Merikarvian poikamiehet ihmettelevät mikä nykyajan naisia vaivaa: "ehkä heillä on korkeammat tavoitteet"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ongelma on rakenteellinen ja liittyy myös yhteiskunnallisiin tekijöihin.

Milleniaalinaiselle on sosiaalisesti hyväksyttävää etsiä itseään, identiteettiään ja sukupuoltaan Helsingin kalliossa, tehdä pätkätöitä ja sosialisoitua vastaavien hengenheimolaistensa kanssa.

Mlleniaalimiehissä on paljon myös vastaavia tapauksia. Toisaalta miehissä on toisenlainen ryhmä, ja heillä on  usein sitä ongelmaa, ettei heidän arvomaailmamsa ja intressinsä vastaa nykyisiä muotitrendejä. Joku raksarauno tai autoa rassava Ville-Petteri Pihtiputaalta ei ole kovin kiinnostava. Ei sellaisen kanssa voi syödä nyhtökauraa ja hörppiä soijalattea.

No minä ainakin "Jäin" pienen maalaiskaupungin laitamille enimmäkseen sen takia että sain täältä varman ja hyväpalkkaisen duunin matalaan koulutustasooni nähden. Tarjontaa hyvistä työntekijöistä ei juuri ole, joten oli melko pienellä vaivalla helppo tehdä itsestään tarpeellinen työnantajalle. Kaupungeissa kilpailu on kovempaa ja luultavasti olisin siellä ikuisesti osa-aikainen. Toisekseen täältä löytyi edullinen omakotitalo järven rannalta jollainen kaupungissa maksaisi helposti yli puoli miljoonaa.  En kylläkään tykkää rassata autoja vaan mielummin käyn kalassa ja nikkaroin puusta. Nyt verstaassa on valmistumassa ensikesäksi hirsinen terassiryhmä ja kylpytynnyri.

Jos isoon kaupunkiin muuttaisin niin eihän minun koulutustaso ja mahdolliset sosiaaliset puutteeni mihinkään siellä katoaisi? Sama varmaan koskee muitakin, jos ette halua epäsosiaalista maalaispoikaa niin miksi haluaisitte kaupungissa asuvan sellaisen? Pitkien etäisyyksien syrjäkylät on sitten eriasia eikä siellä ole elämän edellytyksiä kuin paljon maata perineillä ja maatilallisilla.

Ehkä tässä ainakin oma eroni moneen mieheen, haluan kehitttyä ja oppia koko ikäni uutta. Olen itsekin ollut arka ja epäsosiaalinen, mutta en ole enää. Ja yksi rasittavimmista piirteistä miehessä parisuhteissani on ollut juuri tuo henkinen jämähtäminen.

Jos olisit muuttanut, olisitkin ehkä kasvanut yli siitä epäsosiaalisuudestasi.

Mutta onhan hän vuosi vuodelta taitavampi uutta oppinut harrastuksissaan eli kalastuksessa ja erilaisissa rakenteluprojekteissa? Kommenttisi oli jopa jossainmäärin syyllistävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pitäisikö naisilla olla matalammat tavoitteet ihan vain siksi, että miehille ei tulisi niin paha mieli.

Mitä korkeita tavoitteita naisilla sitten on yleisesti?

Ainakin koulutus ja valmius muuttaa sinne missä työt ovat. Se on ketjun miehille rikos, mitä ei anneta anteeksi ja kostetaan jokaiselle naiselle.

Kerro toki oma koulutuksesi ja suuri menestyksesi yhteiskunnassa? 

Miksi melskaat vieläkin ketjussa kun et pärjää?

Vierailija kirjoitti:

Miksi minun pitäisi muuttaa maalta kaupunkiin jossa minulla ei olisi yhtään mitään yhteistä siellä olevien naisten tai muutenkaan kaupunkiympäristön kanssa? Vaikka siellä olisi enemmän töitä tai palveluita niin voisin pahoin siinä ympäristössä koska siellä ei ole minulle mitään, ihmisiä joiden kanssa ei ole mitään yhteistä ja pelkkiä betonikuutioita valo ja melusaasteen kera. Täällä sentään voi hengittää ja kävellä pimeällä tiellä rauhassa ja kuunnella normaaleja luonnon ääniä eikä sitä jatkuvaa huutoa tai meteliä seinän takaa tai varoa narkkeja tai muita pelottavia tyyppejä.

Kannattaa joskus käydä suomalaisissa kaupungeissa katsomassa, millaisia ne oikeasti ovat. Saatat yllättyä. Muista, että kaupungeiksi lasketaan muitakin paikkoja kuin Helsingin ydinkeskusta. En tarkoita, että sinun pitäisi muuttaa kaupunkiin - on hyvä, että tiedät, missä itse viihdyt, ja on hienoa, että pystyt asumaan juuri siellä missä haluat. Mutta ihan vain oman maailmankuvan kannalta voisi olla hyvä, jos mielikuvat perustuisivat tosiasioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pitäisikö naisilla olla matalammat tavoitteet ihan vain siksi, että miehille ei tulisi niin paha mieli.

Mitä korkeita tavoitteita naisilla sitten on yleisesti?

Ainakin koulutus ja valmius muuttaa sinne missä työt ovat. Se on ketjun miehille rikos, mitä ei anneta anteeksi ja kostetaan jokaiselle naiselle.

Kerro toki oma koulutuksesi ja suuri menestyksesi yhteiskunnassa? 

Amk, työstäni syntyy verottajalle vuosittain noin 40 000 euroa ja olen maksanut ne ajallaan.

M25 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M25 kirjoitti:

Toisille koulutus, työn status ja raha on ne kaikkein tärkeimmät asiat elämäs. :)

Toisille tyhjäkäynnillä olevan auton ikkunasta keskustelu.

Okei. Miul ei tosin oo autoo. Mut kiva tietää, mikä siust on olevinaa tärkeetä miulle. :D

Kukaan ei puhunut sinusta eli turha uhriutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ongelma on rakenteellinen ja liittyy myös yhteiskunnallisiin tekijöihin.

Milleniaalinaiselle on sosiaalisesti hyväksyttävää etsiä itseään, identiteettiään ja sukupuoltaan Helsingin kalliossa, tehdä pätkätöitä ja sosialisoitua vastaavien hengenheimolaistensa kanssa.

Mlleniaalimiehissä on paljon myös vastaavia tapauksia. Toisaalta miehissä on toisenlainen ryhmä, ja heillä on  usein sitä ongelmaa, ettei heidän arvomaailmamsa ja intressinsä vastaa nykyisiä muotitrendejä. Joku raksarauno tai autoa rassava Ville-Petteri Pihtiputaalta ei ole kovin kiinnostava. Ei sellaisen kanssa voi syödä nyhtökauraa ja hörppiä soijalattea.

No minä ainakin "Jäin" pienen maalaiskaupungin laitamille enimmäkseen sen takia että sain täältä varman ja hyväpalkkaisen duunin matalaan koulutustasooni nähden. Tarjontaa hyvistä työntekijöistä ei juuri ole, joten oli melko pienellä vaivalla helppo tehdä itsestään tarpeellinen työnantajalle. Kaupungeissa kilpailu on kovempaa ja luultavasti olisin siellä ikuisesti osa-aikainen. Toisekseen täältä löytyi edullinen omakotitalo järven rannalta jollainen kaupungissa maksaisi helposti yli puoli miljoonaa.  En kylläkään tykkää rassata autoja vaan mielummin käyn kalassa ja nikkaroin puusta. Nyt verstaassa on valmistumassa ensikesäksi hirsinen terassiryhmä ja kylpytynnyri.

Jos isoon kaupunkiin muuttaisin niin eihän minun koulutustaso ja mahdolliset sosiaaliset puutteeni mihinkään siellä katoaisi? Sama varmaan koskee muitakin, jos ette halua epäsosiaalista maalaispoikaa niin miksi haluaisitte kaupungissa asuvan sellaisen? Pitkien etäisyyksien syrjäkylät on sitten eriasia eikä siellä ole elämän edellytyksiä kuin paljon maata perineillä ja maatilallisilla.

Ehkä tässä ainakin oma eroni moneen mieheen, haluan kehitttyä ja oppia koko ikäni uutta. Olen itsekin ollut arka ja epäsosiaalinen, mutta en ole enää. Ja yksi rasittavimmista piirteistä miehessä parisuhteissani on ollut juuri tuo henkinen jämähtäminen.

Jos olisit muuttanut, olisitkin ehkä kasvanut yli siitä epäsosiaalisuudestasi.

Mutta onhan hän vuosi vuodelta taitavampi uutta oppinut harrastuksissaan eli kalastuksessa ja erilaisissa rakenteluprojekteissa? Kommenttisi oli jopa jossainmäärin syyllistävä.

Tarkoitin henkistä kasvua ihmisenä.

Vaivieläprinsessa kirjoitti:

Oon ollut 10 vuotta etäsuhteessa maalaismiehen kanssa. Mun työt Helsingissä, miehen tila perähikiällä. Olen vuosia tiedustellut työnantajalta etätyömahdollisuutta (koodaan työkseni) ja se ei ole onnistunut.

Kiitos koronan, se mahdollistui vuosi sitten ja muutin tänne maalle. Työni hoituu täällä erinomaisesti ja elämänlaatuni koheni noin tuhat prosenttia.

Toivoisin, että saisin jatkaa etätyötä koronapandemian jälkeenkin, mutta työnantaja on sanonut, että ei, poikkeusolojen jälkeen minun on palattava toimistolle tietokonetta näpyttelemään. Koska "ei tällainen etätyö ole meillä ollut tapana".

Mielestäni yritykset voisivat kantaa kortensa kekoon antamalla enemmän etätyömahdollisuuksia, niin nuo Nakkilan pojatkin ehkä saisivat naisen ja vielä veroeuroja kylään.

Mutta näillä mennään. Kiva olisi jäädä tänne pysyvästi asumaan. En minä "huvikseni" Helsingissä asunut, vaan työn takia.

Työnantajasi on ajastaan jäljessä, moni muu firma lisää etätyömahdollisuuksia kokoajan joten firma jossa työskentelet luultavasti tulee menettämään kilpailukykyä nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

sinkuiksi jäävät miehet saisivat vaan olla tyytyväisiä ettei ketään eukkoa ole riippakiveksi saanut.itsekkin jo 45v sinkku ja elämähän on vallan mainiota kun voi tehdä mitä haluaa..ja jos toosaa haluaa niin rahallahan sitäkin saa ;)

Meidän kissa on tyytyväinen kun saa nuolla takapuoltaan. Kun ei muustakaan tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan jotain yliopistosta kohta valmistuvaa 23-vuotiasta naista kiinnostaakin huimasti samanikäinen mies, jolla ei mitään koulutusta, ei mitään kokemusta itsenäisestä elämästä, eikä edes mitään halua mennä elämässä eteenpäin...

Mikä itseisarvo se yliopisto on? Siellä pärjää heikkolahjaisetkin, ja sinä olet esimerkki siitä.

Selitätkö ihan juurta jaksain, miten maaseudulla asuminen pilaa ihmisen?  

Olen akateeminen JA asun maaseudulla. Onko se mielestäsi ihan hirveä uhraus viettää elämästään muutama vuosi kaupungissa opiskelemassa?

"Heikkolahjainen" matikan ope

Kyllähän niiden plus-laskujen opettaminen lapsille onkin merkki huippuälykkyydestä.

Hohhoijaa. 

Käsittämättömän ilkeitä kommentteja. Onkohan suurin osa edes lukenut juttua? Se oli hyvin kirjoitettu ja mietiskelevästi ja ilman mitään mies/naisviha-aspektia. Haastateltu mies oli elämäänsä tyytyväinen, hänellä on työ, oma koti ja kavereita. Haaveilee perheestä. Mitä vikaa tuossa kombossa on?

Ja jos hän perhettä sattuu saamaan, niin Merikarvia on lapsiperheelle oiva paikka. Löytyy hoitopaikat ja kouluputki yo-tutkintoon asti, harrastuspaikkoja on ja pienellä paikkakunnalla on helppo myös perustaa omia harrastuspiirejä kuin isolla paikkakunnalla. Luonto on lähellä ja Poriin pääsee alle tunnissa. Asumiskustannukset ovat pienemmät kuin kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Muistan Puolangan Villen. Sai lehtijutun jälkeen satoja yhteydenottoja. Yksi vissiin alkuun kelpasi, mutta sitten olikin niin vaikiaa. Ja pitäs nainen hakia Aasiasta kun ei niitä vaan oo.

Ikää toki enemmän mutta valitus ei muutu.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201808182201122819

Ja kuinkas sitten kävikään:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd08c0bd-6528-4948-918c-af00fdab5e85

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Millä nämä peräkylien miehet ovat ajatelleet itsensä elättää? Eihän noilla paikkakunnilla ole elinkeinoja.

Ajatellaanko siellä, että on ihan ok olla koko elämä työttömänä? Yläasteelta suoraan Kelan asiakkaaksi?

Kertoo tytöistä hyvää, että haluavat töihin ja opiskelemaan. Niin minäkin tekisin.

Monesti vaan sen miehen pitäisi olle aina valmis muuttamaan sinne missä naisella on parhaat työllistymismahdollisuudet, eli yleensä suurissa kaupungeissa. Sitten miehen pitäisi siellä ikuisena osa-aikaisena tapella hanttihommista virolaisten halpatyöläisten kanssa.

Nytkö suomimies on reppana joka ei pärjää koulussa ja voi hankkia muuta ammattia kuin hantihomman? Pitäisikö olla huolissaan miehen umpikujasta?

Nyt on pakko todeta että mitähän tarkoitat hanttihommilla?

Mitä hommia helsingissä on vaikkapa bioprosessi-insinööreille? Tai kaivannaisten jalostamiseen liittyvien kemian prosessien osaajalle? Jostain syystä nuo hommat ovat vähän syrjemmässä.

Ja sitten muutenkin tuo asenne... kaikki nyt ei vaan voi olla lääkäreitä tai sossutätejä

Parikymppisenä hengailin sekä yliopistoporukoissa että veljeni kaveripiirissä, joka koostui juuri näistä autonrassaajapojista. Jälkimmäisillä viikonlopun kohokohta oli se kun haettiin autokaupasta auto koeajoon ja kokeiltiin moottoritiellä paljonko se kulkee. Sen jälkeen asiaa ruodittiin kaljoittelun kera jonkun autotallin öljytahraisella sohvalla. Sama toistui viikonlopusta toiseen. Jostain kumman syystä löysin samanhenkisen kumppanin sieltä yliopistosta enkä näiden joukosta.

Toivottavasti jokainen joka rakkautta kaipaa, myös löytää sitä. Joskus se vaatii muutosta, omien käyttäytymis- ja ajatusmallien kriittistä tarkastelua ja myös rohkeutta, mutta on mahdollista, puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Eli miehillä menee tässä yhteiskunnassa paljon paremmin, koska heillä on mahdollisuuksia saada töitä ja opiskella kotipaikkakunnalla. Naisten on muutettava pois, jos haluavat saada töitä.

On tuokin totta. Itse olisin halunnut jäädä rakkaalle pikkupaikkakunnalleni, mutta sieltä oli mahdotonta naisena saada töitä. Sieltä on lähes kaikki palveluammatit poistettu/automatisoitu. Koulukin lakkauttamisuhan alla, jos se poistetaan ei sinne voi lapsiperheet tai lapsia haluavat nuoret edes paluumuuttaa vaikka opintojen jälkeen haluaisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten naiset uhriutuvat kun he pakkaantuvat tietyille alueille eikä siellä ole miestä kaikille kun jokaista miestä kohden on 1.5 naista.

Taisi tulla paha mieli. Taas.

Satuttiko totuus?

Katsos kun jos 50% suomesta tyhjenee naisista ja he pakkaantuvat vaikkapa etelään tai yliopistokaupunkeihin miesten jäädessä kotinurkkiin... mistä ajattelitte saada sen miehen?

Ette mistään, siksi jäätte yksin ja olette "tyytyväisiä" siihen

Tässäkin ketjussa nauratte miehille ettei maalla ole mitään tarjottavaa naiselle ja miehen tulee muuttaa pillun perässä. Tsemppiä harhoihisi, kaskelotti ei ole sen arvoinen.

Ulkomailla on paljon kivoja akateemisia miehiä. Itsellenikin sellainen jöytyi Yhdysvalloista.

LEikitään että tuo menee läpi...

Muutitko sinne?

Aika järkyttävää millaisella raivolla osa hyökkää näiden "maalaisjunttien" kimppuun. Luulin että siellä kaupungissa ollaan suvaitsevaisia erilaisia ihmisiä kohtaan? Omalla miehellä on maatila pienellä paikkakunnalla keskellä metsää. En tunnista häntä kuvauksistanne. Hän on agronomi ja muun muassa asunut vuosia ulkomailla ja oikein mielenkiintoista matkaseuraa. Harrastaa kalastusta ja retkeilyä. En tiedä kaveripiiristään ketään kenellä ei olisi jotain koulutusta ja töitäkin on tekeville löytynyt. Jos viihtyy luonnon keskellä, ei se tarkoita etteikö täältä pääsisi maailmaa näkemään niin halutessaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä Merikarvian poikamiesten taso on vaan niin heikko ja siihen lisätään vielä se ettei nainen nykypäivänä tarvitse miestä juuri mihinkään? Parempi keksiä noidenkin miesten muuta tekemistä elämälleen.

Kummasti maanpuolustus edelleen koskee vain miehiä eikä poliiseissa ja raksoilla paljoa naisia näy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas ala-arvoinen juttu hesarilta.  Käsitellään naisia kuin he olisivat jotain kunnan omaisuutta, jonka hupenemisesta pitää tehdä oikein juttu lehteen. Ihan käsittämättömiä aivopieruja nykyaikana nämä tämmöiset. Suomi on vapaa maa, ja täällä saa, ja monesti kannustetaankin, liikkumaan työn ja opiskelun perässä, sekä muuttamaan mieleiseensä asuinpaikkaan. Kehoitetaan seuraamaan omaa elämänpolkua katsoakseen mihin se johdattaa, "sinusta voi tulla mitä vain!" Älä jämähdä, vaan seuraa unelmiasi.

Sitten tehdään juttu kuin suoraan 1800-luvulta. Kiitos.

Ei siinä käsitelty naisia omaisuutena. Ainoastaan todettiin tilanne ja kerrottiin faktoja sen takana. Olen itsekin nainen, en kylläkään maalta kotoisin joten ihan kiinnostavaa luettavaa.

KYLLÄ SIINÄ KÄSITELTIIN NAISIA OMAISUUTENA! On kirjoitettu satoja artikkeleita tästä samasta aiheesta, niitä ilmestyy jatkuvasti. Sen sijaan en ole kertaakaan nähnyt lehtijuttua, jossa valitettaisiin siitä, miksi helsingissä on liian vähän miehiä. KAIKKI nämä jutut kirjoitetaan siitä näkökulmasta, että naiset ovat väärässä paikassa, naisilla ei saa olla omaa elämää, naiset ovat olemassa vain miehiä varten.

Helsingin naiset ei pysty käyttämään metroa espooseen tai lähijunaa vantaalle?

Vierailija kirjoitti:

sinkuiksi jäävät miehet saisivat vaan olla tyytyväisiä ettei ketään eukkoa ole riippakiveksi saanut.itsekkin jo 45v sinkku ja elämähän on vallan mainiota kun voi tehdä mitä haluaa..ja jos toosaa haluaa niin rahallahan sitäkin saa ;)

entä, jos ei ole rahaa?