Kärsin ristiriitaisesta kiintymyssuhteesta ja alkaa näyttää siltä, että minun pitäisi pysyä vain kaukana läheisistä ihmissuhteista
Jopa ystäväni hylkäsi minut, kun ei kestänyt minua. Ja toki ahdinkoon syveni taas entisestään - minut on hylätty. Päällimmäinen tunteeni on, ettei kukaan ymmärrä minua eikä seiso minun rinnalla. Ihmiset käyttävät minua kunnes löytävät paremman. Olen siis muiden elämässä vain ohikulkumatkalla.
Siksi en tiedä uskallanko avautua enää kenellekään
Kommentit (4)
Minäkin kärsin! Ihan parhaillaan! Mutta siitä voi eheytyä. On hyvä, että tunnistat mallisi ja ehkä tunnistat senkin, kun se on aktiivisena? Ne on jo tosi isoja juttuja eheytymisen tiellä!
Vierailija kirjoitti:
Terapiaan mars. Minulla samaa ongelmaa ollut, nykyään siedän hylätyksi tulemisen pelkoa ja ihmissuhteenikin ovat suhteellisen tasaisia kun vertaa vaikka kymmenen vuoden takaiseen.
Minulla oli pitkään tasaista, kunnes tuli kriisi. Sitten kaikki vanhat haavat aukesi.
Mun terapeuttini panos tähän aiheeseen kolmen vuoden aikana oli: parempi yksin kuin huonossa suhteessa :D :D :D Mutta ei voi tietenkään olla ihminen joka alan asiantuntija.
Terapiaan mars. Minulla samaa ongelmaa ollut, nykyään siedän hylätyksi tulemisen pelkoa ja ihmissuhteenikin ovat suhteellisen tasaisia kun vertaa vaikka kymmenen vuoden takaiseen.