mies ei suostu kuuntelemaan, hänen luonteessaan on vikaa. 

En usko. Mieheni äiti ei ikinä passannut lapsiaan, siellä jo 3v iästä lähtien tehtiin kotitöitä (miehen siskot kertoneet) ja siellä tiskit päätyvät takuuvarmasti samantien altaaseen ja kuivauskaappiin. Meillä kotona mies on paljon suurpiirteisempi.

Lopeta miehen passaaminen. Et rarjoa ruokaa, jos sikailee. Ei varmaan itse edes laita ruokaa.

Voisit siellä anoppilassa herätellä ihmisiä sanomalla kaikille, että laittaisitko astiasi koneeseen/tiskipöydälle.

Molempien puolien suvuissani on tapana, että taloväki hoitaa yksin ruokasysteemit ja olisi jopa moukkamaista mennä sinne itse säätelemään jotain lautasia. Samoin minä passaan vieraat, kun vieraita on. 

Minua varmaan pidetään jossain tapauksissa moukkana, koska myös kylässä annan isäntäväelle tilan hoitaa itse omat tarjoilunsa ja poispanemisensa. 

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ei ole passannut poikaansa pilalle. Anoppilassa on anoppilan säännöt ja voit itsekin jättää siellä astiat liikuttamatta. 

Sen sijaan omassa kotonanne sinä olet ihan yhtä paljon vastuussa teidän toimintatavoistanne kuin mieskin. Sinä kerrot oman näkemyksesi ja sovitte asiat yhdessä. Jos mies ei suostu kuuntelemaan, hänen luonteessaan on vikaa. 

Tuo viimeinen lause😄. Miesparka.

Kyllä minä kasoisin itseäni peiliin ja ihmettelisin ja syvästi, että miten päädyin tuollaisen kumppanin kanssa yhteen. Onko miehellä vastaavasti hyvin varakas isä -ukko ja odotit, että miehesikin on... 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä kasoisin itseäni peiliin ja ihmettelisin ja syvästi, että miten päädyin tuollaisen kumppanin kanssa yhteen. Onko miehellä vastaavasti hyvin varakas isä -ukko ja odotit, että miehesikin on... 

Tai sitten he ovat olleet nuoresta asti yhdessä eikä silloin osaa katsoa tuollaista asiaa. Tai sitten mies on yksin asuessaan siivonnut jälkensä, mutta ei tee enää niin.

Vierailija kirjoitti:

En usko. Mieheni äiti ei ikinä passannut lapsiaan, siellä jo 3v iästä lähtien tehtiin kotitöitä (miehen siskot kertoneet) ja siellä tiskit päätyvät takuuvarmasti samantien altaaseen ja kuivauskaappiin. Meillä kotona mies on paljon suurpiirteisempi.

Jaah, mieheni lapsuudenkodissa sama tapa, sillä erotuksella että siskonsa kertoivat minulle että äitinsä vaati kyllä tytöiltä osallistumista kotitöihin mutta poikaa päästi huomattavasti vähemmällä. Jotenkin tämä käännettiin silti minun syyksi (?). Mieheni on silti hyvin järjestelmällinen ja siivoaa omat sotkunsa oikein hyvin, täysin oma-aloitteisesti. Mene ja tiedä mistä johtuu.

Jos anoppi on pilannut poikansa, sinun tehtävä vaimona on panna hänet ruotuun. En yhtään kertaa siivoasi hänen jälkiään. Eri asia on ,jos olet ap hänen kotirouvansa ja mies elättää sinut. Silloin olet hänen piika.

Itseppä valitset asemasi.

Vierailija kirjoitti:

Lopeta miehen passaaminen. Et rarjoa ruokaa, jos sikailee. Ei varmaan itse edes laita ruokaa.

Voisit siellä anoppilassa herätellä ihmisiä sanomalla kaikille, että laittaisitko astiasi koneeseen/tiskipöydälle.

Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan.

Jos otat miehen, joka ei ole asunut yksin ja jonka näet kotona toimivan noin, niin eikö se jo soita hälytyskelloja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko. Mieheni äiti ei ikinä passannut lapsiaan, siellä jo 3v iästä lähtien tehtiin kotitöitä (miehen siskot kertoneet) ja siellä tiskit päätyvät takuuvarmasti samantien altaaseen ja kuivauskaappiin. Meillä kotona mies on paljon suurpiirteisempi.

Jaah, mieheni lapsuudenkodissa sama tapa, sillä erotuksella että siskonsa kertoivat minulle että äitinsä vaati kyllä tytöiltä osallistumista kotitöihin mutta poikaa päästi huomattavasti vähemmällä. Jotenkin tämä käännettiin silti minun syyksi (?). Mieheni on silti hyvin järjestelmällinen ja siivoaa omat sotkunsa oikein hyvin, täysin oma-aloitteisesti. Mene ja tiedä mistä johtuu.

Mieheni oli 3v, kun äitinsä kuoli, joten hankala uskoa, että haudasta käsin käsi passaamassa.

Lapsuudessakin opitut tavat voi korjata aikuisena, jos haluaa. Mitä jos sanoisit asiasta miehellesi, etkä syyttäisi anoppia?

Vierailija kirjoitti:

Lapsena hemmoteltu pilalle.

Ei ole, vaan ei ole oppinut omillaan toimeentulemaan.

Itse olin "pilalle passattu" mutta kun muutin omaan kämppään niin oli pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen. Jotkut toki ei aikuistu koskaan.

Erittäin todennäköisesti on kotoa opittu. En itse katselisi tuollaista omassa kodissani ollenkaan. Me ollaan tasa-arvoisia kumppaneita, eikä mikään äiti ja lapsi tai kodinhoitaja ja herra. Molemmat siivoaa omat sotkunsa ja yhteisetkin tasapuolisesti. 

Ei välttämättä.Tunnen yhden perheenisän, jonka lapsuudenkodissa oli tiukka kuri ja järjestys, ja kotoa muutettuaan, ei enää tehnyt mitään. Avovaimo hoitaa yksin aivan kaiken. Kukaan läheisistä ei tiedä, miksi viitsii. Ei, en ole kehdannut kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä kasoisin itseäni peiliin ja ihmettelisin ja syvästi, että miten päädyin tuollaisen kumppanin kanssa yhteen. Onko miehellä vastaavasti hyvin varakas isä -ukko ja odotit, että miehesikin on... 

En ole ap mutta päädyin tuollaisen miehen kanssa yhteen näin: Seurusteluaikana kun asuttiin eri osoitteissa, miehen luona oli aina tiptop siistiä. Myös silloin kun vietimme pitempiä aikoja toistemme luona, mies siivosi ja hoiti kotitöitä ihan normaalisti. Pidin tuota yhtenä hyvänä puolena miehessä. Sitten kun muutimme yhteen kaikki muuttui. Ei tee mitään! Ja onhan tuo joskus naureskellen sanonutkin, että ei tarvitse enää vaivaantua kun sai huijattua itselleen vakituisen siivoojan. Yritän olla siivoamatta hänen jälkiään, mutta kun astiat vaikka sen pari viikkoa lojuvat ruuantähteineen pöydällä, pakko ne on siivota. Lähtisin heti ellei hän olisi onnistunut tekemään suurempiakin huijauksia kuin tuo siivoushomma..

Luulen itse että kotoahan se on opittu. Ehkä ajat ja tavat olleet erit sillon. Minunkin mieheni (70-luvun lapsi) elää kuin porsas äitinsä talossa ja tosiaan koko miespolvi vain hyppää pöydästä ylös ja jättää KAIKEN siihen. Tyttäriä anopillani ei ole. Eivät ees sen vertaa tee että laittaisivat haarukan ja veitsen ns. yhteen (mikä on ihan normikäytöstapa esim ravintolassa ruokaillessa). Kaikki jää levälleen ja tuoli ulospukattuna.

Muistan kun suuresti hämmästyin tätä manööveriä kun ekan kerran näin ja tunsin suurta häpeää. Mieheni ei myöskään auta missään, esim. lomaillessaan ilmaiseksi appivanhempieni mökillä.

Meillä kotona eri meininki. Siitä vähän väännettiin alussa kun yritti tehdä minusta piikaansa mutta menihän se oppi perille. Nykyään meidän 2,5v poikammekin osaa jo ”siistiä” jälkensä ja astiat koneeseen, pienellä avustuksella tietty. Kasvatuksesta se lähtee kaikki. Anoppilassa sai vähän tingata anopin kanssa kun ohjeistin sielläkin poikaa viemään lautasen edes tiskipöydälle ja että tuoli laitetaan paikalleen..🙄 appikin katsoi kuin höyrähtänyttä.

On ja ei. Mieheni oli aluksi sellainen että kaikki tavarat jäi niille sijoilleen. On oppinut matkan varrella tekemään oman osansa. Miehen isä kun käy täällä meillä niin jättää ulko-ovet auki ja valot päälle jokapaikkaan. Ilmeisesti vaimo kulkee perässä laittamassa ulko-ovenkin kiinni miehensä puolesta.