Vaimoa häiritsee mun liian vähäinen alkoholin käyttö
Olen osittain painonpudotussyistä, osittain muista syistä (ei vaan enää huvita) lopettanut alkoholin käytön kokonaan muutama kuukausi sitten. Mitään ongelmakäyttöä se ei ole koskaan ollutkaan, lähinnä sellaista saunaolut ja/tai 1-2 viinipulloa vaimon kanssa puoliksi viikonlopun aikana. Nyt kun olen ollut täysin ilman alkoholia muutaman kuukauden, ei oikeammin enää tee edes mieli palata entiseen. Olo tuntuu monella tapaa paremmalta. Paino on tippunut, energiataso tuntuu korkeammalta, yöunien laatu on parantunut.
Ongelma on että vaimoa on alkanut häiritsemään kun en enää juo viiniä sen kanssa. Tuntuu jotenkin absurdilta riidellä mun hänen mielestään liian vähäisestä alkoholin käytöstä. En ole millään lailla estänyt hänen viininjuontiaan, en ole siitä huolissani. En vain itse enää halua.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko sinä ap nyt helpommin sen, missä puolison käytös muuttuu alkoholia nauttiessa? Vaikkei siis joisikaan humalaan asti? Minulla on se kummallinen tunne, että kun en itse jollain kerroilla syystä tai toisesta juo mitään, olen ihan haukkana huomaamassa, että nyt tuo on ottanut ja nyt tuo harmittaa, tuo toisen käytös. Mutta jos otan itsekin lasillisen tai kaksi, en ollenkaan "huomaa" muutoksia käytöksessä, en kai kun itsekin juon. Se pistää ajattelemaan, että omakin käytös kyllä muuttuu, minustakin huomaa, kun olen ottanut vaikka olo on ihan tavallinen. Sanot, että sinun puolestasi vaimosi voi käyttää alkoholia siinä kuin ennenkin, mutta mahtaako silti käytöksesi muuttua (enkä tarkoita etteikö voisi/pitäisi/saisi) ja hän reagoi siihen olemalla kiukkuinen. Meillä ainakin, minä olen kireä, kun puoliso on naukkaillut, etenkin jos hän on tehnyt sitä, kun saavun töistä kotiin. Olen sille ihan hirveän allerginen, vaikka tajuan ihan selvästi, ettei siinä ole logiikkaa. Logiikkani on erittäin ontuva, alkoholi on ok sillä kerralla, kun itsekin käytän, muulloin ei.
Itseasiassa alkoholille voi olla allerginen. Puhutaan tioli-ryhmän yhdisteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko sinä ap nyt helpommin sen, missä puolison käytös muuttuu alkoholia nauttiessa? Vaikkei siis joisikaan humalaan asti? Minulla on se kummallinen tunne, että kun en itse jollain kerroilla syystä tai toisesta juo mitään, olen ihan haukkana huomaamassa, että nyt tuo on ottanut ja nyt tuo harmittaa, tuo toisen käytös. Mutta jos otan itsekin lasillisen tai kaksi, en ollenkaan "huomaa" muutoksia käytöksessä, en kai kun itsekin juon. Se pistää ajattelemaan, että omakin käytös kyllä muuttuu, minustakin huomaa, kun olen ottanut vaikka olo on ihan tavallinen. Sanot, että sinun puolestasi vaimosi voi käyttää alkoholia siinä kuin ennenkin, mutta mahtaako silti käytöksesi muuttua (enkä tarkoita etteikö voisi/pitäisi/saisi) ja hän reagoi siihen olemalla kiukkuinen. Meillä ainakin, minä olen kireä, kun puoliso on naukkaillut, etenkin jos hän on tehnyt sitä, kun saavun töistä kotiin. Olen sille ihan hirveän allerginen, vaikka tajuan ihan selvästi, ettei siinä ole logiikkaa. Logiikkani on erittäin ontuva, alkoholi on ok sillä kerralla, kun itsekin käytän, muulloin ei.
Itseasiassa alkoholille voi olla allerginen. Puhutaan tioli-ryhmän yhdisteistä.
Joo, tiedän. Pahoittelen, että käytin sanaa allergia kuvaamaan reaktiotani tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä että teidän yhteiset hetket on muuttuneet. Dynamiikka ei ole samanlaista jos vaimo juo viiniä ja sinä vaikka vichyä kuin että kumpikin joisitte viiniä. Miten voit korjata tämän jos et enää aio juoda viiniä?
Minkä sä näät ratkaisuna tässä?
Ap:n pitäisi tuoda se sama parisuhde-dynamiikka takaisin, kuin mikä oli viinin lipittely aikana. Miten se tehdään ilman viinin juontia, en tiedä. Ap:n pitäisi se itse keksiä kun hän on siinä parisuhteessa keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, me lipitellään viiniä yhdessä. Esim eilen yhdet saunaoluet ja 2 lasia viiniä molemmille. Ei siis ihan mennyt pullollista yhteensä.
On siinä jotain yhdistävää. Enemmän kuin jos toinen olisi ottanut vichya.
Tässä on pelkona, että jos mies ei jatka juomista niin tilalle tulee jamppa-naapurista, joka imee viintä kuin sieni. Ja hauskaa on. Mikä ratkaisu ongelmaan?
Jos parisuhde perustuu alkoholiin, niin on varmasti ihan hyvä että sen jatko mietityttää. Juotavien määrällä on taipumus nousta vapaa-ajan kasvaessa, siksi meillä on alkoholistimummoja ja -pappoja.
-x- kirjoitti:
Arvaas kuinka onnelliseksi tuo tekis minut, että mies vähentäis tai jopa kokonaan lopettais juopottelun?! Olet kyllä ap kultakimpale ja vaimosi pitäs ehottomasti arvostaa sun päätöstä!
Viime yönä siivosin miehen pissoja vessan lattialta, kaapin ovesta ja matolta. Vitutti taas niin että valvoinki yöllä 4h miettien mitä vittua taas..
Älä siivoa sen turjakkeesi jälkiä vaan pistä itse siivoamaan! En todellakaan alkaisi aikuisen miehen kusta siivoamaan, vaikka kuinka ällöttäisi jättää ne haisemaan. Tajuatko, että sinä vain mahdollistat tuon käytöksen?
Sama homma. Käytin "reilusti" alkoholia ja vaan lopetin kun omasta mielestä örveltäminen riitti.
En ole koskaan ollut väkivaltainen tms. Mutta vaan "kiintiö" tuli täyteen. Puoliso kannusti " kyllä tiedän, max pariviikkoa ja tahti jatkuu". No nyt mennyt kolme vuotta absolutistina, ainoastaan juhlissa sen yhden samppanjan (kahdet juhlat). Juomia kyllä kaapissa riittää ja tarjoan vieraille samalla tavalla kun ennenkin. Puoliso juo "kohtalaisesti" minkä töiltään ehtii mutta ei minua häiritse
Meillä ihan sama, mutta minä naisena lopetin kokonaan juomisen.
Mies jatkoi viinin ostamista itselleen viikonlopuina ja yritti houkutella minua ottamaan edes yhden lasin seurakseen. Kieltäydyin. Huomasin muutaman kuukauden jälkeen, että mies ei enää ostanut itselleen ruokaviiniä. En painostanut häntä olenkaan olemaan juomatta, sillä itseäni se ei haittanut.
Mies sanoi jälkeenpäin, että ei ollut mukavaa olla pienessä nousussa, kun toinen oli vesiselvänä. Ei tavallaan “koe” asioita samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
-x- kirjoitti:
Arvaas kuinka onnelliseksi tuo tekis minut, että mies vähentäis tai jopa kokonaan lopettais juopottelun?! Olet kyllä ap kultakimpale ja vaimosi pitäs ehottomasti arvostaa sun päätöstä!
Viime yönä siivosin miehen pissoja vessan lattialta, kaapin ovesta ja matolta. Vitutti taas niin että valvoinki yöllä 4h miettien mitä vittua taas..
Älä siivoa sen turjakkeesi jälkiä vaan pistä itse siivoamaan! En todellakaan alkaisi aikuisen miehen kusta siivoamaan, vaikka kuinka ällöttäisi jättää ne haisemaan. Tajuatko, että sinä vain mahdollistat tuon käytöksen?
Ymmärrän pointtis ja niin muuten tekisinki, mut ku lapsetki on niin en halua että he näkee
- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-x- kirjoitti:
Arvaas kuinka onnelliseksi tuo tekis minut, että mies vähentäis tai jopa kokonaan lopettais juopottelun?! Olet kyllä ap kultakimpale ja vaimosi pitäs ehottomasti arvostaa sun päätöstä!
Viime yönä siivosin miehen pissoja vessan lattialta, kaapin ovesta ja matolta. Vitutti taas niin että valvoinki yöllä 4h miettien mitä vittua taas..
Älä siivoa sen turjakkeesi jälkiä vaan pistä itse siivoamaan! En todellakaan alkaisi aikuisen miehen kusta siivoamaan, vaikka kuinka ällöttäisi jättää ne haisemaan. Tajuatko, että sinä vain mahdollistat tuon käytöksen?
Ymmärrän pointtis ja niin muuten tekisinki, mut ku lapsetki on niin en halua että he näkee
Sitä suuremmalla syyllä ei kannata piilotella tuollaista ällöttävää per'se'ilyä. Lapsistasi on mukava huomata aikuisina, kuinka isä on täysi juoppo ja äiti vielä avittanut alkoholisoitumisessa salailemalla sitä.
"Mitään ongelmakäyttöä se ei ole koskaan ollutkaan"
ja
"Olo tuntuu monella tapaa paremmalta. Paino on tippunut, energiataso tuntuu korkeammalta, yöunien laatu on parantunut."
Eli alkoholi on sit kumminkin aiheuttanut ongelmia. Hyvä että vähensit käyttöä.
Vaimo saa viikkorahansa tyhjistä pulloista ja nyt se on tosi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vaimosi ongelma, ei sinun. Kerro vaikka, että olet valmis kokeilemaan uusia yhteisiä juttuja, mikä korvaa viinin hörpiskelyhetken.
Hyvä vinkki. Toivottavasti muutkin miehet ottavat tästä kopin. Jos vaimo yleensäkin koittaa keksiä yhteistä tekemistä ja kaikki aina vaan torpataan miehen toimesta, kannattaa pelkän torppaamisen sijaan esittää aina jokin toinen vaihtoehto.
Ettei lopu se yhteiselämä kokonaan.
Toisten juomattomuus on ongelma niille, joilla on itsellä ongelma oman liiallisen alkoholin käytön kanssa. Eli vaimollasi on itsellään alkoholiongelma, ja hän panikoi, kun sitä ei voi enää peitellä "normaalin arjen" sisälle.
Toisin sanoen, hän ei pystyisi lopettamaan vaikka haluaisi. Hän siis päättää ajatella, ettei edes halua. Selkeä alkava tai jopa jo kehittynyt alkoholiongelma.
Meilläkin alkoi noin. Sitten mies väitti että pystyy lopettamaan, ja lopetti. Hetkeksi. Vuoden päästä taas hetkeksi.
Vuosien myötä vain paheni ja nykyään olemme eronneet.
Vierailija kirjoitti:
Kävimme mieheni kanssa ennen koronaa aina välillä perjantaisin lähibaarissa juomassa muutaman bissen. Siinä tuli naamat vastatusten juteltua kaikki maailman asiat, ilot ja murheet. Ei otettu esim. kännykkää käteen vaan oltiin van siinä hetkessä.
Koska emme kotiin juurikaan alkoholia osta, niin Koronan myötä tuo tapa jäi. Nyt tuntuu, ettemme enää oikeastaan juttele mistään mitään. Molemmat tuijottaa pe-iltaisin telkkaria ja räplää puhelintaan. Olisikohan ap:n vaimolla vähän samoja fiiliksiä.
Ei yksi saunajuoma ja bisse olekaan ongelma, vaan luulen että se on lisääntynyt jokailtaiseksi.
Alkuvuosina miehen kanssa otin myös seuraksi ravintolassa ruuan kanssa, tai vapaailtana. Ajattelin että silloin tuli puhuttua asioista, ja otin seuraksi, vaikka itse olisin voinut olla ilman.
Loppuvuosina ei ollut niistäkään enää keskusteluja eikä mukavaa, hänen piti saada aika nopeasti aika kova känni, jatkaa ihan loppuun, sitten alkoi rähistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, me lipitellään viiniä yhdessä. Esim eilen yhdet saunaoluet ja 2 lasia viiniä molemmille. Ei siis ihan mennyt pullollista yhteensä.
On siinä jotain yhdistävää. Enemmän kuin jos toinen olisi ottanut vichya.
Tässä on pelkona, että jos mies ei jatka juomista niin tilalle tulee jamppa-naapurista, joka imee viintä kuin sieni. Ja hauskaa on. Mikä ratkaisu ongelmaan?
Helppo. Vaimokin lopettaa juomisen.
Vierailija kirjoitti:
"Mitään ongelmakäyttöä se ei ole koskaan ollutkaan"
ja
"Olo tuntuu monella tapaa paremmalta. Paino on tippunut, energiataso tuntuu korkeammalta, yöunien laatu on parantunut."
Eli alkoholi on sit kumminkin aiheuttanut ongelmia. Hyvä että vähensit käyttöä.
Ongelmakäytöllä tässä tarkoitettiin ehkä enemmänkin humalan ja todellisen alkoholin suurkulutuksen mukanaan tuomia näkyviä haittoja. Hyvin harvahan meistä on kaikilta ruoka-, juoma-, liikunta yms. tavoiltaan täysin optimissa balanssissa mutta se ei tarkoita että näissä ruoka-, juoma- ja liikuntatavoissa olisi merkittävä ongelma. Toki aina voi etsiä parempaa balanssia.
Vierailija kirjoitti:
On myös jännä havaita se sosiaalinen stigma mikä ihmisellä on, jos ei vaan halua juoda alkoholia. Että se pitää aina jotenkin perustella tietyille ihmisille.
Tämä! On tosi ärsyttävää joutua selittämään, miksi ei juo alkoholia. Viimein löysin syyn, mitä kukaan ei ole kyseenalaistanut. Sanoin "uskontoni kieltää alkoholin" ja se lopettaa kyselyt siihen paikkaan. Kukaan ei edes kysy, mikä uskonto se on.
Mikä on ongelma?Alkoholin käyttöä voi aina lisätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä että teidän yhteiset hetket on muuttuneet. Dynamiikka ei ole samanlaista jos vaimo juo viiniä ja sinä vaikka vichyä kuin että kumpikin joisitte viiniä. Miten voit korjata tämän jos et enää aio juoda viiniä?
Onko siis sekin miehen vika, joka miehen täytyy korjata, kun vaimolle kuppi maistuu, mutta miehelle?
Mikä ei olisi miehen vika?
Tässä on pelkona, että jos mies ei jatka juomista niin tilalle tulee jamppa-naapurista, joka imee viintä kuin sieni. Ja hauskaa on. Mikä ratkaisu ongelmaan?