Lue keskustelun säännöt.
Miten köyhä ja vähän masentunut nainen treffimarkkinoille?
22.02.2021 |
Olen työtön, köyhä ja rehellisesti myönnettävä, että myös vähän masentunut sekä yksinäinen nainen. Olen käytännössä osatyökykyinen ja tilanteeni työmarkkinoilla on vaikea, joten en ole tahallani työtön. Muuten uskallan sanoa, että olen kyllä ihan fiksu ja nätti nainen...
Olen pitkään ajatellut, että yritän pariutua sitten, "kun saan elämäni kuntoon". No, nyt alkaa tuntumaan, että onko tuota kannattavaa odottaa.
Mutta miten oikein kannattaisi asennoitua näistä lähtökohdista miehen etsimiseen? Etsinnän kanava olisi todennäköisesti netti, koska baarit eivät vedä minua koronan ja taloustilanteeni takia, ja harrastukset ovat myös jääneet varjoon varsinkin koronan aikana. Tiedostan, että olen haavoittuva elämäntilanteeni ja mielenmaisemani takia. Joten olisin aika turvallisuushakuisesti liikkeellä, ja miehessäkin myönnän että hakisin hänestä turvallista ja tasapainottavaa elementtiä elämääni. Tunnetila lähteä etsimään miesseuraa on aika hauras ja alemmuuden tuntoinen.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos mielenkiintoisista vastauksista, t. AP.
Tarkensivat mietteitäni, eniten kyllä varovaisuuden kautta, miesmarkkinoille hakeutumista.
Olen satavarma siitä, että ap oli trolli ja kiusaaja. Joka yritti lytätä masentuneita ja pienituloisia sinkkunaisia. Sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo profiili valitsemaasi deittipalveluun, ja valkkaa sadoista yhteydenotoista mieleisesi. Ei tämä naisilla ole kovin vaikeaa.
Kai ymmärrät ettei tervepäiset ja työssäkäyvät välttämättä huoli masentunutta työtöntä? Se on se tietty miesporukka joka tulee iholle. Olisin äärimmäisen varovainen mennessäni tuonne tyrkylle.
Moni huolii, jos ulkonäkö on hyvä ja luonne on perusmukava eikä mikään aggressiivinen hyökkijä tai jatkuvasti itkua tuhertava ihmisraunio.
Moni huolii, se riittää että nainen on näpsäkkä ja on terhakat tissit... Ehkä ap ei halua olla joku, joka huolitaan tai joka riittää tissiensä takia vaan sellainen, johon rakastutaan ja jonka kanssa halutaan rakastava, intohimoinen loppuelämän parisuhde?
Mutta miksi vähävaraisuus tai masennus olisi rakkauden tai intohimon este? Enemmänkin kuulostaa siltä, että joku hakee kulisseja, jos hakee naisesta rahaa ja varoja.
En minä sanonut, että vähävaraisuus tai masennus olisi rakkauden tai intohimon este. Kommentoin nimenomaan sitä, että joku muu/jotkut muut kertovat, että ap:n kaltainen nainen voi riittää ja hänet voi huolia.
No minä mahdollisesti käytin noita sanoja. Kaikki ihmiset ovat tuon riittää/huolia sanojen piirissä. Ehkä poikkeuksena jotkut todella hyvännäköiset superjulkkikset, jotka ovat jokaisen unelmia. Miehille todella riittää, että nainen on vaikka mallin/missin näköinen perusmimmi. Ei tarvitse olla kirurgi tai rakettitieteilijä. Muuta ei siis tarvita ja mies rakastuu ikihyviksi.
:-DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Jännä juttu, että tosielämässä mm. yksi mieheni kavereita vaihtoi jos nyt ei ihan mallin näköistä mutta kuitenkin kivannäköisen, miestä reilusti nuoremman vaimonsa ikäiseensä naiseen, joka on - anteeksi suorasanaisuuteni - oikeasti ruma. En yleensä arvostele ihmisten ulkonäköä, mutta tässä tapauksessa olin hämmästynyt.
Joskus myös petitaidot merkitsevät. Eli siis mallin/missin näköinen voidaan jättää, jos pihtaa liikaa. Ja anteliaampi, mutta vaatimattoman näköinen nainen otetaankin tilalle. Miehelle merkitsee myös seksuaalisuus erittäin paljon.
Eli halutaan vosu. Niitä saa ihan terveinäkin. Vosut lähtee välittömästi kukkaron kuivuessa kasaan.
Seksuaalisuus nyt vain on iso osa parisuhdetta ja sama pätee monelle naisellekin. Jotkut kulisseja ja rahaa arvostavat naiset tässä ketjussa lähinnä paljastavat preferenssejään.
Suomalaiset miehet eivät osaa oikeasti suhtautua heikkoon naiseen. Vaikka löytyy näitä jotka ovat kaipaavinaan 50-luvun sukupuolirooleja jenkkityyliin, suomalaismiesten alitajunnassa on kuitenkin sellainen vahva ja tomera emäntätyyppi. Heikko kumppani meinaa karuissa luonnonoloissa nälkäkuolemaa.
Ihme olettamuksia tässä ketjussa. Eli siis oletetaan tosi mustavalkoisesti ihmisten sisimpää joidenkin pinnallisten kriteerien kautta. Ja aivan kuin ne miehet olisivat joitain itse täydellisyyksiä. Eivät ne ole.
Miehetkin ovat allapäin/masentuneita/stressaantuneita/ahdistuneita. Suurin osa ihmisistä on ajoittain allapäin tai jopa hetkellisesti elämässään masentunut.
Suurella osalla on joskus rahahuolia. Itse asiassa rikkailla on enemmän rahahuolia, kun sitä rahaa monesti myös menee enemmän tai osakekurssit heilahtelevat.
Ja useimmat eivät ihastu johonkin kulissiin tai toisen rahoihin. Asia pätee sekä naisiin että miehiin, mutta vielä enemmän miehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo profiili valitsemaasi deittipalveluun, ja valkkaa sadoista yhteydenotoista mieleisesi. Ei tämä naisilla ole kovin vaikeaa.
Kai ymmärrät ettei tervepäiset ja työssäkäyvät välttämättä huoli masentunutta työtöntä? Se on se tietty miesporukka joka tulee iholle. Olisin äärimmäisen varovainen mennessäni tuonne tyrkylle.
Moni huolii, jos ulkonäkö on hyvä ja luonne on perusmukava eikä mikään aggressiivinen hyökkijä tai jatkuvasti itkua tuhertava ihmisraunio.
Moni huolii, se riittää että nainen on näpsäkkä ja on terhakat tissit... Ehkä ap ei halua olla joku, joka huolitaan tai joka riittää tissiensä takia vaan sellainen, johon rakastutaan ja jonka kanssa halutaan rakastava, intohimoinen loppuelämän parisuhde?
Mutta miksi vähävaraisuus tai masennus olisi rakkauden tai intohimon este? Enemmänkin kuulostaa siltä, että joku hakee kulisseja, jos hakee naisesta rahaa ja varoja.
En minä sanonut, että vähävaraisuus tai masennus olisi rakkauden tai intohimon este. Kommentoin nimenomaan sitä, että joku muu/jotkut muut kertovat, että ap:n kaltainen nainen voi riittää ja hänet voi huolia.
No minä mahdollisesti käytin noita sanoja. Kaikki ihmiset ovat tuon riittää/huolia sanojen piirissä. Ehkä poikkeuksena jotkut todella hyvännäköiset superjulkkikset, jotka ovat jokaisen unelmia. Miehille todella riittää, että nainen on vaikka mallin/missin näköinen perusmimmi. Ei tarvitse olla kirurgi tai rakettitieteilijä. Muuta ei siis tarvita ja mies rakastuu ikihyviksi.
:-DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Jännä juttu, että tosielämässä mm. yksi mieheni kavereita vaihtoi jos nyt ei ihan mallin näköistä mutta kuitenkin kivannäköisen, miestä reilusti nuoremman vaimonsa ikäiseensä naiseen, joka on - anteeksi suorasanaisuuteni - oikeasti ruma. En yleensä arvostele ihmisten ulkonäköä, mutta tässä tapauksessa olin hämmästynyt.
Joskus myös petitaidot merkitsevät. Eli siis mallin/missin näköinen voidaan jättää, jos pihtaa liikaa. Ja anteliaampi, mutta vaatimattoman näköinen nainen otetaankin tilalle. Miehelle merkitsee myös seksuaalisuus erittäin paljon.
Eli halutaan vosu. Niitä saa ihan terveinäkin. Vosut lähtee välittömästi kukkaron kuivuessa kasaan.
Eivät. Haluavat nätin tyttöystävän, joka on taitava ja puuhakas sängyssä. Eivät miehetkään ensisijaisesti etsi pelkkiä seksiobjekteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet eivät osaa oikeasti suhtautua heikkoon naiseen. Vaikka löytyy näitä jotka ovat kaipaavinaan 50-luvun sukupuolirooleja jenkkityyliin, suomalaismiesten alitajunnassa on kuitenkin sellainen vahva ja tomera emäntätyyppi. Heikko kumppani meinaa karuissa luonnonoloissa nälkäkuolemaa.
Siksi onkin niin, että mitä huonommista oloista mies on, sitä äitimäisemmän ja tomeramman sekä varakkaamman naisen se mies haluaa. Hyvissä ja vauraissa olosuhteissa eläneet miehet haluavat naisen, johon ihastuvat ihmisenä/ulkonäön perusteella ja taloustaidot on sivuseikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Tuossa vaiheessa se masennus on jo parantunut. Useimmille auttaa lievään ja keskivaikeaan masennukseen pysyvästi masennuslääkitys ja lyhyehkö terapia sekä toimiva parisuhde. Yksinäisyys on pahimpia masennuksen aiheuttajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo profiili valitsemaasi deittipalveluun, ja valkkaa sadoista yhteydenotoista mieleisesi. Ei tämä naisilla ole kovin vaikeaa.
Kai ymmärrät ettei tervepäiset ja työssäkäyvät välttämättä huoli masentunutta työtöntä? Se on se tietty miesporukka joka tulee iholle. Olisin äärimmäisen varovainen mennessäni tuonne tyrkylle.
Moni huolii, jos ulkonäkö on hyvä ja luonne on perusmukava eikä mikään aggressiivinen hyökkijä tai jatkuvasti itkua tuhertava ihmisraunio.
Moni huolii, se riittää että nainen on näpsäkkä ja on terhakat tissit... Ehkä ap ei halua olla joku, joka huolitaan tai joka riittää tissiensä takia vaan sellainen, johon rakastutaan ja jonka kanssa halutaan rakastava, intohimoinen loppuelämän parisuhde?
Mutta miksi vähävaraisuus tai masennus olisi rakkauden tai intohimon este? Enemmänkin kuulostaa siltä, että joku hakee kulisseja, jos hakee naisesta rahaa ja varoja.
En minä sanonut, että vähävaraisuus tai masennus olisi rakkauden tai intohimon este. Kommentoin nimenomaan sitä, että joku muu/jotkut muut kertovat, että ap:n kaltainen nainen voi riittää ja hänet voi huolia.
No minä mahdollisesti käytin noita sanoja. Kaikki ihmiset ovat tuon riittää/huolia sanojen piirissä. Ehkä poikkeuksena jotkut todella hyvännäköiset superjulkkikset, jotka ovat jokaisen unelmia. Miehille todella riittää, että nainen on vaikka mallin/missin näköinen perusmimmi. Ei tarvitse olla kirurgi tai rakettitieteilijä. Muuta ei siis tarvita ja mies rakastuu ikihyviksi.
:-DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Jännä juttu, että tosielämässä mm. yksi mieheni kavereita vaihtoi jos nyt ei ihan mallin näköistä mutta kuitenkin kivannäköisen, miestä reilusti nuoremman vaimonsa ikäiseensä naiseen, joka on - anteeksi suorasanaisuuteni - oikeasti ruma. En yleensä arvostele ihmisten ulkonäköä, mutta tässä tapauksessa olin hämmästynyt.
Joskus myös petitaidot merkitsevät. Eli siis mallin/missin näköinen voidaan jättää, jos pihtaa liikaa. Ja anteliaampi, mutta vaatimattoman näköinen nainen otetaankin tilalle. Miehelle merkitsee myös seksuaalisuus erittäin paljon.
Eli halutaan vosu. Niitä saa ihan terveinäkin. Vosut lähtee välittömästi kukkaron kuivuessa kasaan.
Seksuaalisuus nyt vain on iso osa parisuhdetta ja sama pätee monelle naisellekin. Jotkut kulisseja ja rahaa arvostavat naiset tässä ketjussa lähinnä paljastavat preferenssejään.
En olisi tyytynyt vähempään kuin puolisoon, joka oli haluttava eli hyvännäköinen, sellainen jonka kanssa olisin ollut valmis harrastamaan seksiä heti ensitreffeillä JA jolla oli samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntapa kuin itselläni (tässä tapauksessa intohimona matkustaminen, lisäksi harrastuksina elokuvat, konsertit, keikat, retkeily, halu syödä ulkona). Lisäksi tietysti luonteen piti osua kohdalleen.
Ja mitä ilmeisimmin puolisollani oli samat preferenssit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet eivät osaa oikeasti suhtautua heikkoon naiseen. Vaikka löytyy näitä jotka ovat kaipaavinaan 50-luvun sukupuolirooleja jenkkityyliin, suomalaismiesten alitajunnassa on kuitenkin sellainen vahva ja tomera emäntätyyppi. Heikko kumppani meinaa karuissa luonnonoloissa nälkäkuolemaa.
Siksi onkin niin, että mitä huonommista oloista mies on, sitä äitimäisemmän ja tomeramman sekä varakkaamman naisen se mies haluaa. Hyvissä ja vauraissa olosuhteissa eläneet miehet haluavat naisen, johon ihastuvat ihmisenä/ulkonäön perusteella ja taloustaidot on sivuseikka.
Maatalon omistajat eivät olleet mitään huono-osaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Tuossa nyt haiskahti ennemminkin huono itsetunto kuin masennus. Masennuksessa ennemminkin alkaa käpertyä omaan kuoreensa, eikä muu elämä enää kiinnosta samallatavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Tuossa nyt haiskahti ennemminkin huono itsetunto kuin masennus. Masennuksessa ennemminkin alkaa käpertyä omaan kuoreensa, eikä muu elämä enää kiinnosta samallatavoin.
Tunsin masentuneen, joka oli yksinäinen ja kävi erilaisissa kaverimiiteissä. Hänellä oli kuitenkin traumoja, jotka laukaisi milloin mikäkin juttu ja silloin hän vaipui syviin masennustiloihin. Ei se ole noin yksioikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Tuossa vaiheessa se masennus on jo parantunut. Useimmille auttaa lievään ja keskivaikeaan masennukseen pysyvästi masennuslääkitys ja lyhyehkö terapia sekä toimiva parisuhde. Yksinäisyys on pahimpia masennuksen aiheuttajia.
Oletko lääkäri? Et, et ole. Masennuksen uusiutumisriski on erittäin suuri. Monet masennuslääkitykset vievät halut. Siinä on vaikea olla aktiivinen ja puuhakas sängyssä, kun masennuslääke vie libidon ja orgasmikyvyn. Terapiaan ei pääse läheskään kaikki ja prosessi sinne pääsemiseksi vie kuukausia. Yksinäisyys ei aiheuta kliinistä masennusta, masennus on aivojen välittäjäaineisiin liittyvä kemiallinen häiriö. Yksinäisyys voi aiheuttaa masennuksen tunteen.
Minusta on kammottavaa, että joku mies kiimoissaan nyt haluaisi saada satimeen ap:n saadakseen kauniin ja helposti manipuloitavan tyttöystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Tuossa vaiheessa se masennus on jo parantunut. Useimmille auttaa lievään ja keskivaikeaan masennukseen pysyvästi masennuslääkitys ja lyhyehkö terapia sekä toimiva parisuhde. Yksinäisyys on pahimpia masennuksen aiheuttajia.
Tietysti masennus paranee hoitamalla ja hyvä parisuhdekin auttaa siinä sivussa, kun se hyvä parisuhde on ollut hankittuna jo ennen sitä masennusta. Tässä nyt puhutaan siitä, kannattaako lähteä *deittailemaan* masentuneena, alentuneella itsetunnolla ja vähän hajalla, kun on ottanut osumaa hankalasta elämäntilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ihmissuhde myös parantaa, joten olisi hienoa, jos sinulla olisi lämmin rakastava miesystävä. Sellaisen löytäminen on kaikille monesti vaikeaa. Mielestäni rehellisyys omasta tilanteesta auttaa oikeanlaisen ihmisen löytymisessä. Sinun pitää kuitenkin olla herkkänä huomaamaan miehen motiiveja, kuten kaikkien, jotka kumppania etsivät. Sinun ei saa hyväksyä seuraasi miestä, joka kohtelee sinua huonosti. Huomaan, että olen aika huolissani siitä, millaisia miehiä nettideiteiltä löytyy. Takana on omia huonoja kokemuksia. Mutta hyviä miehiä on myös paljon.
No ei, ihmissuhde ei paranna ketään. Parisuhdetta ei kannata hakea parannuskeinoksi omaan pahaan oloon. Jos toinen on masentunut, niin ihmissuhde parantaa ainoastaan silloin jos toinen on jonkin sortin psykiatri. Muutoin siinä ei seuraa muuta kuin henkistä kuormaa ja kärsimystä sille terveemmälle osapuolelle, joka joutuu jatkuvasti miettimään ja varomaan sanomisiaan.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?
Totta, alkuhuuman aikana se voi hyvinkin hetkeksi parantaa. Mutta sitten se masennus ja karu arki ottaa taas vallan ja masentunut alkaa kehittelemään taas niitä ongelmia päässään. Eikä siihen auta vaikka miten ihana ja mahtava olisi se toinen ihminen. Vähintäänkin masentunut alkaa masentelemaan sen vuoksi, kun miettii että miksi noin ihana ihminen on mun kanssa ja koskahan se jättää. Sitten toisen pitää jatkuvasti olla vakuuttelemassa ja pönkittämässä sitä masentunutta. Se käy todella raskaaksi.
Tuossa nyt haiskahti ennemminkin huono itsetunto kuin masennus. Masennuksessa ennemminkin alkaa käpertyä omaan kuoreensa, eikä muu elämä enää kiinnosta samallatavoin.
Tunsin masentuneen, joka oli yksinäinen ja kävi erilaisissa kaverimiiteissä. Hänellä oli kuitenkin traumoja, jotka laukaisi milloin mikäkin juttu ja silloin hän vaipui syviin masennustiloihin. Ei se ole noin yksioikoista.
Hänen perusteella en menis mitään yleistä tulkintaa tekemään. Traumat yleensä estävät masennuksen hoidon ja näyttäs se olevan tuntemallasi henkilöllä kyseessä. Täytis ensin vetää se piikki lihasta ennenku alkaa hoitamaan haavaa.
Aloituksen perusteella kuulostaa, että hyvä ja luotettava ystävä voisi tuoda lohtua ja tukea ap:n elämään.
En osaa valitettavasti asettua tuohon aloittakan asemaan. En osaa kuvitella miltä tuntuisi haluta parisuhdetta masentuneena. Itse olen masentunut yksineläjä enkä voisi kuvitellakaan aloittavani parisuhdetta kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen perusteella kuulostaa, että hyvä ja luotettava ystävä voisi tuoda lohtua ja tukea ap:n elämään.
En osaa valitettavasti asettua tuohon aloittakan asemaan. En osaa kuvitella miltä tuntuisi haluta parisuhdetta masentuneena. Itse olen masentunut yksineläjä enkä voisi kuvitellakaan aloittavani parisuhdetta kenenkään kanssa.
Mutta mietippä hyväksikäyttäjän näkökulmasta, niin eikös tällänen AP:n tapaus olis aika otollinen kohde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet eivät osaa oikeasti suhtautua heikkoon naiseen. Vaikka löytyy näitä jotka ovat kaipaavinaan 50-luvun sukupuolirooleja jenkkityyliin, suomalaismiesten alitajunnassa on kuitenkin sellainen vahva ja tomera emäntätyyppi. Heikko kumppani meinaa karuissa luonnonoloissa nälkäkuolemaa.
Siksi onkin niin, että mitä huonommista oloista mies on, sitä äitimäisemmän ja tomeramman sekä varakkaamman naisen se mies haluaa. Hyvissä ja vauraissa olosuhteissa eläneet miehet haluavat naisen, johon ihastuvat ihmisenä/ulkonäön perusteella ja taloustaidot on sivuseikka.
Kuinka kauan ja paljolla olet jonkun naisen elämää rahoittanut, kun taloustaidoilla ei ole väliä? Arvaan, että et koskaan, etkä yhtään, tuskin olet kenenkään kanssa edes asunut. Ja äitiä ei nyt lasketa.
Rakkaus ei ketään paranna, eikä rakkaudella makseta laskujakaan muualla kuin jonnen päiväunessa. Sukupuolesta riippumatta oikeaan suhteeseen halutaan ihminen, jonka kanssa voi rakentaa elämää, ja tämä taas edellyttää taloustaitoja.
Panoalustalta ei tietenkään vaadita muuta kun ulkonäköä.
Kai tiedät, että on äärimmäisen epätodennäköistä että löytyy heti se herra oikea, joka rakastaa sinua juuri tuollaisena? Oletko valmis kestämään sen? Pariutuminen on kovien mimmien laji. Oma pää pitäisi ehdottomasti olla kunnossa ennen kuin lähtee naisena mihinkään suhdemarkkinoille. Muista ettei kukaan hyvä mies etsimällä etsi sun kaltaista naista, mutta huonot etsii. Eli sinulla on erittäin suuri riski joutua huonosti kohdelluksi.
Rakkaus parantaa aina. Ja kuka sanoo, että se mies nyt on joku itse täydellisyys ilman huolia ja murhetta ja tarvetta jutella niistä? Ja kuka on lopulta niin täydellinen? Eikös ihmisissä ihastuta siihen koko pakettiin heikkouksineenkin?