Mikä on ihaninta kissassa?
Kommentit (16)
Älykkyys. Hoksaavat vaikka ja mitä. Tilannekomiikka ja tietysti lutuisa ulkonäkö.
Tunne siitä että kissa oikeasti haluaa olla sun lähellä ja kaipaa sun huomiota ja rapsutuksia. Koiran kohdalla se on usein itsestäänselvää, laumaeläin kun on. Kissa ei ole, joten se tuntuu suuremmalta kunnialta kun katti suvaitsee tulla syliin pörisemään.
Kissaeläinten kauneus ja salaperäisyys, rutiinien seuraaminen, kissan suloisuus, eläimen ihmisrakkaus ja oma kiintyminen eläimeen, helppohoitoisuus (turkin harjaus ja kynsien leikkaaminen, ruokaa ja vettä tarjolla, ulkoilutus silloin kuin itselle sopii, huonoilla säillä ei tarvitse mennä, hiekkalaatikon siivous kerran päivässä on nopea homma)
En osaa sanoa, mikä on kaikkein ihaninta. Minulla on kaksi kissaa, ja niiden peuhaamista on mainiota katsoa. Ne ovat myös aika seurankipeitå ja tykkäävät nukkua vieressäni. Pehmeitä ja lämpimiä. Tulevat ovelle vastaan, kun tulen töistä.
Toisaalta aika itsenäisiä, eivät tarvitse niin paljon hoitoa kuin koirat.
Kehräyksen kuunteleminen raskaan päivän jälkeen.
Kiintymys omistajaan, omapäisyys, leikkisyys, uteliaisuus, laiskuus, omat tavat, aistii omistajan tunnetilat, kehräys.
Kun makoilee selällään, ja kisu tulee rinnan päälle kehräämään. Kisuni tykkää myös masun rapsuttamisesta, ja on ihana työntää käsi karvaiseen ja lämpimään mahan päälle.
Söpöjä, pehmeitä, lämpöisiä... Oma kissani on todella seurallinen ja kiltti sylikissa, ei voisi parempaa olla.
Satunnaiset sumeat raivarit jotka päättyvät yhtäkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kun makoilee selällään, ja kisu tulee rinnan päälle kehräämään. Kisuni tykkää myös masun rapsuttamisesta, ja on ihana työntää käsi karvaiseen ja lämpimään mahan päälle.
Joo, on se.
T. Mies, jolla ei ole kissaa
Kun se puskee poskea ja käpertyy syliin hurisemaan ja nukkumaan ❤️ Pehmeän turkin silittäminen.
Hauskinta on se vuorovaikutus: kun kumpikin ymmärtää toistaan, luottaa ja ilahtuu.
Kisut on ihanan puhtaita, kuivia ja hajuttomia verrattuna koiraan, joka jättää hissiin viipyilevän, kostean ulsterin hajun, jossa on hiukan härskiä talia. Semmoinen puliukkohaju ilman tupakan ja viinan vivahdetta.
Kisu käy potalla ja kertoo kun saa tulla siivoamaan. Juoksee hulluna pakoon oman kakkansa hajua. Saaliseläimen käytöstä, mutta ilmeisesti näissä olosuhteissa juoksee ja hyppii silkasta riemusta, kun pääsi eroon pökäleestä.
Kissan tassut on jotenkin niin suloiset ja se miten se niitä käyttää ja taputtelee välillä naamaan.
Kun olen allapäin ja itken, niin kissa tulee syliin, leipoo tassuilla rintakehää ja puskee ja nuolee naamaa. Joka päivä kun tulen töistä kotiin, tulee molemmat kissat ovelle vastaan kehräten, puristen ja häntää tärisyttäen. Toinen hyppää suoraan syliin.
Kun se hölmöilee ja leikkii. On koirani paras leikkikaveri. Niitä on hauska seurata.