Kysy jotain 30v naispuoliselta neitsyeltä! Meitäkin on.
Olen viettänyt ehkä vähäsen liikaa aikaa internetin ihmeellisessä maailmassa, missä isot pojat kertovat, kuinka naiselle kuin naiselle ilmestyy miesehdokkaita ovista ja ikkunoista. Kokematon yli 30v nainen on suunnilleen taruolento näissä jutuissa. Ja jos meitä onkin, niin asutaan varmasti äidin kellarissa Ave Mariaa hoilaten tai ollaan jotenkin muuten hirveän poikkeavia ja ihmeellisiä. Itse kuitenkin koen olevani hyvinkin tavallinen tallukka. Päältä päin ei varmaankaan arvaisi, että läheisin kontakti miehen kanssa on ollut hiukan kiusaantunut halaaminen. Tiedän myös, etten ole lainkaan niin harvinainen kuin yhteiskunta ympärillä kuvittelee. Tästä ei vain puhuta, koska nainenhan on vähintäänkin epäonnistunut, jos ei edes pippeliä ole tarjottu.
Kommentit (162)
Täytyy myöntää että olen kateellinen AP:lle. En olisi ikinä harrastanut seksiä sitä ensimmäistäkään kertaa, koska se vaan ei tuo mitään hyvää elämään. Ei ainakaan hyvää mieltä - sitä saa esimerkiksi hyvästä musiikista, urheilusta, luonnosta ja kaikesta kauniista. Oikeasti kauniista ja hyvästä.
Haaveiletko ap perheestä ja lapsista vai uskotko olevasi tyytyväinen hautaan saakka vaikket koskaan seurustelisi?
Miehille kalpaa reikä kuin reikä, mutta naiset ajattelevat kokonaisuutta. Tosin miehissäkin on poikkeuksia, jolloin myös itse nainen merkitsee, eikä pelkkä seksi. Normaalia naista myös inhottaa ja kaduttaa irtosuhteet enemmän kuin miehiä, mikä on aivan ymmärrettävää jo biologistakin syistä. Saati sitten sosiaalisista normeista.
Vierailija kirjoitti:
Haaveiletko ap perheestä ja lapsista vai uskotko olevasi tyytyväinen hautaan saakka vaikket koskaan seurustelisi?
En oikein osaa sanoa. En ole kokonaan sulkenut pois parisuhteen ja lasten mahdollisuutta, mutta ei jotenkin tunnu ajankohtaiselta. Omassa ystäväpiirissä on vain yksi vauva, muut ovat lapsettomia ja suuri osa sinkkuja. Ehkä siksikään ei ole tullut painetta miettiä asiaa mitenkään kovin vakavasti. Pidän myös adoptiota ja sijaisvanhemmuutta ihan pätevinä vaihtoehtoina. Mutta uskoisin, että olisin ihan onnellinen myös kavereiden ja sisarusten lasten lässyttävänä tätinä, ilman omia lapsia.
Ap
Joudutko useinkin selittelemään ja vastailemaan tuttujen/ystävien/sukulaisten uteluihin, miksi sulle ei miehet kelpaa? Mitä ajattelet uteluista? Epäilevätkö he sinun olevan enemmän naisiin päin? Meneekö antamasi vastaus perille vai jatkuuko utelu?
Vierailija kirjoitti:
Joudutko useinkin selittelemään ja vastailemaan tuttujen/ystävien/sukulaisten uteluihin, miksi sulle ei miehet kelpaa? Mitä ajattelet uteluista? Epäilevätkö he sinun olevan enemmän naisiin päin? Meneekö antamasi vastaus perille vai jatkuuko utelu?
Aika harvoin, mutta välillä. Äiti on jotenkin yrittänyt vihjailla, että on ihan ok jos en ole hetero. Siitä on joskus tullut kinaa, koska en ylipäätään halua seksielämästä, sen puutteesta tai seksuaalisuudesta keskustella äidin kanssa. Opiskelukaveri joskus 10v sitten tinkasi, että olenko varma etten ole lesbo. Mutta noin yleisesti kaverit ovat ihan tottuneet tilanteeseen, eivätkä ihmettele lainkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä puhkaisin itse itseni ettei tarvi gynellä sitten hävetä kun sinne joutuu. Sen jälkeen en ole alapäähäni koskenut muuten kuin peseytyessä.
N37
Toivottavasti olet provo. Olet yhä neitsyt.
Ja ne naiset, joilla on seksikokemuksia, eivät muutu neitsyiksi, vaikka lääkäri laittaisi heille jonkun kalvon takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Koska sait viimeksi?
Riippuu siitä, minkä saamisesta on kyse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vähän sellainen kutina on, että aika moni tämän ketjun "neitsyistä" on oikeasti kaikkea muuta kuin immenkalvoltaan intakti. Pippeliä on varmasti tarjottu ja pippeliä myös vastaanotettu - ja nyt katumuksen kourissa teeskennellään koskematonta.
Uskokaa pois, tyydyttämiskykyisiäkin miehiä oikeasti on! Älkää luopuko toivosta, "neitsyet"!
Miksi ihmeessä esittäisi neitsyttä tässä iässä (tai missään iässä)? Ei neitsyys ole mitenkään vaadittava asiantila tässä iässä. Tai no joo, jos haluan katolisen kirkon pyhimykseksi niin neitseenä alkunsa saanut raskaus varmaan on vaatimus. Mutta noin muuten. Ärsyttää tuollainen asenne, että 30+ nainen ei vaan _voi_ olla normaali ja neitsyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää että olen kateellinen AP:lle. En olisi ikinä harrastanut seksiä sitä ensimmäistäkään kertaa, koska se vaan ei tuo mitään hyvää elämään. Ei ainakaan hyvää mieltä - sitä saa esimerkiksi hyvästä musiikista, urheilusta, luonnosta ja kaikesta kauniista. Oikeasti kauniista ja hyvästä.
Tuosta nyt on ihan turha kantaa mitään suurempaa katumusta. Et kai sinä loputtomiin soimaa itseäsi siitäkään, jos satut valitsemaan ravintolassa ruokaa, josta et niin kauheasti tykkääkään?
Jatka elämääsi ja unohda menneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveiletko ap perheestä ja lapsista vai uskotko olevasi tyytyväinen hautaan saakka vaikket koskaan seurustelisi?
En oikein osaa sanoa. En ole kokonaan sulkenut pois parisuhteen ja lasten mahdollisuutta, mutta ei jotenkin tunnu ajankohtaiselta. Omassa ystäväpiirissä on vain yksi vauva, muut ovat lapsettomia ja suuri osa sinkkuja. Ehkä siksikään ei ole tullut painetta miettiä asiaa mitenkään kovin vakavasti. Pidän myös adoptiota ja sijaisvanhemmuutta ihan pätevinä vaihtoehtoina. Mutta uskoisin, että olisin ihan onnellinen myös kavereiden ja sisarusten lasten lässyttävänä tätinä, ilman omia lapsia.
Ap
Iik. Kai tiedät että hedelmällisyys on jo laskussa ja vauhti kiihtyy vain? 30v:nä on todellakin ajankohtaista alkaa miettimään parisuhde- ja perhejuttuja tosissaan. Parisuhteeseen ja isäksi kelpaava mies on harvoin se ensimmäinen joka tulee vastaan. On muuten aika yleistä että on naisklikkejä joista huomattava osa jää lapsettomaksi ja sitten taas niitä joista yksi aloittaa ja sitten on koko kööri jo maha pystyssä. Se, ettei oman piirisi kolmekymppiset pidä asiaa ajankohtaisena, ei tarkoita ettei juna etene koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sellainen kutina on, että aika moni tämän ketjun "neitsyistä" on oikeasti kaikkea muuta kuin immenkalvoltaan intakti. Pippeliä on varmasti tarjottu ja pippeliä myös vastaanotettu - ja nyt katumuksen kourissa teeskennellään koskematonta.
Uskokaa pois, tyydyttämiskykyisiäkin miehiä oikeasti on! Älkää luopuko toivosta, "neitsyet"!
Kyllä olet pelle. Miehillä on myös aivan sairas pakkomielle immenkalvosta, joka ei tosiaan ole enää "intakti" monilla vanhemmilla neitsyillä, koska se venyy pois tieltä iän myötä ihan luonnostaan vaikka alapäähän ei olisi työnnetty edes tamponia. Ja tämähän on vain positiivinen asia, koska silloin ei tarvitse kärsiä kivuista ensimmäisessä yhdynnässä. Ilmeisesti miehet toivoisivat, että naiseen sattuu?
Kun olin teini-ikäinen, niin hormonit hyrräsi sitä tahtia, että se oli jo hieman vaarallista! Silti ehdin pörrätä ja kuivaharjoitella kuuden kanssa, ennen sitä varsinaista yhdyntää! Rakastuin parikin kertaa, muut säädöt olivat pelkkää seksiä. Lisääntymisviettikin oli aivan tajuton. Sain 5 lasta, jotka jo nyt aikuisia! Jos olisi ollut taloudellisesti mahdollista, olisin vielä yhden tahtonut! Vieläkin nyt jo kohtuullisen vanhana kaipaan kovasti seksiä. Toisaalta, se ei enää ole sen arvoista kun tietää, mitä siinä saa muuta riesakseen l. miehen. Olen tullut siihen tulokseen, että jos ei ihmettä tapahdu, vietän loppuelämäni yksin! Omin käsin onneen! Valitettavasti en ole koskaan törmännyt terveeseen mieheen. Kaikissa on jotain isoa vikaa. Ei oo naispuolisilla sukulaisilla, työkavereilla tai puolitutuilla sellaista, niitä siis ei taida olla! Tosi kipeetä jaksoin katsella 30 vuotta, se oli nyt siinä. Siis en tiedä, oletko menettänyt hirveästi mitään!? Tosin sinuna harrastaisin sitä seksiä jonkun satunnaisen, mutta miellyttävän tyypin kanssa. SE on kuitenkin aika kivaa...
Entäs väsyttääkö/vaivaannuttaako ystävien seksiseikkailujen ja ihmissuhdedraamojen vatvominen? Tunnetko olosi ulkopuoliseksi, koetko että pystyt antamaan keskusteluun mitään järkevää, kun ei ole omaa kokemusta vai koetko pikemminkin, että voit tuoda aiheeseen uutta näkökulmaa? Vai keskusteletteko edes näistä asioista ystävien kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveiletko ap perheestä ja lapsista vai uskotko olevasi tyytyväinen hautaan saakka vaikket koskaan seurustelisi?
En oikein osaa sanoa. En ole kokonaan sulkenut pois parisuhteen ja lasten mahdollisuutta, mutta ei jotenkin tunnu ajankohtaiselta. Omassa ystäväpiirissä on vain yksi vauva, muut ovat lapsettomia ja suuri osa sinkkuja. Ehkä siksikään ei ole tullut painetta miettiä asiaa mitenkään kovin vakavasti. Pidän myös adoptiota ja sijaisvanhemmuutta ihan pätevinä vaihtoehtoina. Mutta uskoisin, että olisin ihan onnellinen myös kavereiden ja sisarusten lasten lässyttävänä tätinä, ilman omia lapsia.
Ap
Iik. Kai tiedät että hedelmällisyys on jo laskussa ja vauhti kiihtyy vain? 30v:nä on todellakin ajankohtaista alkaa miettimään parisuhde- ja perhejuttuja tosissaan. Parisuhteeseen ja isäksi kelpaava mies on harvoin se ensimmäinen joka tulee vastaan. On muuten aika yleistä että on naisklikkejä joista huomattava osa jää lapsettomaksi ja sitten taas niitä joista yksi aloittaa ja sitten on koko kööri jo maha pystyssä. Se, ettei oman piirisi kolmekymppiset pidä asiaa ajankohtaisena, ei tarkoita ettei juna etene koko ajan.
Olen ihan tietoinen hedelmällisyydestä ja iän vaikutuksesta siihen. Se ei poista sitä seikkaa, etten ole lähivuosina missään määrin valmis tai halukas saamaan jälkikasvua. Jos tämä tarkoittaa sitä, että lapset jäävät kokonaan saamatta, niin sitten on niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos yli kaksikymppinen nainen on neitsyt, on hän myös poikkeuksetta sairaalloisen lihava. Eli olisikohan paha ohje pudottaa painoa terveemmäksi?
Jälleen näitä typeriä oletuksia. Nyt jo yli 20v neitsyet ovat vähintään suohirviöitä ja yhtä leveitä kuin pitkiä. Joku 21v on ihan todella normaali ikä olla vielä neitsyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entäs väsyttääkö/vaivaannuttaako ystävien seksiseikkailujen ja ihmissuhdedraamojen vatvominen? Tunnetko olosi ulkopuoliseksi, koetko että pystyt antamaan keskusteluun mitään järkevää, kun ei ole omaa kokemusta vai koetko pikemminkin, että voit tuoda aiheeseen uutta näkökulmaa? Vai keskusteletteko edes näistä asioista ystävien kesken?
Tähän sopii sanonta coaches don't play :D Annan uskomattomalla itsevarmuudella ihmissuhdevinkkejä siihen nähden, että oma kokemus romanttisesta suhteesta on pyöreä nolla. Ihmismieli ja ihmisen toiminta on hirveän kiinnostavaa, ja todellakin työnnän nokkani ystävien draamoihin. Olen myös nauranut lattialla huutonaurua vedet silmissä kavereiden pölhöimmille seksiseikkailuille.
Ap
Uskomatonta paskakommentointia. Toisessa ketjussa miehet raivoavat naisille siitä, miksi nämä eivät ole valmiita pidättäytymään seksistä vanhemmallekin iälle. No luetaanpa tätäkin keskustelua. Onko mikään ihme, että nuoret tytöt luulevat, että seksikokemuksia on pakko hankkia ja jo alle kaksikymppisenä on outo jos niitä ei ole, kun miehet pilkkaavat tällä tavalla kokematonta aikuista naista eivätkä edes usko, että tämä olisi olemassa.
Nauroin ääneen. Mutta myönnän hirvittävän rikkeeni ja hyväksyn nöyränä siitä annetun tuomion.
Ap