Pyöräilykypärää käyttämättömän 12-vuotiaan vanhempien syyllistys asiasta

Jos haluat ettei ilman kypärää ajeta, pitää varmaan myydä pyörä pois. Muuten et oikein voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

semmoisen olet sitten kasvattanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitten kävelee, mutta herätätte lapsen silloin kun esim. itse heräätte.

Juu, tätäkin yritettiin, herätettiin muksu viideltä. Oli nukahtanut lähdettyämme sohvalle ja myöhästyi koulusta miltei kaksi tuntia.

Ap

Se aikainen herätys pitää toistaa monta kertaa ennen kuin vuorokausirytmi muuttuu.

Myös, jos itse teette työmatkan autolla, niin sitäkin voi kokeilla, että vie autolla lapsen vaikka kello kuudelta johonkin paikkaan 2 tunnin kävelymatkan päähän koululta, jolloin lapsen pitää kävellä 2 tuntia ehtiäkseen koululle kahdeksaksi. Siis esim. johonkin mistä on 10 kilometriä koululle.

Näin just. Juoksutettiinhan Vilja-Erikaakin, tosin vaan talon ympäri. 10 km sentäs olis tuntuvampi matka, kyllä siinä muksu oppis kun pimeessä pakkasaamussa yksin kävelis pari tuntia. 👍

Sotilaitakin juoksutetaan kasarmin ympäri, eikä se ole mikään ihmisoikeusloukkaus.

Mitä koulumatkoihin tulee, niin ennen autojen aikaa pisin sallittu matka kansakouluun oli lain mukaan 8 kilometriä. Siis myös ekaluokkalaiset kävelivät sen 8 kilometriä kouluun, ja ei koulusta pois jääty pakkasaamuisinkaan.

Ennen oli muutenkin parempi. Remmistä sai antaa ja se katsottiin jopa hyväksi vanhemmuudeksi.

Oikeasti, herranen aika, mieti nyt ihminen vähän näitä kommenttejasi.

Oletko koskaan miettinyt, että miksi nykylapset menevät kaikesta vaatimisesta ja rankaisemisesta rikki toisin kuin entisajan lapset?

Siis on lasta yritetty myös lahjoa, ensin tehtiin sopimus, että kun menee kouluun kypärä päässä ja/tai ei myöhästy kävellen, alkaa saada toivomaansa viikkorahaa. EI TEHONNUT.

Sitten kysyin häneltä itseltään, mikä motivoisi, mitä hän haluaisi. Ei osannut sanoa (!).

Oikeasti koen todellakin käyttäneeni kaikki keinot, uhkailun, kiristyksen ja lahjonnan, järkevät syvälliset keskustelut mukaanlukien.

Ja kuten joku totesikin, valitse taistelusi, minä luovutan tässä. Kerroin lapselle, että aivovamman tai kuoleman riski on suurempi ilman kypärää, ja elämä aivovamman kanssa voi olla todella kamalaa. Mutta sanoin, että en keksi enää mitään, hän ottakoon itse asiasta vastuun ja muistakoon aikuisena, että vanhempansa yrittivät tässä asiassa parhaansa. Poika lupasi muistaa. Herran haltuun...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kait se on vaikeaa tietynlaisten lasten vanhemmilla. Meillä 17 v poika ja 18 v tyttö ovat aina käyttäneet kypärää. Ei sen kypärän tietysti tarvitse olla se maailman noloin lidlin kypärä, vaan se voi olla esim skeittikypärä. Ei meillä kumpikaan ole ikinä edes kyseenalaistanut kypärän tarpeellisuutta pyöräilyssä.

Hyvä että asioita osataan kyseenalaistaa.

Tämäkin on oikeesti totta! Musta oli hyvä se psykologin selitys sille, miksi teinit esim pukeutuu järjenvastaisesti eikä välitä esim säänmukaisesta pukeutumisesta. Se on osa irtaantumisprosessia vanhemmista. Siellä on joku järjellinen selitys taustalla. Liittyy varmaan samaan asiaan kun kypärän käyttämättömyys.

Enkä tietenkään missään nimessä sano, et antaa tehdä miten tykkää, tämähän on vaan luonnollinen osa kasvua... Mutta kyllä vanhempien rajojen asettamisessa tarvitaan entistä enemmän pelisilmää tässä elämänvaiheessa ja hyvää keskustelutaitoa. Ennen kaikkea ymmärtämistä MIKSI lapsi/nuori toimii kuten toimii.

Eikä missään nimessä silmitöntä jyräämistä ja lapsen/nuoren nolaamista muiden edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Minäkin sain lapsena tukkapöllyä, mutta myöhemmin annoin sitten takaisin kun tuli vähän kränää. Pitäähän vääryydet kostaa.

Kuuluu varmasti ikään kapinointi yhtä maailman halvinta henkivakuutusta kohtaan. Se ei varmastikaan auta, että näyttää kuvia loukkaantumisista, usein asiat hoksaa vasta kun ne sattuvat omalle kohdalle. itsellä vanhempana edessä tilanne varmasti pian niin voisikohan näitä yrittää;

Lapsi saa itse suunnitella kypärään värityksen/kuvan tms. lempibändi, joukkue tai vaikka irokeesi päälle. Jossain saa varmasti teetettyä tarrana oman suunnitelmansa ja teipata kypärään. Sittenhän rahalla saa ja hevosella pääsee. Saako lapsi viikkorahaa? Sitäpä voi alkaa nipistämään tai ottaa toviksi pois jos ei kypärän käyttö maistu. Tätä toki hankala valvoa että pitääkö. Sitten vielä se, että jos ei käytä kypärää, ei aja pyörälläkään. Ja jos myöhästyy (eli ei lähde ajoissa), viikkorahasta lähtee aina x summa pois tai jokin muu etu poistuu sitä mukaa kun koulusta ilmoitellaan myöhästymisistä.

Vanhemman rooli on varsinkin lapsen teini-iässä tai sen portailla vaikea. Pitää vaan pitää päätöksistään kiinni ja korkeintaan asettaa lapselle vaihtoehtoja, ei kysyä josko tehtäisiin näin.

Istuta lapsi pöydän ääreen, selosta vaihtoehdot ja kysy minkä valitsee. 

Kyllä se kypärä vielä takaisin päähän löytää, tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitten kävelee, mutta herätätte lapsen silloin kun esim. itse heräätte.

Juu, tätäkin yritettiin, herätettiin muksu viideltä. Oli nukahtanut lähdettyämme sohvalle ja myöhästyi koulusta miltei kaksi tuntia.

Ap

Se aikainen herätys pitää toistaa monta kertaa ennen kuin vuorokausirytmi muuttuu.

Myös, jos itse teette työmatkan autolla, niin sitäkin voi kokeilla, että vie autolla lapsen vaikka kello kuudelta johonkin paikkaan 2 tunnin kävelymatkan päähän koululta, jolloin lapsen pitää kävellä 2 tuntia ehtiäkseen koululle kahdeksaksi. Siis esim. johonkin mistä on 10 kilometriä koululle.

Näin just. Juoksutettiinhan Vilja-Erikaakin, tosin vaan talon ympäri. 10 km sentäs olis tuntuvampi matka, kyllä siinä muksu oppis kun pimeessä pakkasaamussa yksin kävelis pari tuntia. 👍

Sotilaitakin juoksutetaan kasarmin ympäri, eikä se ole mikään ihmisoikeusloukkaus.

Mitä koulumatkoihin tulee, niin ennen autojen aikaa pisin sallittu matka kansakouluun oli lain mukaan 8 kilometriä. Siis myös ekaluokkalaiset kävelivät sen 8 kilometriä kouluun, ja ei koulusta pois jääty pakkasaamuisinkaan.

Ennen oli muutenkin parempi. Remmistä sai antaa ja se katsottiin jopa hyväksi vanhemmuudeksi.

Oikeasti, herranen aika, mieti nyt ihminen vähän näitä kommenttejasi.

Oletko koskaan miettinyt, että miksi nykylapset menevät kaikesta vaatimisesta ja rankaisemisesta rikki toisin kuin entisajan lapset?

Ja oletko koskaan miettinyt, miksi entisajan kasvatuksen tuloksena on paljon traumoja kantavia aikuisia? Ja lapsia jopa kuoli aiemmin perheväkivaltaan, siis enemmän kuin nykyään, niistä ei vaan juuri puhuttu eikä niihin puututtu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Jos sua kiinnostaa tietää, miten maailma oikeasti toimii, voin kertoa: ihan tutkimustenkin mukaan lapsen rankaiseminen johtaa siihen, että hän oppii kiertämään niitä paremmin. Jos haluaa, että lapsi oppii oikeasti sisäistämään ne säännöt, jotka vanhemmat haluavat hänen oppivan, pitää käyttää muita keinoja.

Sinuna miettisin myös sitä, millaisen aikuisen lapsestaan haluaa kasvattaa. Haluaako kasvattaa tasapainoisen ihmisen vai tasapainottoman ja onnettoman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Lapsi joutuu puun ja kuoren väliin.

Eikö ole jo selvää, että jos mikään äärimmäinen keinokaan ala auttamaan, pojan kokemien sosiaalisten paineiden täytyy olla hyvin hyvin voimakkaat? Eikö kannattais alkaa ajattelemaan asioita siitä näkökulmasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitten kävelee, mutta herätätte lapsen silloin kun esim. itse heräätte.

Juu, tätäkin yritettiin, herätettiin muksu viideltä. Oli nukahtanut lähdettyämme sohvalle ja myöhästyi koulusta miltei kaksi tuntia.

Ap

Se aikainen herätys pitää toistaa monta kertaa ennen kuin vuorokausirytmi muuttuu.

Myös, jos itse teette työmatkan autolla, niin sitäkin voi kokeilla, että vie autolla lapsen vaikka kello kuudelta johonkin paikkaan 2 tunnin kävelymatkan päähän koululta, jolloin lapsen pitää kävellä 2 tuntia ehtiäkseen koululle kahdeksaksi. Siis esim. johonkin mistä on 10 kilometriä koululle.

Näin just. Juoksutettiinhan Vilja-Erikaakin, tosin vaan talon ympäri. 10 km sentäs olis tuntuvampi matka, kyllä siinä muksu oppis kun pimeessä pakkasaamussa yksin kävelis pari tuntia. 👍

Sotilaitakin juoksutetaan kasarmin ympäri, eikä se ole mikään ihmisoikeusloukkaus.

Mitä koulumatkoihin tulee, niin ennen autojen aikaa pisin sallittu matka kansakouluun oli lain mukaan 8 kilometriä. Siis myös ekaluokkalaiset kävelivät sen 8 kilometriä kouluun, ja ei koulusta pois jääty pakkasaamuisinkaan.

Ennen oli muutenkin parempi. Remmistä sai antaa ja se katsottiin jopa hyväksi vanhemmuudeksi.

Oikeasti, herranen aika, mieti nyt ihminen vähän näitä kommenttejasi.

Oletko koskaan miettinyt, että miksi nykylapset menevät kaikesta vaatimisesta ja rankaisemisesta rikki toisin kuin entisajan lapset?

Ja oletko koskaan miettinyt, miksi entisajan kasvatuksen tuloksena on paljon traumoja kantavia aikuisia? Ja lapsia jopa kuoli aiemmin perheväkivaltaan, siis enemmän kuin nykyään, niistä ei vaan juuri puhuttu eikä niihin puututtu.

Oletko koskaan miettinyt, miksi syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat nykyisin yleisempiä kuin ennen, vaikka lastenkasvatus on muuttunut todella "humaaniksi"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Kerropa mikä on tällainen tarpeeksi kova rangaistus, joka olisi kuitenkin eettinen ja laillinen. Odotan vastaustasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Jos sua kiinnostaa tietää, miten maailma oikeasti toimii, voin kertoa: ihan tutkimustenkin mukaan lapsen rankaiseminen johtaa siihen, että hän oppii kiertämään niitä paremmin. Jos haluaa, että lapsi oppii oikeasti sisäistämään ne säännöt, jotka vanhemmat haluavat hänen oppivan, pitää käyttää muita keinoja.

Sinuna miettisin myös sitä, millaisen aikuisen lapsestaan haluaa kasvattaa. Haluaako kasvattaa tasapainoisen ihmisen vai tasapainottoman ja onnettoman.

Selitäpä miksi yhteiskunnassa kuitenkin on rangaistuksia olemassa? Miksei rangaistuksia poisteta ja sen sijaan vaan aleta opettaa ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Joo esim. sellainen, että sidotaan silmät, kuljetetaan 40km alasti jonkin metsäautotien päähän ja siitä saa sitten kävellä kouluun. Ja parempi olla myöhästymättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit myös yrittää lahjontaa eli jos ei myöhästy koulusta, saa yhden rastin tauluun ja viidestä rastista teette jotain kivaa viikonloppuna. Aloita seuraavalla viikolla uudestaan. Pointtina tässä siis se, että kun jatkaa muutaman kuukauden näin, lapsi oppii sisäistämään aikataulun paremmin.

Minäkin lähtisin kokeilemaan palkitsemislinjaa. Rangaistukset on nyt kokeiltu, ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Keskustelkaa vaikka lapsen kanssa, mitä hän oikein kovasti haluaisi ja toivoisi, ja tehkää suunnitelma yhdessä, kuinka nopeasti ja millä suorituksilla saa haluamansa asian.

Lapset ovat venkuloita. Muistan itsekin jättäneeni kypärän aina kotiin, jos vanhemmat olivat ehtineet jo lähtemään töihin. Nyt aikuisena käytän kypärää, ja täällä meidän seudulla käyttävät kyllä kaikki (niin aikuiset kuin lapsetkin) kypärää.

Kunnon rangaistukset (siis sellaiset joista kukkahatut eivät pidä) ovat kokeilematta.

Millä tavalla ajattelit niiden rangaistusten vaikuttavan siihen, että lapsi tekee niin kuin vanhemmat sanovat, kun vanhemmat ovat paikalla?

Siis pitäisi olla KUN VANHEMMAT EIVÄT OLE PAIKALLA.

Tiedossa olevan rangaistuksen pitää olla niin kova, että ei kannatta ottaa riskiä, että jäisi kiinni ilman kypärää ajamisesta.

Kerropa mikä on tällainen tarpeeksi kova rangaistus, joka olisi kuitenkin eettinen ja laillinen. Odotan vastaustasi.

Laillisia kovia rangaistuksia on ehdotettu tässä ketjussa moniakin. Mitä taas eettisyyteen tulee, niin sehän on puhdas mielipidekysymys. Eräiden mielestä kaikki paitsi tunteiden sanoitus on epäeettistä.

En ole itsekkään koskaan käyttäny pottaa päässä enkä aio sitä pennuiltakaan vaatia