Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua jos lapsella itsesäätelystä ja tunteiden käsittelyssä puutteita, 5v lapsi, neuvolassa kysyin niin ohjattiin
25.02.2021 |
Perhekeskukseen, sieltä tarjottiin kotiin perheneuvojaa. En halua sitä, vaan lyhyen kurssin josta saan vinkkejä kotiin. En halua mitää lastensuojeluakaan mukaan. Vinkkejä arkeen juuri meidän perheen tarpeisiin.
Kommentit (31)
Voisiko toimintaterapiasta olla apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimintaterapiassa ratkotaan usein tuontyyppisiä ongelmia ja toimintaterapeuteilta saa vanhemmillekin neuvoja.
Toimintaterapiaa minäkin suosittelen. Sossusta ne vain lähettää jonkun uhkailemaan sinua ja etsimään lapsesta merkkejä jotta voi huostata. Netistä löytyy varmasti paljon tietoa aiheesta ja kannattaa itsensä asiaan kouluttaa.
MIten ne osaa antaa vinkkejä arkeen juuri teidän perheen tarpeisiin, jos eivät tapaa koko perhettä kotona?
Käytännössä tarvitaan vain se, että sinä ryhdyt aikuiseksi ja annat lapsen olla lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ostin kirjan Calm Parents, Happy Kids, jonka on kirjoittanut Laura Markham. Olen vasta raskaana, mutta itselläni on aina ollut tunteidensäätelyn kanssa ongelmia enkä halua, että lapsi oppii samanlaiseksi. Olen lukenut kirjasta vasta alun, mutta siinä lähdetään käsittelemään ensin aikuisen tunteidensäätelyä ja sitä miten se vaikuttaa lapsiin. Sitten siinä on neuvoja eri tilanteisiin ja eri ikäisille lapsille. Alun perusteella olen todella vakuuttunut kirjasta.
Kirjasta on myös toinen painos eri nimellä, mutta ainakin tuo Calm Parents, Happy Kids löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista ja Amazonista pystyy lukemaan kirjan alun.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tarvitaan vain se, että sinä ryhdyt aikuiseksi ja annat lapsen olla lapsi.
Tuollaisesta kasvatuskäytännöstä tulee lasu nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota perheneuvoja vastaan, täytyyhän hänen nähdä ensin millaista lapsen toiminta ja vuorovaikutus on kotioloissa ennen kuin mahdollista ongelmaa aletaan tarkemmin ratkoa. Todennäköisesti hän nimenomaan antaa vanhemmalle niitä vinkkejä ja ohjeita, joilla tilannetta saadaan parannettua. Lastensuojelua on turha pelätä ja jos kyseessä on vain lapsen tunneilmaisuun liittyvä huoli, niin ei ole lastensuojeluasia lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tarvitaan vain se, että sinä ryhdyt aikuiseksi ja annat lapsen olla lapsi.
Tuollaisesta kasvatuskäytännöstä tulee lasu nykyisin.
Millainen aikuinen olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Selitätkö hieman? Millä tavalla lapsesta itsestään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Selitätkö hieman? Millä tavalla lapsesta itsestään?
Sitä, että onko lapsella motivaatiota toimia niin kuin hänen on käsketty toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Selitätkö hieman? Millä tavalla lapsesta itsestään?
Sitä, että onko lapsella motivaatiota toimia niin kuin hänen on käsketty toimia.
Nykypäivän lapsilta motivaatio lähtee siinä silmän räpäyksessä kun ”käsketään”. Itse olen syntynyt 1970-luvulla ja olin kyllä itsekin lapsena ihan samanlainen. Kehuilla ja kannustuksella toimin, käskyillä en.
Eli sikäli viisainta vuorovaikutuksen ongelmissa tosiaan on kasvattaa kasvattajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Selitätkö hieman? Millä tavalla lapsesta itsestään?
Sitä, että onko lapsella motivaatiota toimia niin kuin hänen on käsketty toimia.
Nykypäivän lapsilta motivaatio lähtee siinä silmän räpäyksessä kun ”käsketään”. Itse olen syntynyt 1970-luvulla ja olin kyllä itsekin lapsena ihan samanlainen. Kehuilla ja kannustuksella toimin, käskyillä en.
Eli sikäli viisainta vuorovaikutuksen ongelmissa tosiaan on kasvattaa kasvattajia.
Se johtuu siitä, että lasujen takia lapsia ei enää pysty painostamaan eikä pakottamaan. On siis lapsen oman hyvän tahdon varassa, että päättääkö hän totella vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Selitätkö hieman? Millä tavalla lapsesta itsestään?
Sitä, että onko lapsella motivaatiota toimia niin kuin hänen on käsketty toimia.
Nykypäivän lapsilta motivaatio lähtee siinä silmän räpäyksessä kun ”käsketään”. Itse olen syntynyt 1970-luvulla ja olin kyllä itsekin lapsena ihan samanlainen. Kehuilla ja kannustuksella toimin, käskyillä en.
Eli sikäli viisainta vuorovaikutuksen ongelmissa tosiaan on kasvattaa kasvattajia.
Se johtuu siitä, että lasujen takia lapsia ei enää pysty painostamaan eikä pakottamaan. On siis lapsen oman hyvän tahdon varassa, että päättääkö hän totella vai ei.
Olet kyllä harvinaisen kädetön. Nykypäivän vanhemmilla on paljon enemmän keinoja lastensa kanssa kuin entisaikaan, jolloin lapset kaitsijan pikkusisaruksiaan navettareissulla tai heitettiin avain kaulassa lähiömetsään.
Myös vanhempien ja teinien välit ovat paremmat kuin koskaan, siksi että aikaa on annettu ja asioista juteltu. Humalahakuinen juominen on lähes hävinnyt nuorten keskuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunteiden käsittelyssä puutteita" on yksi tunnekasvattajien suosimia ilmaisuja. Tunnekasvatus on ideologia joka pyrkii selittämään kaikkia lasten käytösongelmia sillä, että lapsella ei ole tarpeeksi hyvät "tunnetaidot".
Se on vanhempia varten suunnattu termi. On paljon kivempi kuulla että lapsella on puutteita tunteiden käsittelyssä kuin että otsalohko ei toimi vielä niin kuin pitäisi.
Ydinasia on ymmärtää, että lapsi ei ole neurologisesti valmis siihen mitä häneltä odotetaan. Toki odotuksia voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi poistamalla sähköiset pelit, sokerin, pitkät päivät ja oman huutamisensa. Kirjoista löytyy apua, mutta kyllä se totuus on että ammattilainen joka tulee kotiin, keksii aina vähän näppärämpiä keinoja kuin itse keksisi.
Meillä kävi vanhan isäni luona ammattilainen, joka osasi katsoa kotia uusiksi ja suositella edulliset liikkumista helpottavat keinot. Aivan loistava tapaaminen.
Paljon on lapsesta itsestään kiinni. Kaikkea ei voi selittää sillä, että lapsi on neurologian, sokerin tai pelien vanki.
Selitätkö hieman? Millä tavalla lapsesta itsestään?
Sitä, että onko lapsella motivaatiota toimia niin kuin hänen on käsketty toimia.
Nykypäivän lapsilta motivaatio lähtee siinä silmän räpäyksessä kun ”käsketään”. Itse olen syntynyt 1970-luvulla ja olin kyllä itsekin lapsena ihan samanlainen. Kehuilla ja kannustuksella toimin, käskyillä en.
Eli sikäli viisainta vuorovaikutuksen ongelmissa tosiaan on kasvattaa kasvattajia.
Se johtuu siitä, että lasujen takia lapsia ei enää pysty painostamaan eikä pakottamaan. On siis lapsen oman hyvän tahdon varassa, että päättääkö hän totella vai ei.
Olet kyllä harvinaisen kädetön. Nykypäivän vanhemmilla on paljon enemmän keinoja lastensa kanssa kuin entisaikaan, jolloin lapset kaitsijan pikkusisaruksiaan navettareissulla tai heitettiin avain kaulassa lähiömetsään.
Myös vanhempien ja teinien välit ovat paremmat kuin koskaan, siksi että aikaa on annettu ja asioista juteltu. Humalahakuinen juominen on lähes hävinnyt nuorten keskuudesta.
Valvontakeinoja on, kuten esimerkiksi lapsen GPS-paikannus, mutta ei keinoja millä lasta voisi painostaa.
Oliskohan jollain terapeutilla/psykologilla yksityisellä puolella kokemusta ja osaamista asiaan? Itse etsisin tietoa tällaisesta...perhetyöntekijät eivät välttämättä ole parhaita asiantuntijoita noissa asioissa. En minäkään tuossa tilanteessa sekottaisi mitään lastensuojelua mukaan. Joku yhteinen terapia voisi auttaa!