Lue keskustelun säännöt.
Hengellinen valaistuminen - voiko se olla ratkaisu persoonallisuushäiriöihin
14.10.2026 |
Eli persoonallisuushäiriöisen ihmisen kannattaisi etsiytyä kohti hengellistä valaistumista?
Kommentit (51)
Kyllä.
Voisiko aloitukselle miinusäänen antanut ilmoittautua ja perustella miinusäänensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hihhulointi on osa sitä persoonallisuushäiriötä
Buddhan opetukset ja Jeesuksen opetukset ovat erittäin hyviä kenelle tahansa.
Minä koin egon kuoleman kun sairastuin psykoosiin.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus antaa sisäisen rauhan.
Amen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hihhulointi on osa sitä persoonallisuushäiriötä
Ok. Perustele. Olen ihan avoin kaikille mielipiteille. -AP
Ei voi olla, koska "hengellinen valaistuminen" on persoonallisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä koin egon kuoleman kun sairastuin psykoosiin.
Minä söin melkein aloittelijana 2,5g taikasieniä ja valmistelin mieleni pyytämällä sienien hengiltä vilpittömästi tyhjyyden kokemusta ja sain egokuoleman.
Yksi hulluus ei poista toista hulluutta vaan asettuu asumaan sen kanssa rinnakkain.
Ääriajattelu, niin hengellinen, poliittinen kuin identiteettiin liittyvä korreloi matalan älykkyyden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn veskissä pieraisemassa, siinä mun hengellinen valaistuminen.
Yleensä pahentaa, varsinkin jos kyseessä persoonallisuus, jossa epävakauteen, huomionhakuisuuteen, narsismiin tai antisosiaalisuuteen taipuvaa käytöstä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi hulluus ei poista toista hulluutta vaan asettuu asumaan sen kanssa rinnakkain.
Ääriajattelu, niin hengellinen, poliittinen kuin identiteettiin liittyvä korreloi matalan älykkyyden kanssa.
Kirjoituksesi ei vakuuta ellet viittaa vakuuttavin lähteisiin. Vakuuttavalta kuulostaminen ei ole itsessään vakuuttamista ellei halua vakuutella vain hölmöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koin egon kuoleman kun sairastuin psykoosiin.
Minä söin melkein aloittelijana 2,5g taikasieniä ja valmistelin mieleni pyytämällä sienien hengiltä vilpittömästi tyhjyyden kokemusta ja sain egokuoleman.
Minkään tuollaisten henkivaltojen kanssa ei kannata olla tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä pahentaa, varsinkin jos kyseessä persoonallisuus, jossa epävakauteen, huomionhakuisuuteen, narsismiin tai antisosiaalisuuteen taipuvaa käytöstä
Vetoat yleisyyteen. Onko sinulla lähteitä että yleensä niin tapahtuu vai onko kyse alle 1% porukasta jota valaistuminen pahentaa? En usko yhdenkään diktaattorin olleen valaistunut vaan he elivät ja kuolivat pimeässä ja joutuivat helvettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koin egon kuoleman kun sairastuin psykoosiin.
Minä söin melkein aloittelijana 2,5g taikasieniä ja valmistelin mieleni pyytämällä sienien hengiltä vilpittömästi tyhjyyden kokemusta ja sain egokuoleman.
Minkään tuollaisten henkivaltojen kanssa ei kannata olla tekemisissä.
Sienet ovat Jumalan luomia…
Ei, mutta uskootulo kyllä. JC parantaa
Vierailija kirjoitti:
Buddhan opetukset ja Jeesuksen opetukset ovat erittäin hyviä kenelle tahansa.
Noo, lukisin vain Jeesuksen opetuksia. Buddhan ei niin kovin luotettavia. Hän makaa haudassa . Kuolinsyy oli myrytetyn sianlihan syöminen. Ei mitään yliluonnollista häneen liity. Ei ole elävä kaikkitietävä Jumala. Lue uusi testamentti
Nykypäivän hyvinvointikulttuuri korostaa jatkuvaa henkistä kehitystä ja parhaan mahdollisen version etsimistä itsestään. Ilmiöllä on kuitenkin varjopuoli, sillä rajattomasta itsereflektiosta voi huomaamatta tulla uusi itsekeskeisyyden ja suorittamisen muoto. Kun valaistumisesta muodostuu loppumaton projekti, terve itsetutkiskelu kääntyy helposti itseään vastaan.
Monille henkinen etsintä kumpuaa sisäisestä tyhjyydestä ja tarkoituksettomuuden tunteesta. Tätä tyhjyyttä lähdetään usein täyttämään hakemalla hengellistä herätystä tai uskonnollista täyttymystä, johon on vaara höyrähtää äärimmäisyyksiin saakka. Uskonnollisuus voi tarjota valmiita vastauksia, mutta sen varjopuolena on usein mustavalkoinen dogmitus ja ehdoton sääntökeskeisyys. Uskosta ja mystiikasta tulee tällöin pakokeino arjesta ja omasta inhimillisyydestä. Tämä todellisuuden pakoilu verhotaan korkealentoiseen uskonnolliseen sanastoon, jolloin yksilö saattaa alkaa pitää itseään muita tiedostavampana, moraalisesti ylivertaisena tai pidemmälle ehtineenä. Tällainen hengellinen ylpeys vain ruokkii egoa entisestään ja luo jyrkkää jakoa "meihin oikeassa oleviin" ja "muuhun maailmaan".
Tämä suuntaus ilmenee usein hypervigilanssina eli jatkuvana itsetarkkailuna. Terve reflektio muuttuu epäterveeksi, kun jokaista ajatusta, tunnetta ja kehon tuntemusta analysoidaan uskonnollisten oppien tai henkisten lakien läpi. Synnin, virheiden tai huonon energian pelko luo jatkuvaa sisäistä painetta ja estää luonnollisen rentoutumisen. Samalla minä-keskeisyys korostuu paradoksaalisesti juuri silloin, kun haetaan pyyteettömyyttä. Jos fokuksessa on vuodesta toiseen vain oma sisäinen maailma, pelastuminen ja omat henkiset harjoitukset, yhteys ympäröivään todellisuuteen ja lähimmäisiin heikkenee. Ihmissuhteista tulee helposti vain välineitä oman hengellisen puhtauden peilaamiseen tai käännytystyöhön.
Mielen ja kehon rauha eivät lopulta usein löydykään siitä, että itseä analysoidaan, puhdistetaan tai korjataan entistä pyhemmäksi. Todellinen henkinen kypsyys ja aito valaistuminen onkin kykyä lakata ajattelemasta itseään niin paljon. Kun huomio siirtyy omasta navasta, omista uskonnollisista saavutuksista ja sisäisistä prosesseista kohti ympäröivää maailmaa ja arkista, pyyteetöntä olemassaoloa, tyhjyys väistyy ja mieli rauhoittuu. Henkisen kasvun korkein aste on kyky päästää irti jatkuvasta muutosprojektista ja hyväksyä itsensä sekä muut sellaisina kuin he ovat.
Tuo vain pahentaa persoonallisuushäiriötä.
Jeesus antaa sisäisen rauhan.