Lue keskustelun säännöt.
Exän etäisänä olemisen tuska ja uuden puolison dramatisointi
23.02.2021 |
Pakko vähän avautua, kun on alkanut ärsyttää exäni kauhea nyyhkytys ja vollotus etäisänä olemisen vaikeudesta.
Hän on ennen meidän liittoamme saanut kaksi lasta exänsä kanssa eikä meidän alkutaipaleella ollut sen kummempaa vikinää.
(Lapset olivat meillä joka toinen viikonloppu, kesäisin pitempiäkin aikoja.
Minä hoidin äitipuolen roolini ilmeisen hyvin, kun saan vieläkin äitienpäiväkortit nyt jo aikuisilta lapsilta.)
No, me saimme myös kaksi lasta, jotka täyttävät tänä vuonna 10 ja 14.
Exä löysin nykyisen puolisonsa pari vuotta sitten ja jätti perheensä.
Olen toipunut asiasta täysin ja mielestäni tämä uusi rouva on ihan mukava lapsilleni: se on tärkeintä, että lapsillani on isänsä luona hyvä olla.
Yhtäkkiä exä on alkanut pillittää sitä kuinka ylen kauheaa on sunnuntaisin, kun lapsemme palaavat kotiin eli minun luokseni.
Täytyy ihan pää käydä vetämässä täyteen koronasta välittämättä joka toinen sunnuntai (tai aina tänä lähtöpäivänä, vaikka olisi maanantai, tiistai, keskiviikko...)!
On niiiiin tyhjä olo ja kova ikävä.
Ja ostais edes kotiin ne kaljat!
Asiaa ei helpota yhtään se, että tämä lapseton uusi puoliso kirjoittelee ympäriinsä mm. facessa etävanhemmuuden kauheasta ikävästä ja yhä uudelleen luopumisen tuskasta.
Oletukseni kuitenkin on se, ettei hän itse niin kovasti sure, mutta ryyppää kyllä mukana, tukihenkilönä.
Ei noissa kirjoituksissa minua haukuskella kuin korkeintaan jonkinlaisissa piilov--tuiluyrityksissä ja sama se niille, mutta moni sukulainen (sekä minun että exän puolelta) on alkanut ihmetellä tätä asiaa minulle ja luvalla sanoen mua ei kiinnosta pätkääkään exäni tuskat: ihan itse otti ja jätti ja lähti.
Eipä muuta.
Kommentit (23)
Ymmärrän, että ärsyttää, hyvästä syystä. Kuulosta vahvasti alkoholistin tekosyyltä.
Siltä varalta, että taustalla on aitoa halua viettää enemmän aikaa lasten kanssa, voisivatko lapset ja isä keksiä yhteisen harrastuksen? Tai vaikka käydä viikolla yhtenä iltana isän luona syömässä, kun välimatka on lyhyt?
Meillä on viikko-viikko systeemi ja asumme lähekkäin, alle kilometrin päässä. Rehellisesti sanottuna minun ei ehdi tulla kunnolla ikävä lapsia, vähintään jompi kumpi käväisee luonani päivittäin isäviikolla. Saavat myös käydä isällään vapaasti ja menoja voidaan sopia joustavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exäsi uhriutuu puolustellakseen juomistaan, ja exän nyxä selittelee puolisonsa käyttäytymistä. Kumpikin ratsastaa erollanne ja lapsillanne. Niille, jotka asiaa ihmettelee, voit kertoa rehellisesti miten asiat ovat, jos katsot aiheelliseksi, mutta älä päästä itse asiaa ihollesi. Jos exä ja nyxänsä ovat tehneet lapsistanne ja isän hurjasta ikävästä jonkinlaisen somesisällön, se ei ole sinun ongelmasi, jos ja kun hoidat osaltasi lasten tapaamiset oikeudenmukaisesti.
Tässäpä joku tarkkanäköinen kiteytti asian. Tästähän tässä on kyse. Oliko exällä muuten tapana löytää tekemisilleen vikaa muualta/muista? Sopisi pirtaan.
Onhan se totta, että elatusapu muutamasta lapsesta voi nousta melko korkeaksi, ja kyllähän elatusapu on myös korvausta lasten asumisesta. Eli elatusavun turvin lähivanhempi voi maksaa tilavampaa/kalliimpaa asuntoa. Yhteishuoltajuus ja vuoroviikot vähentävät ja ehkä jopa poistavat elatusavun, eli voi vaikuttaa merkittävästi nyk. lähivanhemman raha-tilanteeseen.
Ei kommenteissa ole tullut ilmi sellaista, että lasten isä ei maksa mitään lasten kuluja.