Työpaikkasi erikoisimmat toimintatavat ja säännöt -peukutusketju

taukotilassa ei saa syödä voimakkaasti tuoksuvia ruokia, esim. joitakin eksoottisia ruokia

”Viimeinen käyttäjä puhdistaa kahvipannun”

Tämä on aiheuttanut sen, että kaikki ryntäävät ottamaan kahvia sen valmistuttua ja pohjalle jätetään liru viimeistä varten. Pahimmillaan tuo liru on keittimen pohjalla toista viikkoa, kun korona-aikana palavereita on vähemmän ja kukaan ei putsaa keitintä. Keitin näyttää ja haisee kamalalta, enkä siksi koskaan juo kahvia töissä.

työhömme kuuluu somettamista ja verkossa tehtävää työtä. viikottaisessa tiimikokouksessapomo kieltää, että kukaan ei saa palaverin aikana käyttää tietokonetta tai kännykkää, jotta keskittyminen kokoukseen ei häiriinny. en muista, onko pomo peräti kieltänyt jopa käsitöiden tekemisen, joka rentouttaa joitakin. ainoastaan kokouksen sihteeriksi valittava työntekijä saa tehdä muistiinpanot koneella. onneks nyt korona-aikana ei voi etäpalaverissa valvoa, mitä muut tekee. 

Ärsyttävä käytäntö oikeastaan, nimittäin meillä oletetaan työntekijöiden päivystävän puhelimen/sähköpostin ääressä klo 8-22, vaikka ei saada siitä mitään ylimääräistä korvausta. Pomo saattaa soittaa klo 8 testatakseen, onko työntekijä jo töissä tai laittaa sähköpostia klo 21.30, johon odottaa saavansa vastauksen vielä samana iltana. Sanotaanko niin, että emme työskentele ihmisten henkeen ja terveyteen liittyvien asioiden parissa, niin ei pitäisi olla noin hektistä.

Pomo saattaa ryhmän whatsappissa ottaa esille henk.koht.asioita työntekijöistä:

"Huomasin Kaisa-Irmeli somestasi, että olet hankkinut koiranpennun/mennyt naimisiin/voittanut sienestyksen sm-mestaruuden, onnea!" Tähän sitten muut tulevat kommentoimaan, onnittelemaan jne.

Ehkä oon itse outo, mutta musta henk.koht. asiat ei kuulu työpaikalle, ellei ihminen itse ota niitä työpaikalla esille. Eri juttu, jos ihminen itse kertoo työpaikalla asioista, mutta ei somessa kertominen tarkoita, että niitä asioita haluaa käydä työpaikalla läpi.

lasketaanko entiset työpaikat?

olin töissä aikoinaan pikkukaupungin hautausmaalla. naiset eivät saaneet käyttää päältä ajettavia ruohonleikkureita, vaan joutuivat käyttämään aina perusruohonleikkureita. näillä perus leikkureilla sitten ajettiin nurmikkoa isoltakin alueelta ja vain miehet saivat ajaa päältä ajettavilla ruohonleikkureilla. tätä perusteltiin sillä, että naisille tuo päältä ajettavan käyttö olisi fyysisesti liian raskasta. tuota noin...

Melko paljokin, mutta en kehtaa niitä edes täällä kertoa, kun hävettää näiden sääntöjä tekevien puolesta, vaikka eihän minun pitäisi edes hävetä, mutta hävettää ja paljonkin. En kehtaa edes kotona kertoa tai edes ystäville sanoa. Sääntöjä tekevillä on varmasti kotona myös aika erikoinen, julma ja sääntöinen elämä. Onneksi meillä kotona on vaputta, mukavaa ja ihanaa.

Kaikki työntekijät äänestävät 3kk välein toimitusjohtajan palkasta (saa äänestää 0-10000€), ja toimitusjohtajalle maksetaan oikeasti äänestystuloksen (keskiarvo) mukaan.

työskennellään lasten parissa eli vaatteiden pitäisi olla mukavat ja kestää lattialla istuskelua, leikkimistä yms. pomo valittaa, kuinka työntekijät ovat töissä farkuissa ja huppareissa, kun haluaisi meidän pukeutuvan trendikkääseen kaupunkilaistyyliin, jotta houkuttelisimme kohderyhmään sopivia lapsiperheitä paikalle. en tiedä, tekiskö mieli itkeä vai nauraa pomon odotuksille :D

Noo, jokaisella työpaikalla on omat käytäntössä.

Osa niistä on tavallaan pakollisia, siksi että kaikki toimisi suht.koht. normaalisti ja hyvin.

Ja tuon ap:n mainitseman palkitsemisen ymmärrän varsin hyvin, sillä niitä kaikkein matalimmalla tasolla työyhteisössä olevia muistetaa, noteraataan ja palkitaan erittäin harvoin.

Mielestäni tuo ap:n mainitsema käytäntö on hyvä, toisin kuin ap:n omasta mielestä.

Jokaisen tulee saada työpaikalla tuntea olevansa tärkeä osa tiimiä ja ikävä kyllä usein ne matalimilla tasoilla olevat ihmiset osastolla ja tiimeissäkin unohdetaan ensimmäisinä.

Ei huomata, että ilman heitä, tämä tiimi, ryhmä. osasto ja sen toiminta ei olisi sellainen kuin se on.

Ja nuo keittiön kahvipannut sun keittöin tiskipöydät ovat aina jonkun muun huoli, ei just minun.

Ja onhan se ymmärrettävääkin, kaikilla ei ole yksinkertaisesti aikaa jäädä putsailemaan tiskipöytää ja kahvipöytää.

Meidän työpaikalla on eräs vanhempi nainen, reipas ja työteliäs ihminen. Hänellä on tapana pestä kahvikeitin ja puhdistella kahvipöytää, aina joskus työpäivän päätteeksi, kun on saanut oman työnsä tehtyä.  Se on hänelle luontaista ja me ollaan kaikki jo totuttu siihen.

Hän on vähän sellainen mummihahmo, joka on ikänsä tottunut tekemään paljon töitä, eikä osaa olla jouten.

Somessa ei saanut sanoa, jos töissä oli raskasta/työt väsytti. Vaikka et millään tavalla olisi avannut tilannetta sen tarkemmin, niin tuo koettiin työnantajan kritisoinniksi. Nimimerkillä jouduin esimiesten puhutteluun, kun olin somessa kertonut viimeisen työvuoden olleen raskas. En siis somessa kertonut, mistä raskas työvuosi johtui.

Meillä on työntekijöitä, jotka ovat aika pihalla teknologian kehityksestä, somesta ja muusta sellaisesta. Tästä ei saa huomauttaa tai sanoa, ettei heille tule paha mieli.

Eräskin työkaveri ehdotti, että kuunneltaisiin työpäivinä joulumusiikkia, kun se luo tunnelmaa. Sen sijaan, että hän olisi laittanut päälle Jouluradion, hän laittoi cd-soittimeen jatkuvana toistona pyörimään jonkun vanhan joulu cd:nsä. Kuunneltiin sitten putkeen tuota yhtä ja samaa levyä neljättä tuntia. Meinasi tulla samat biisit ulos korvista. :D

Eräässä työpaikassa ei olisi saanut sanoa kenellekään ulkopuoliselle, missä firmassa työskentelee. Ihan naurettavaa, ettei saisi kertoa missä paikassa on töissä (se on toki ymmärrettävää, ettei saa kertoa työn sisällöstä). Terkkuja eräälle monikansalliselle yritykselle, jonka nimi alkaa geellä ja päättyy eehen!

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävä käytäntö oikeastaan, nimittäin meillä oletetaan työntekijöiden päivystävän puhelimen/sähköpostin ääressä klo 8-22, vaikka ei saada siitä mitään ylimääräistä korvausta. Pomo saattaa soittaa klo 8 testatakseen, onko työntekijä jo töissä tai laittaa sähköpostia klo 21.30, johon odottaa saavansa vastauksen vielä samana iltana. Sanotaanko niin, että emme työskentele ihmisten henkeen ja terveyteen liittyvien asioiden parissa, niin ei pitäisi olla noin hektistä.

Tuollainen on laitonta ilman korvausta ja päivystyssopimuksia. 

Hieman surullista, mutta katsellaan läpi sormien ihan uskomatontakin touhua työpaikalla vedoten siihen, että työkaveri x "nyt vaan on vähän persoonallinen/haastava tapaus". Jos olet joskus päässyt vakituisesti töihin, saat käyttäytyä vaikka miten sen varjolla. Eli ei puututa asiattomaan käytökseen, vaikka pitäisi, koska annetaan kaikkien kukkien kukkia. Meidän alalla ei myöskään ole tapana antaa potkuja, kun se on niin haastavaa.

T. Virkatyössä oleva

Työpaikalla oli kierätävät kahvinkeittovuorot, eli jokaisen piti vuorollaan keittää aamupäiväkahvit ja iltapäiväkahvit minuutilleen tiettynä kellonaikana. Eikä tämä ollut mikään yhteinen kahvihetki, vaan ihmiset sitten hakivat työpisteelleen kahvit jos hakivat. Mutta se täysi pannullinen kahvia piti olla keitettynä tasan kello 11.30 ja 14.00, muuten tuli sanomista. Lounaalta piti tulla joskus juosten että ehti saamaan kahvit valmiiksi ajoissa. Jopa asiakaspalaveritkin sovittiin niin ettei kahvinkeittovuoro häiriintynyt. Ja kierrossa olit mukana joit kahvia tai et.

eräs tahattomasti lapseton työkaveri kieltäytyi työskentelemästä raskaana olevien työkaverien kanssa. kyseli aina uusilta työntekijöiltä, onko heillä lapsia tai aikovatko hankkia. mulle ei selvinnyt, miten nuo tilanteet olisi ratkaistu, jos joku työkavereista olisi tullut raskaaksi. työnantaja oli tilanteesta siis tietoinen.

Meillä ei saa olla kahvipöydässä makeaa evästä jos ei tarjoa muille. Jos ostan vaikka töihin tullessa aamulla croissantin, minun pitää syödä se salaa että muut eivät huomaa.

Kahvia ei saa ottaa toista kuppia ilman että tarjoaa muille. Eräs uudempi henkilö ottaa omin luvin ja häntä paheksutaan.

Tietyssä työporukassa sukupuolesta ei saa voi puhua käytännössä lainkaan. Jos erehdyt puhumaan naisista tai miehistä, niin sinulle huomautetaan, että "et voi tietää, mikä henkilön sukupuoli on ja miksi hän oman sukupuolensa kokee". Ymmärrän jonkinlaisen sensitiivisyyden, mutta suurin osa ihmisistä kyllä kokee olevansa sitä sukupuolta, mitä ulkoisesti edustaa.

Up