Lue keskustelun säännöt.
Kinkkinen kysymys perinnönjaosta uusperheessä. Voiko leski lupia osittain tasingosta, jotta lasten osuus olisi suurempi?
25.02.2021 |
Eli tilanteessa vainajalla on kaksi rintaperillistä ja yksi lapsipuoli, joka on siis lesken lapsi.
Lesken ehdotus on, että sen sijaan että rintaperilliset saisivat lakiosansa, jakaisivat he osuuden vainajan lapsipuolen kanssa siten, että kaikki saavat saman suuruisen perinnön.
Olisiko tämän sijaan mahdollista, että leski luopuu osasta tasinkoaan näiden kolmen lapsensa hyväksi siten, että vainajan rintaperilliset saavat saman kuin he täyden lakiosansa mukaan saisivat ja vainajan lapsipuoli, eli lesken lapsi, saisi tämän saman summan, mutta raha tulisi lesken osittain luopumasta tasingosta?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentti on tehty niin että kaikki kolme lapsista saa saman verran perintöä vaikka yksi heistä on lapsipuoli. Leski on kaikkien kolmen vanhempi.
Vainajan lapsilla, rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosaansa perinnöstä, jolloin lapsipuoli jäisi perinnön ulkopuolelle.
Koska leskelle on jäämässä tasingon jälkeen enemmän omaisuutta, mietimme että leski luopuisi osasta tasinkoaan ja vasta sen jälkeen jaettaisiin perintö näiden kolmen lapsen kesken.
En ole trolli. Tilanne on vaikeaselkoinen ja juuri siksi kysyn apuanne. Jos tämä olisi selkeää en kyselisi. En ymmärrä miksi pitää vastata pilkaten. Se ei auta mitään.
Ap
Jos hyväksytte testamentin (eli kukaan teistä ei sitä moiti), niin sitten mennään sen mukaan. Se on vainajan tahto, ei mikään suositus. Lakiosa on puolet siitä, minkä muuten perisi, joten en ymmärrä, miten kolmas lapsi jäisi lakiosan vaatimisen jälkeen perinnön ulkopuolelle. Eli jos perittävää on 100 000 e, on lakiosa siitä 25 000 e/rintaperillinen , kun nyt jokainen kolmesta saisi enemmän eli 33 333 e. Lakiosa kasvaa sitä mukaan kun leski palauttaa tasinkoa kuolinpesälle.
Muuten oikein paitsi tämä viimeinen lause on virheellinen. LESKI ei voi PALAUTTAA tasinkoa vaan voi JÄTTÄÄ OTTAMATTA VASTAAN. näillä on eroa (verottajankin mukaan). jos "palauttaa tasinkoa" niin se katsotaan LAHJAKSI, jos JÄTTÄÄ OTTAMATTA se ei ole lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eihän lesken lapselle kuulu mitään, jos vainaja ei ole hänen vanhempansa. Täysin ulkopuolinen.
Eli perintö jaetaan vainajan 2 lapsen kesken. Leski voi halutessaan antaa omista tasingoistaan omalle lapselleen.
Ei kun juristi peliin, joka hoitaa tämän oikein eikä tarvitse riidellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentti on tehty niin että kaikki kolme lapsista saa saman verran perintöä vaikka yksi heistä on lapsipuoli. Leski on kaikkien kolmen vanhempi.
Vainajan lapsilla, rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosaansa perinnöstä, jolloin lapsipuoli jäisi perinnön ulkopuolelle.
Koska leskelle on jäämässä tasingon jälkeen enemmän omaisuutta, mietimme että leski luopuisi osasta tasinkoaan ja vasta sen jälkeen jaettaisiin perintö näiden kolmen lapsen kesken.
En ole trolli. Tilanne on vaikeaselkoinen ja juuri siksi kysyn apuanne. Jos tämä olisi selkeää en kyselisi. En ymmärrä miksi pitää vastata pilkaten. Se ei auta mitään.
Ap
Jos hyväksytte testamentin (eli kukaan teistä ei sitä moiti), niin sitten mennään sen mukaan. Se on vainajan tahto, ei mikään suositus. Lakiosa on puolet siitä, minkä muuten perisi, joten en ymmärrä, miten kolmas lapsi jäisi lakiosan vaatimisen jälkeen perinnön ulkopuolelle. Eli jos perittävää on 100 000 e, on lakiosa siitä 25 000 e/rintaperillinen , kun nyt jokainen kolmesta saisi enemmän eli 33 333 e. Lakiosa kasvaa sitä mukaan kun leski palauttaa tasinkoa kuolinpesälle.
Muuten oikein paitsi tämä viimeinen lause on virheellinen. LESKI ei voi PALAUTTAA tasinkoa vaan voi JÄTTÄÄ OTTAMATTA VASTAAN. näillä on eroa (verottajankin mukaan). jos "palauttaa tasinkoa" niin se katsotaan LAHJAKSI, jos JÄTTÄÄ OTTAMATTA se ei ole lahja.
Totta, olisi pitänyt kirjoittaa "palauttaa", jolloin sen olisi ymmärtänyt paremmin ja tietenkin verbi luopua olisi ollut paras tapa ilmaista asia.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on ilmeisesti väärä käsitys siitä, mutä lakiosa tarkoittaa, ja sen takia vastaajat ymmärtävät kysymyksesi väärin.
Eli tässä on nyt puolisot A ja B, joilla on kaksi yhteistä lasta sekä lisäksi lapsi A:n aikaisemmasta liitosta. Tämä kolmas lapsi ei ole B:n lapsi. B on tehnyt testamentin, jonka mukaan hänen kuoltuaan kaikki kolme (siis B:n omat lapset ja lapsipuoli) perivät hänet yhtä suurin osuuksin. Menikö oikein?
Jos nyt B:n kuollessa B:n omaisuus on 200 000 ja A:n omaisuus 100 000, saa A B:n kuoltua tasinkoa 50 000, ja kolme lasta /lapsipuolta perivät kukin 50 000. Jos ei olisi testamenttia, B:n kaksi biologista lasta saisi 75 000 kumpikin, ja lapsipuoli jäisi ilman. Ap:n huoli on nyt, että jos biologiset lapset vaativat lakiosaansa, niin lapsipuoli jäisi ilman, vaikka on testamentti. Tämä huoli on täysin turha, sillä kummankin biologisen lapsen lakiosuus on 37 500 (puolet 75 000:sta) eli pienempi kuin mitä he saavat testamentin perusteella. Biologisten lasten lakiosavaatimuksella olisi merkitystä vain siinä tapauksessa, jos lapsipuolia olisi enemmän kuin biologisia lapsia (tai jollekin olisi testamentattu selvästi suurempi osuus perinnöstä kuin muille).
Ja vastauksena varsinaiseen kysymykseen: A:n ei ole pakko ottaa vastaan tasinkoa niin paljon kuin mihin hän olisi oikeutettu, vaan hän voi jättää perillisille suuremman osan B:n omaisuudesta.
Kiitos paljon tästä! Ihanaa että joku vastaa näin perusteellisesti ja ystävällisesti. Kuulostaa ihan järkeen käyvältä. Olen näköjään käsittänyt lakiosan merkityksen väärin. Ja leski voi siis tosiaan parantaa lasten asemaa perinnön suhteen, niin halutessaan ja ilman veroseuraamuksia. Kuten päättelin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lesken lapselle kuulu mitään, jos vainaja ei ole hänen vanhempansa. Täysin ulkopuolinen.
Eli perintö jaetaan vainajan 2 lapsen kesken. Leski voi halutessaan antaa omista tasingoistaan omalle lapselleen.
Ei kun juristi peliin, joka hoitaa tämän oikein eikä tarvitse riidellä
Mutta voiko leski noin vain antaa omista tasingoistaan vai meneekö silloin lahjavero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kyllä parhaalla tahdollakaan saa ap:n aloituksesta tilanteesta sellaista käsitystä millaiseksi se pikkuhiljaa "paljastuu" :DD
Miksi ap et puhunut aloituksessa mitään testamentista ja annoit ymmärtää että rintaperilliset ei olisi myös lesken lapsia? Vaikka samapa tuo, en usko sekunttiakaan että tämä olisi aito aloitus enkä aio tuhlata enempää aikaani tähän puppuun.
Lakiosa on puolet PERINNÖSTÄ, lesken tasinko ei ole perintö vaan omaisuutta. Kolmen rintaperillisen lakiosa on puolet vainajan + lesken yhteenlasketun omaisuuden puolikkaasta. Siis yhteensä neljännes MOLEMPIEN yhteenlasketusta omaisuudesta siinä tapauksessa, että lesken oma omaisuus on pienempi. Kun tämä jaetaan kolmella, lakiosa on 1/12 yhteenlasketusta.
Eihän rintaperillisten tarvitse luopua yhtään mistään, vaan jokainen heistä saa täyden perinnön. Se on on siis kolmannes vainajan omaisuudesta, kuudesosa yhteenlasketusta omaisuudesta jos vainajan osuus oli suurempi. 1/6 (täysi perintö vainajalta) on enemmän kuin 1/12 (lakiosa), joka voi olla joillekin vaikea ymmärtää.
Jos lesken oma omaisuus on suurempi kuin vainajan, ei hän edes saa tasinkoa. Tähän viittaa se, että ap kirjoittaa hyvin toimentulevasta leskestä.
Leski voi tehdä testamentin vainajan lasten hyväksi vaikka siitä osuudesta, jonka sai vainajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lesken lapselle kuulu mitään, jos vainaja ei ole hänen vanhempansa. Täysin ulkopuolinen.
Eli perintö jaetaan vainajan 2 lapsen kesken. Leski voi halutessaan antaa omista tasingoistaan omalle lapselleen.
Ei kun juristi peliin, joka hoitaa tämän oikein eikä tarvitse riidellä
Ap paljasti myöhemmin, että myös lesken lapsi on testamentissa. Mietin vain sitä, että onko myös leski tehnyt testamentin, jossa kaikki jaetaan tasapuolisesti kaikille kolmelle? Vaan eipä kai se minulle kuulu.
Täällä ap saikin jo järkevän ohjeen. Tapaushan ei ole lainkaan monimutkainen, kun vaan olisi heti kerrottu oleelliset asiat. :) Eli testamentilla voi määrätä omaisuutensa juuri noin, kolmeen osaan lapsille ja lapsipuolelle. Mitään lakiosavaatimuksia ei tule, koska rintaperilliset ovat saamassa jo sen lakiosan verran ja ylikin tuolla testamentilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lesken lapselle kuulu mitään, jos vainaja ei ole hänen vanhempansa. Täysin ulkopuolinen.
Eli perintö jaetaan vainajan 2 lapsen kesken. Leski voi halutessaan antaa omista tasingoistaan omalle lapselleen.
Ei kun juristi peliin, joka hoitaa tämän oikein eikä tarvitse riidellä
Ap paljasti myöhemmin, että myös lesken lapsi on testamentissa. Mietin vain sitä, että onko myös leski tehnyt testamentin, jossa kaikki jaetaan tasapuolisesti kaikille kolmelle? Vaan eipä kai se minulle kuulu.
No, menee tasan ilman testamenttiakin, kun ovat kaikki ap:n lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Testamentti on tehty niin että kaikki kolme lapsista saa saman verran perintöä vaikka yksi heistä on lapsipuoli. Leski on kaikkien kolmen vanhempi.
Vainajan lapsilla, rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosaansa perinnöstä, jolloin lapsipuoli jäisi perinnön ulkopuolelle.
Koska leskelle on jäämässä tasingon jälkeen enemmän omaisuutta, mietimme että leski luopuisi osasta tasinkoaan ja vasta sen jälkeen jaettaisiin perintö näiden kolmen lapsen kesken.
En ole trolli. Tilanne on vaikeaselkoinen ja juuri siksi kysyn apuanne. Jos tämä olisi selkeää en kyselisi. En ymmärrä miksi pitää vastata pilkaten. Se ei auta mitään.
Ap
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Kirjoitat "Testamentti on tehty niin että kaikki kolme lapsista saa saman verran perintöä ". Tämä selvä : Lapsipuoli saa perintöä, koska on tehty testamentti.
Sitten kirjoitat "Rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa, jolloin lapsipuoli jäisi perinnön ulkopuolelle".
Ei jäisi , jos edellinen lause pitää paikkansa eli on testamentti, jossa jaetaan tasan = 1/3 jokaiselle.
Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, joka tulis ilman testamenttia, eli tässä tapauksessa 1/4 vainajan osuudesta. 1/3 on isompi pala kuin 1/4. Jos et usko, niin jaa vaikka kaksi samankokoista paperipalaa, toinen kolmeen ja toinen neljään osaan. Kumpi on isompi?
Leskelle ei voi jäädä tasingon jälkeen enemmän omaisuutta kuin perillisille. Lesken osuus on täsmälleen saman verran kuin vainajan perillisten osuus. Jos hänen oma omaisuutensa on suurempi kuin vainajan, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa perillisille, eikä hän tietenkään tasinkoa saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lesken lapselle kuulu mitään, jos vainaja ei ole hänen vanhempansa. Täysin ulkopuolinen.
Eli perintö jaetaan vainajan 2 lapsen kesken. Leski voi halutessaan antaa omista tasingoistaan omalle lapselleen.
Ei kun juristi peliin, joka hoitaa tämän oikein eikä tarvitse riidellä
Ap paljasti myöhemmin, että myös lesken lapsi on testamentissa. Mietin vain sitä, että onko myös leski tehnyt testamentin, jossa kaikki jaetaan tasapuolisesti kaikille kolmelle? Vaan eipä kai se minulle kuulu.
No, menee tasan ilman testamenttiakin, kun ovat kaikki ap:n lapsia.
Ai ok, se onkin mainittu. Menin noissa kuvioissa jo sekaisin. Ja ap:lle... uskon, että olisit saanut monta ystävällistä ja oikeaa neuvoa heti, jos aloitus olisi ollut selkeämpi.
Jos on testamentti että kaikki saavat saman verran, niin kaikki saavat saman verran. Leskenä VOIT luopua ihan mistä tahansa osasta tasingostasi. Perintö jaetaan vasta tämän jälkeen kuten testamentissa määrätään.
Tämä on jo täällä sanottu. Sinä vain olet liian typerä sitä tajuamaan.