Miten suhtaudutte rouvitteluun? Tai että joku puhuu rouvista
Esim. että meille tulee rouvia käymään. Tai että mitä rouvalle kuuluu.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouva on toisinaan hyvä yleissana naisesta. Esim. on helppoa puhua naapureista sanomalla joko herra tai rouva Virtanen. Jos sanoo omalle puolisolleen, että juttelin Virtasen kanssa pihalla niin se ei vielä kerro kumpi heistä on kyseessä.
No juu, onhan se kohteliaampaa puhua "Virtasen rouvasta" kuin "Virtasen naisesta", vaikka puhekieleen nainen istuukin paremmin. Rouva kuulostaa jotenkin viralliselta tai puhekielessä vanhalta.
Virtasen muijahan se on. Älkää viitsikö hienostella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouva on toisinaan hyvä yleissana naisesta. Esim. on helppoa puhua naapureista sanomalla joko herra tai rouva Virtanen. Jos sanoo omalle puolisolleen, että juttelin Virtasen kanssa pihalla niin se ei vielä kerro kumpi heistä on kyseessä.
No juu, onhan se kohteliaampaa puhua "Virtasen rouvasta" kuin "Virtasen naisesta", vaikka puhekieleen nainen istuukin paremmin. Rouva kuulostaa jotenkin viralliselta tai puhekielessä vanhalta.
Virtasen muijahan se on. Älkää viitsikö hienostella.
Kohteliaisuus on eri asia kuin hienostelu. Ärsyttää kun avopuoliso puhuu minusta muijana tai muijakaverina, itse käytän hänestä nimitystä puoliso tai kihlattu, muijakaveri ja jätkäkaveri kuulostavat teinimäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Rouvahan on myös varttuneemman naisen nimitys, oli naimisissa tai ei. Mieluummin olen tuntemattomille, esim. asiakaspalvelijoille, rouva kuin neiti. Neiti-nimitys keski-ikäisestä naimattomasta naisesta kuulostaa todella vanhanaikaiselta ja siinä on vanhapiika-sävy.
Keski-ikäinen naimaton nainen on vanhapiika. Nuoria naisia voi sanoa neideiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää. Toivottavasti mieheni ei kuunaan ala puhua minusta rouvana vaan osaa käyttää nimeäni.
Oon kuullut esim tuttavani puhuvan puolisostaan "täytyy hakea rouva töistä". Jos puhuisin samoin omastani, se olisi "täytyy hakea herra töistä".
Eihän se ole sama asia, ei herra ole mikään siviilisääty.
Mikä on sitten rouvan vastine?
Rouva on yleisnimike aikuiselle naiselle - ei viittaa siviilisäätyyn millään tavalla. Tämä ihan yleinen ohje ollut jo pidempään myös esim armeijassa ja politiikassa (rouva kersantti, rouva ministeri, rouva presidentti).
Neiti nimitystä voidaan käyttää nuoresta tytöstä.
Toki nämäkin ohjeet varmaan pian päivittyvät, kun sukupuoleen viittaavat nimitykset jäävät puhekielestäkin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää. Toivottavasti mieheni ei kuunaan ala puhua minusta rouvana vaan osaa käyttää nimeäni.
Oon kuullut esim tuttavani puhuvan puolisostaan "täytyy hakea rouva töistä". Jos puhuisin samoin omastani, se olisi "täytyy hakea herra töistä".
Eihän se ole sama asia, ei herra ole mikään siviilisääty.
Mikä on sitten rouvan vastine?
Ei sellaista taida ollakaan.
NAL(sinkut palsta) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouvahan on myös varttuneemman naisen nimitys, oli naimisissa tai ei. Mieluummin olen tuntemattomille, esim. asiakaspalvelijoille, rouva kuin neiti. Neiti-nimitys keski-ikäisestä naimattomasta naisesta kuulostaa todella vanhanaikaiselta ja siinä on vanhapiika-sävy.
Keski-ikäinen naimaton nainen on vanhapiika. Nuoria naisia voi sanoa neideiksi.
Onko vanhapiika, vaikka olisi pyöräyttänyt jonkun kanssa lapsen, mutta ei olisi koskaan ollut naimisissa?
En pidä rouvittelusta. Ihmisiä voi teititellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen oikein mielelläni rouva, koska en ole neiti.
Ennen naisia loukkasi neitittely koska se oli viittaus vanhaanpiikaan joka ei ole päässyt naimisiin.
Päässyt naimisiin? Kai ennen ajateltiin noin.
Minua taas on aina loukannut rouvittelu. Luultavasti minusta tuntuu, kuin pidettäisiin ikäänsä vanhempana. Vanharouva.
Minusta se on vain outoa. Näin lähes nelikymppisenä naimattomana naisena en ole tottunut kyseiseen arvonimeen.
Joskus kun liikun avopuolisoni kanssa jossain (toai harvoin kyllä nykyään), aina särähtää korvaan, kun joku tarjoilija tms sanoo minua rouvaksi. Mies nyt voi olla herra, siinä ei ole mitään ihmeellistä.
Mutta että rouva? Minäkö?
Miellän rouvan edelleenkin jotenkin vähän arvokkaammaksi leidiksi, jolla on hiukset laitettu, korvakorut korvissa ja niin edelleen. Ei tällaista ponnaripäistä musta poolopaita & mustat farkut -tylsimystä.
NAL(sinkut palsta) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouvahan on myös varttuneemman naisen nimitys, oli naimisissa tai ei. Mieluummin olen tuntemattomille, esim. asiakaspalvelijoille, rouva kuin neiti. Neiti-nimitys keski-ikäisestä naimattomasta naisesta kuulostaa todella vanhanaikaiselta ja siinä on vanhapiika-sävy.
Keski-ikäinen naimaton nainen on vanhapiika. Nuoria naisia voi sanoa neideiksi.
Nyt vasta luin tämän (kirjoitin äsken vastauksen tähän lankaan) ja itse asiassa tuolta kantilta katsottuna rouva on kiva nimitys. Vai miltä tuntuisi, jos tarjoilija sanoisi: "Herra voi jättää takkinsa tähän - ja vanhapiika voi istua tähän" 😄
Ulkomailla rouva, esim. Frau, signora jne on kohtelias puhuttelumuoto ja aivan normaali tilanteissa, joissa henkilöä ei tunne tai on muuten sosiaalinen etäisyys. Esim. kaupoissa tämä on ihan normaali tapa puhutella asiakasta.
Vastaava kuin sana herra. Aivan yhtä asiallinen käytössä. Esim. Ranskassa oleskellassani totuin siihen ja minusta se tuntui kohteliaalta.
Minua ei pahdmmin ole rouviteltu vaikka naimisisskin olen ollut jo melkein vuosikymmenen, kuitenkin ottaisin sen mieluummin kuin tytöttelyn jossa on mielestäni usein hieman alentava sävy.
Ennen synntystä voi vielä olla neiti, mutta synnytyksen jälkeen jokainen on rouva.
En oo ikinä käyttäny tota sanaa, tai ees herra-sanaa. Jos puhun tuntemattomille, nii sit teitittelen. :)
Vierailija kirjoitti:
Ennen synntystä voi vielä olla neiti, mutta synnytyksen jälkeen jokainen on rouva.
Eikä ole, jos ei ole naimisissa.
Meillä rouva-sanassa on vielä vähän rasitteena sen vanha merkitys naineena naisena. Muistan kun nuorena naisena oli naimisissa, mutta pidin oman sukunimeni, niin kuulosti tyhmältä tulla kutsutuksi rouva X, eli olin rouva, mutta en suinkaan isäni rouva. Nyt en enää välitä, on ihan ok kutsua minua rouvaksi (toki jos vaikka lääkäri kutsuu sisään tutkimukseen, niin hän tietää nimeni, eikä rouvittele), yleensä kai vain tuntemattomia aikuisia naisia rouvitellaan: " taitaa olla rouva teidän vuoronne".
Eli oikeastaan puuttuu sellainen neutraali puhuttelusana tuntemattomalle aikuiselle naiselle, niinkuin anglosaksien madame, mam. Samaten neiti on aika teennäisen oloinen sana nuorelle naiselle, joka usein loukkaantuu jos sattuukin olemaan naimisissa.
Sama koskee vielä enemmän ehkä "herraa", joka ei toki koskaan ole ollut sidoksissa siviilisäätyyn.
Muistan kun kauan sitten opiskellessani saksaa, minut ja kaverini heitettiin ulos salista, kun saimme naurukohtauksen, kun joku käänsi taksikuskin ja asiakkaan keskustelun saksasta: "Rakas herraseni, olkaa hyvä ja ....". Toiset opiskelijat vähän häiriintyivät, mutta kun ei vain päässyt yli siitä mielikuvasta, että suomalainen taksikuski puhuttelisi noin asiakasta.
En pidä rouvittelusta, enkä neidittelystä. En myöskään pidä että kursutaan emännäksi. Teititelkää jos ette muuta keksi. Se toimii aina, eikä loukkaa!
Ihan neutraali sana. Täti on IHAN KAMALA nimitys! Siis muille kuin niille joille oikeasti on täti. Paras sana on nainen, mutta jostain syystä sitä sanaa kaikki pitävät niin vastenmielisenä ettei kukaan suostu käyttämään.