Mitä tehdä kun ei saa edes yliopistoharjoittelijan paikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teille siellä yliopistossa kerrotaan työllistymisestä, että keskittykää vaan 5-6 vuotta pelkkään opiskeluun ja hauskanpitoon, kyllä töitä löytyy pelkillä maisterinpapereilla ja saliharrastuksella kunhan pistää saman hakemuksen riittävän moneen firmaan?

Tässä keskustellaan nyt siitä, kuinka vaikea on saada opintojen aikana yliopistoharjoittelijan paikkaa, eli alan työkokemusta...

Todennäköisyys sen harjoittelupaikankin saamiselle kasvaa, jos on ollut aktiivinen ja tehnyt kesätöitä, osallistunut yhdistystoimintaan tai toiminut vapaaehtoisena. Se nyt vaan on niin, jos työnantajalla on vaihtoehtoja.

Miten tuohon kaikkeen riittää aika ja jaksaminen? Pitäisi myös opiskella, nukkua, pitää jonkinlainen sosiaalinen elämä yllä, liikkua ja levätä.

Näin on näppändeerokset, ap. Samassa tilanteessa marinoidutaan, mutta minkäs teet. Tilanne nyt on, mikä on. Pääasia, että teet voitavasi, eli haet. Sen enempää et voi asiaan vaikuttaa. Näin sen ajattelen. Mielenrauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teille siellä yliopistossa kerrotaan työllistymisestä, että keskittykää vaan 5-6 vuotta pelkkään opiskeluun ja hauskanpitoon, kyllä töitä löytyy pelkillä maisterinpapereilla ja saliharrastuksella kunhan pistää saman hakemuksen riittävän moneen firmaan?

Tässä keskustellaan nyt siitä, kuinka vaikea on saada opintojen aikana yliopistoharjoittelijan paikkaa, eli alan työkokemusta...

Todennäköisyys sen harjoittelupaikankin saamiselle kasvaa, jos on ollut aktiivinen ja tehnyt kesätöitä, osallistunut yhdistystoimintaan tai toiminut vapaaehtoisena. Se nyt vaan on niin, jos työnantajalla on vaihtoehtoja.

Miten tuohon kaikkeen riittää aika ja jaksaminen? Pitäisi myös opiskella, nukkua, pitää jonkinlainen sosiaalinen elämä yllä, liikkua ja levätä.

Ei olisi riittänyt ainakaan oma aika ja jaksaminen, jos yliopisto-opintojen ohella olisi muka pitänyt vielä tehdä vapaaehtoistyötä, toimia jossakin yhdistyksessä ja opiskelija-aktiivina sekä kerryttää työkokemusta. Aivan naurettavia vaatimuksia, kun korkeakouluopinnoissa tärkeintä pitäisi kuitenkin olla sen oman alan substanssi- ja menetelmäosaamisen omaksuminen ja kartuttaminen.

Meillä on pieni kolmen hengen suunnittelufirma. Jos tarvittaisiin työntekijä, ei tarvitsis laittaa paikkaa avoimeksi. Katsotaan vaan joku niistä lukuisista, jotka lähettävät meille avoimia hakemuksia. Säilytetään niitä yleensä vuosi. Nyt vaan ei ole tarvetta, päinvastoin, mietimme jo osa-aikalomautuksia. Lomarahat ainakin minä jo ilmoitin vapaaehtoisesti vaihtavani vapaaksi. 

Ja sitten ihmetellään miksi nuoret aikuiset alkaa myymään pornoa onlyfansissa.. jostain on saatava leipää naaman eteen ja katto pään päälle.

Maailmassa hyväksikäyttäjiä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varmaan katsella ympäri Suomea paikkoja, jos vaikka jostain pienemmältä paikkakunnalta löytyisi. Saattaa olla vähemmän hakijoita... Harkan ajan pystyy pienemmässäkin kunnassa asumaan, ottaa seikkailuna ja sitten muuttaa pois, jos siltä tuntuu. Hyvällä tuurilla sitä saattaa viihtyäkin. Huonolla tuurillakin saa ainakin kokemusta ja yhden paikkakunnan, mitä haukkua vauva.fi:n keskusteluissa :) Tsemppiä hakuun. 

Menevät "oman kylän tytöille ja pojille".

Joo ite valmistuin 2019 jouluna ja sen jälkeen työtön. Kun ei oo kuin työkokemuksena harkkapaikka eikä muuta kokemusta niin aika turhaa touhua hakea työpaikkoja. Kesätöitä kyllä hain mut en ikinä saanut kun ei suhteita ollut joten ei kaikilla niitäkään ole...

Eikö noita asioita kannattais miettiä ennen kuin hakee opiskelemaan?

Tiedätkös... työllisyystilanne jne

Vierailija kirjoitti:

Joo ite valmistuin 2019 jouluna ja sen jälkeen työtön. Kun ei oo kuin työkokemuksena harkkapaikka eikä muuta kokemusta niin aika turhaa touhua hakea työpaikkoja. Kesätöitä kyllä hain mut en ikinä saanut kun ei suhteita ollut joten ei kaikilla niitäkään ole...

Ne suhteet pitää luoda, se että olet kotona katsomassa Frendit-maratonia ei auta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teille siellä yliopistossa kerrotaan työllistymisestä, että keskittykää vaan 5-6 vuotta pelkkään opiskeluun ja hauskanpitoon, kyllä töitä löytyy pelkillä maisterinpapereilla ja saliharrastuksella kunhan pistää saman hakemuksen riittävän moneen firmaan?

Tässä keskustellaan nyt siitä, kuinka vaikea on saada opintojen aikana yliopistoharjoittelijan paikkaa, eli alan työkokemusta...

Todennäköisyys sen harjoittelupaikankin saamiselle kasvaa, jos on ollut aktiivinen ja tehnyt kesätöitä, osallistunut yhdistystoimintaan tai toiminut vapaaehtoisena. Se nyt vaan on niin, jos työnantajalla on vaihtoehtoja.

Miten tuohon kaikkeen riittää aika ja jaksaminen? Pitäisi myös opiskella, nukkua, pitää jonkinlainen sosiaalinen elämä yllä, liikkua ja levätä.

Ei olisi riittänyt ainakaan oma aika ja jaksaminen, jos yliopisto-opintojen ohella olisi muka pitänyt vielä tehdä vapaaehtoistyötä, toimia jossakin yhdistyksessä ja opiskelija-aktiivina sekä kerryttää työkokemusta. Aivan naurettavia vaatimuksia, kun korkeakouluopinnoissa tärkeintä pitäisi kuitenkin olla sen oman alan substanssi- ja menetelmäosaamisen omaksuminen ja kartuttaminen.

Ihan normaalia elämää. Eikä tarvitse olla työttömänä, kun nuorena kerran panostaa. Nuori ihminen jaksaa, ja on yleensä vielä innostustakin siihen opiskelemaansa alaan.

-been there, done that-

Alisuoriutujan on turha mennä yliopistoon, siellä on motivoitunutta porukkaa jolla on innotusta ja energiaa. Enää pelkkä tutkinto ei tasan takaa työllistymistä. Ellei itsestä ole töihin ja vapaaehtoistöihin kuten muista, on suuri riski että jää työttömäksi.

Yliopisto ei ole kaikkia varten, jos rahkeet ei riitä kannattaa valita helpompi ura.

Vierailija kirjoitti:

Alisuoriutujan on turha mennä yliopistoon, siellä on motivoitunutta porukkaa jolla on innotusta ja energiaa. Enää pelkkä tutkinto ei tasan takaa työllistymistä. Ellei itsestä ole töihin ja vapaaehtoistöihin kuten muista, on suuri riski että jää työttömäksi.

Yliopisto ei ole kaikkia varten, jos rahkeet ei riitä kannattaa valita helpompi ura.

Millainen ylisuoriutuja on täällä taas heti aamusta jankkaamassa? Eikö sinun pitäisi tehdä töitä?

Harjoittelupaikkaa on vaikea saada, koska monet paikat vaativat harjoittelutukea, jota taas kaikki eivät saa.

Oman kokemukseni mukaan harjoittelupaikka on helpompi saada kevääksi tai syksyksi, koska hakijoita on paljon vähemmän. Toki kesällekin kannattaa hakea mutta ei kannata unohtaa muita ajankohtia siksi, että jää opinnoista jälkeen. Koronan hyvä puoli on kyllä ollut etäopiskelu, kun on voinut olla sekä töissä että opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Monella 23-vuotiaalla voi olla jo takana kandintyö, vaihto-opiskelu, ulkomaanharjoittelu arvostetussa organisaatiossa, vuosia vapaaehtoistyötä ja  ne tavalliset tarjoilijan ym. hommat, lisäksi tietenkin aktiivi opiskelijajärjestössä ja joku hieno harrastus."

Ei se ihme ole, että nuoret ihmiset uupuvat nykypäivänä.

Onhan tuo aivan hengästyttävä tahti. Itse ainakin halusin nuoruusvuosinani elää ja nähdä maailmaa, enkä miettiä pelkkää CV:n täytettä.

Mikä tässä nyt on niin kamalan hengästyttävää? Itse suoritin nuo asiat ja vähän vielä enemmän, enkä kokenut sitä kuormittavaksi. Yliopistotutkintona kandi ei vaadi ihmeitä, sehän vasta tavallaan tutustuttaa alaan, ja maisterissa sitten kasvatetaan sitä syvempää osaamista spesifimmältä alalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ite valmistuin 2019 jouluna ja sen jälkeen työtön. Kun ei oo kuin työkokemuksena harkkapaikka eikä muuta kokemusta niin aika turhaa touhua hakea työpaikkoja. Kesätöitä kyllä hain mut en ikinä saanut kun ei suhteita ollut joten ei kaikilla niitäkään ole...

Ne suhteet pitää luoda, se että olet kotona katsomassa Frendit-maratonia ei auta asiaa

Nihän se on joo. Meillä vaan suurin osa bailas joka viikko bileissä eikä näin introvertille oo asiat helppoja. Mut minkäs teet. Ollutta mikä ollutta ja työttömänä ollaan harmaassa massassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teille siellä yliopistossa kerrotaan työllistymisestä, että keskittykää vaan 5-6 vuotta pelkkään opiskeluun ja hauskanpitoon, kyllä töitä löytyy pelkillä maisterinpapereilla ja saliharrastuksella kunhan pistää saman hakemuksen riittävän moneen firmaan?

Tässä keskustellaan nyt siitä, kuinka vaikea on saada opintojen aikana yliopistoharjoittelijan paikkaa, eli alan työkokemusta...

Todennäköisyys sen harjoittelupaikankin saamiselle kasvaa, jos on ollut aktiivinen ja tehnyt kesätöitä, osallistunut yhdistystoimintaan tai toiminut vapaaehtoisena. Se nyt vaan on niin, jos työnantajalla on vaihtoehtoja.

Miten tuohon kaikkeen riittää aika ja jaksaminen? Pitäisi myös opiskella, nukkua, pitää jonkinlainen sosiaalinen elämä yllä, liikkua ja levätä.

Ei olisi riittänyt ainakaan oma aika ja jaksaminen, jos yliopisto-opintojen ohella olisi muka pitänyt vielä tehdä vapaaehtoistyötä, toimia jossakin yhdistyksessä ja opiskelija-aktiivina sekä kerryttää työkokemusta. Aivan naurettavia vaatimuksia, kun korkeakouluopinnoissa tärkeintä pitäisi kuitenkin olla sen oman alan substanssi- ja menetelmäosaamisen omaksuminen ja kartuttaminen.

Höpsö, ei tietenkään tarvitse KAIKKEA tehdä. Kannattaa kuitenkin tehdä JOTAIN muutakin kuin vain opiskella CV:n kannalta ajateltuna. Jos et saa kesätöitä, tee vapaaehtoistöitä. Jos et löydä osa-aikaista työtä lukuvuoden ajalle, osallistu järjestötoimintaan tai tee jotain projekteja.