Lue keskustelun säännöt.
Riitaisa kuolinpesä, yksi osakkaista ulosotossa ja ei suostu pesänjakoon.
Ihmetyttää kovasti
23.02.2021 |
Onko kellään tietoa/kokemusta kuolinpesästä, jossa yksi osakkaista on haluton suostumaan pesänjakoon, vaikka on ulosotossa. Riita koskee kesämökkiä, jota tämä kyseinen osakas haluaa, mutta hänellä ei ole varaa sitä lunastaa.
Aluksi tämän velallisen ulosottoviranomainen sanoi, ettei tämä onnistu ilman pesänjakajaa, mutta lupasi yrittää suostutella tätä velallista. Tästä kuluikin aikaa jo melkoinen tovi ja soitin uudestaan tälle ulosottoviranomaiselle ja kysyin onko asia missä vaiheessa. Hän kertoi siirtyneensä muihin tehtäviin ja antoi puhelin numeron asiaa nykyisin hoitavalle viranomaiselle.
Suureksi ihmetykseni tämä uusi viranomainen sanoi minulle, ettei tämä yksi velallinen pysty estämään pesänjakamista, kuulemma ei tarvitse pesänjakajaa.
Eli siis kysymykseni on, että pitääkö tämä väite paikkaansa? Ainakin itse olen ollut tähän mennessä siinä uskossa, että tämä kyseinen ulosotossa oleva velallinen pystyy estämään pesänjaon ja ainoa keino on että joko minä tai ulosottoviranomainen vaatii käräjäoikeudelta pesänjakajaa suorittamaan pesänjaon.
Kommentit (29)
Käräjien kautta sitten. Ei pysty yksi tai edes kaksi estämään jakoa. Jos vaikka vain yksi osakas haluaa pesän jaettavaksi niin sehän jaetaan. Millä toi toi persaukinen(?) ulosotossa oleva kuvittelee lunastavansa mökin itselleen? Vai meinaako se, että hyvää hyvyyttänne lahjoitatte sille mökin?
Suosittelen, että menet perintöasioihin erikoistuneen lakimiehen juttusille viipymättä.
Eiä muuten teidän perinnönjakko kuulu uo-miehelle mitenkään. Ihme hyypiö sinäkin kun neuvottelet jonkun ulkopuolisen kanssa. Eikä se sais puhua sulle asiakkaansa asioista yhtään mitään, ei edes kertoa että henkilö X on asiakkaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksihän se ulosotossa oleva ei halua pesän jakoa, koska hänen osuutensa menee suoraan ulosottoon.
Pesä menee jakoon kun yksikin osakas vaatii jakoa. Ulosotossa olevan perintö menee velkojille, kokonaan jos velat suuremmat kuin perintö.
No ei tietenkään se ulosotossa oleva halua sitä jakoon, koska todennäköisesti saa käyttää sitä niin kauan kuin pesä on jakamaton eikä ole yksittäistä omistajaa. Kun jaetaan, menee osuus ulosottoon eikä varmasti ole rahaa lunastaa. MUTTA, jos yksikin osakas vaatii, pesä on jaettava, eikä siinä kyllä tarvitse mihinkään ulosottomiehelle soitella, ei kuulu sille yhtään. Ottaa sitten omansa kun pesä on jaettu.
Pesänjakajaa ei tarvita, jos saatte sen yhden vastarannankiisken allekirjoittamaan perinnönjakosopimuksen. Mutta jos hän ei suostu, niin sitten todennäköisesti ei ole muuta keinoa kuin hakea oikeudelta pesänjakajaa.
Vastarannankiiskeä voi yrittää suostutella sillä, että pesänjakaja tulee maksamaan vähintäänkin tuhansia euroja, jotka otetaan pois jaettavasta perinnöstä. Vaikka tämän yhden perintö meneekin ulosottoon, niin sitä enemmän hänen velkansa pienentyvät, mitä suurempi perintö sinne menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelisin kyllä pesänjakajaa, sillä tämä yksi joka jakoa ei halua, voi välillä esittää suostuvansa mutta sitten peruakin sovitut tapaamiset, venkoilla, viivytellä ja keksiä kaikenlaisia kikkoja, miten hommia saa pitkitettyä. Häntä ei paljon kiinnosta pesänjakajalla uhkailu, jos hänen osastaan on joka tapauksessa menossa suuri osa ulosottoon, saattaa olla vaan tyytyväinen jos muutkin kärsii taloudellisesti ja henkisesti mahdollisimman paljon. Nimimerkillä kokemusta on.
Noi on kyllä kivoja juttuja noi ulosotossa olevien osuudet. Vaikka saisitte vakavastiotettavan tarjouksen, niin jos ulosotossa olevan osuus mökin myyntihinnasta ei kata kaikkia velkoja, niin kaikille hänen velkojille laitetaan kysely, että saako tällä hinnalla myydä, vaikka ette saa kaikkia rahojanne siitä.
Sitten onkin kiva, jos siellä on joku mulkqvisti velkojien joukossa.
Onneksi siinä kuolinpesässä, jossa itse olin osallisena, ei tullut ongelmia ulosotossa olevan henkilön velkojien kanssa. Mökkejä on riittävän hankala myydä muutenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noi on kyllä kivoja juttuja noi ulosotossa olevien osuudet. Vaikka saisitte vakavastiotettavan tarjouksen, niin jos ulosotossa olevan osuus mökin myyntihinnasta ei kata kaikkia velkoja, niin kaikille hänen velkojille laitetaan kysely, että saako tällä hinnalla myydä, vaikka ette saa kaikkia rahojanne siitä.
Sitten onkin kiva, jos siellä on joku mulkqvisti velkojien joukossa.
Onneksi siinä kuolinpesässä, jossa itse olin osallisena, ei tullut ongelmia ulosotossa olevan henkilön velkojien kanssa. Mökkejä on riittävän hankala myydä muutenkin...
Ja toinen yhtä kiva asia on jakamattomat kuolinpesät. Saat perinnöksi jonkun vanhan kuolinpesän omistaman maaseutukiinteistön 1/25 osuuden, kun aikanaan ei ole viitsitty lähes täyden arvottomuuden vuoksi jakaa, eikä myöhemminkään. Eikä se mene edes kaupaksi, vaikka myydä yrittäisi. Se vaan kulkee perintäkaaressa eteenpäin, ja joka kirosanan kerta sen arvo on arvioitava uudelleen perunkirjaan.
Se persaukinen voi luopua osuudestaan lastensa hyväksi. Silloin ei mene ulosottoon, omaisuus vain hyppää yhden sukupolven yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se persaukinen voi luopua osuudestaan lastensa hyväksi. Silloin ei mene ulosottoon, omaisuus vain hyppää yhden sukupolven yli.
Ei onnistu enää.
Ihan henk.kohtainen kokemus. Puolisoni vanhemman kuoltua, toinen osakas aloitti perintöriidan. Olisi halunnut sitä , tätä ja tuota. Ilmaiseksi tietysti tai sitten tyylillä "maksan sitten myöhemmin".
Puolisoni vaati pesänjakoa, jota toinen vastusti, mutta jako tehtiin, koska riittää, että joku perijä näin vaatii.
Nämä on ihan simppeleitä lakipykäleitä. Ei kannata ihan ensi kuulemalta sulattaa ja uskoa muiden sanomisia. Netistäkin saa helposti ihan selkokielellä ohjeita, niitä virallisia.
Pitää muistaa, että tälläiset ulosotto yms.virkailijat eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, joten kannattaa aina tietyn varauksin suhtautua heidän ns.tietoihin.
Esim.sukulaiselleni oli perunkirjoituksessa sanottu (siis perunkirjoittaja), että vainajan omaisuus lasketaan sen mukaan, mitä se oli kuolinhetkellä ja sen mukaan tehdään jako. Sanottiin sitten hänelle, ettei tämä todellakaan pidä paikkaansa, vaan esim.hautajaisiin mennyt raha tietysti vähennetään tästä. Meni sitten vaatimaan oikaisua ja tämä pienen jupinan (!) jälkeen tehtiin ja leski säästi muutaman tonnin siinä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on suvussa tuollainen tilanne, pappa kuoli -96, mummo 2004, ratkaisu ei vielä edes häämötä.
Asianosaiset eivät suostu edes keskustelemaan keskenään. Odotellaan että seuraavasta sukupolvesta muutamasta henkilöstä aika jättää...
Anna olla. Pitäkää kesämökki, paljon mukavampaa kuin maksaa omaisuuksia vieraalle tappelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa tuollainen tilanne, pappa kuoli -96, mummo 2004, ratkaisu ei vielä edes häämötä.
Asianosaiset eivät suostu edes keskustelemaan keskenään. Odotellaan että seuraavasta sukupolvesta muutamasta henkilöstä aika jättää...
Tämäkin on täysin oma valinta. Perintö on pakko jakaa, jos yksikin kuolinpesän osakas sitä vaatii. Tätä varten haetaan pesänjakaja. Jos perintöä ei jaeta, kyseessä on kuolinpesän osakkaiden oma valinta.
Ulosotossa velallinen ei halua pesänjakoa siksi, että jos hän saa tuosta pesästä jotain, niin se menee suoraan ulosottoviranomaiselle.
Ulosotossa olevilta otetaan kaikki ylimääräinen mitä he tienaavat tai saavat perintönä tms.
Vierailija kirjoitti:
Ihan henk.kohtainen kokemus. Puolisoni vanhemman kuoltua, toinen osakas aloitti perintöriidan. Olisi halunnut sitä , tätä ja tuota. Ilmaiseksi tietysti tai sitten tyylillä "maksan sitten myöhemmin".
Puolisoni vaati pesänjakoa, jota toinen vastusti, mutta jako tehtiin, koska riittää, että joku perijä näin vaatii.
Nämä on ihan simppeleitä lakipykäleitä. Ei kannata ihan ensi kuulemalta sulattaa ja uskoa muiden sanomisia. Netistäkin saa helposti ihan selkokielellä ohjeita, niitä virallisia.
Pitää muistaa, että tälläiset ulosotto yms.virkailijat eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, joten kannattaa aina tietyn varauksin suhtautua heidän ns.tietoihin.
Esim.sukulaiselleni oli perunkirjoituksessa sanottu (siis perunkirjoittaja), että vainajan omaisuus lasketaan sen mukaan, mitä se oli kuolinhetkellä ja sen mukaan tehdään jako. Sanottiin sitten hänelle, ettei tämä todellakaan pidä paikkaansa, vaan esim.hautajaisiin mennyt raha tietysti vähennetään tästä. Meni sitten vaatimaan oikaisua ja tämä pienen jupinan (!) jälkeen tehtiin ja leski säästi muutaman tonnin siinä..
Oliko perunkirjoittajaksi pestattu naapurikylän poliisi vai kuinka on mahdollista, että perunkirjoituksen tekijä ei tiennyt tällaista perusjuttua kuin että hautauskulut vähennetään vainajan omaisuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Se persaukinen voi luopua osuudestaan lastensa hyväksi. Silloin ei mene ulosottoon, omaisuus vain hyppää yhden sukupolven yli.
Ei onnistu. Ei edes se että perinnönjättäjä testamenttaa omaisuutensa toisaalle ja jättää ulosotossa olevan perinnöttä. Ulosotto vaatii vaatimaan lakiosan jos on siihen oikeutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan henk.kohtainen kokemus. Puolisoni vanhemman kuoltua, toinen osakas aloitti perintöriidan. Olisi halunnut sitä , tätä ja tuota. Ilmaiseksi tietysti tai sitten tyylillä "maksan sitten myöhemmin".
Puolisoni vaati pesänjakoa, jota toinen vastusti, mutta jako tehtiin, koska riittää, että joku perijä näin vaatii.
Nämä on ihan simppeleitä lakipykäleitä. Ei kannata ihan ensi kuulemalta sulattaa ja uskoa muiden sanomisia. Netistäkin saa helposti ihan selkokielellä ohjeita, niitä virallisia.
Pitää muistaa, että tälläiset ulosotto yms.virkailijat eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, joten kannattaa aina tietyn varauksin suhtautua heidän ns.tietoihin.
Esim.sukulaiselleni oli perunkirjoituksessa sanottu (siis perunkirjoittaja), että vainajan omaisuus lasketaan sen mukaan, mitä se oli kuolinhetkellä ja sen mukaan tehdään jako. Sanottiin sitten hänelle, ettei tämä todellakaan pidä paikkaansa, vaan esim.hautajaisiin mennyt raha tietysti vähennetään tästä. Meni sitten vaatimaan oikaisua ja tämä pienen jupinan (!) jälkeen tehtiin ja leski säästi muutaman tonnin siinä..Oliko perunkirjoittajaksi pestattu naapurikylän poliisi vai kuinka on mahdollista, että perunkirjoituksen tekijä ei tiennyt tällaista perusjuttua kuin että hautauskulut vähennetään vainajan omaisuudesta?
Ei poliisit noin tyhmiä ole😂. Muistaakseni oli kyse ihan jostain ex-pankinjohtajasta tai vastaavasta. Ei kuitenkaan ihan tavistallaajasta.
Tämä meitäkin ihmetytti kovasti ja hiipi jo mieleen pieni epäilyksenpoikanen, että oliko jonkin sortin huijausyrityksestä kyse.
Tämä sukulainen ei asiaa oikein ymmärtänyt, ihmetteli vaan sen tuntuvan epäreilulta, kun oli mennyt paljon rahaa hautajaisiin, että eihän sitä rahaa oikein ole edes noin paljon jakoon.
Onneksi purnasi siitä meille ääneen ja oli ensin jopa vähän epäuskoinen meidän sanomiselle, kun kyllä perunjakajan luulisi tietävän..Meni sitten tosiaan onneksi uudelleen vaatimaan asiaan selitystä ja kysyi tätä omasta pankistaan ensin, jossa oli heti sanottu, että jako on tehty väärin.
Yksi sana ihmetyttää: VAIKKA on ulosotossa. Siksi juuri että on ulosotossa. Mökki myyntiin ja ulosotossa olevan osuus ulosottomiehelle. Etkö tajya ap? Näin se vaan menee
Käsittääkseni kuolinpesä täytyy jakaa, jos yksikin osakas näin haluaa. Googlettamalla voit saada varmempaa tietoa.