Lue keskustelun säännöt.
Muita takahikiän surkimuslukiosta hyvään yliopistoon päätyneitä, joita ihmetyttää pääkaupunkiseutulaisten lukiokilpailu?
20.02.2021 |
Niin, ei ollut paljon vaihtoehtoja. Siihen kaupungin ainoaan lukioon, jossa ei tainnut olla keskiarvorajaa ollenkaan. En koe, että tämä olisi kuitenkaan ollut este sille jatko-opintoihin pääsylle.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
OK. Työelämässä suurin osa joutuu tekemisiin monenlaisten ihmisten kanssa. Kuvaat hyvin tuota hikilukioiden kuplaa. Kaikki samantapaisista taustoista, samanlaiset arvot - ja kykenemättömyys arvostaa toisenlaista osaamista tai arvoja. Jos ajatellaan millainen esim. toimitusjohtajan firmassa pitäisi olla, voi pohtia kuinka hyvin oma asenne sopisi tuollaiseen: löytyykö henkistä avaruutta, uteliaisuutta ymmärtää ja suvaita erilaisuutta niiden kiitettävien koulusuoritusten lisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reilussa kymmenessä vuodessa on toki lukio korostunut mutta hyvin on pärjännyt pienen maalaislukion opetuksella. Toki Helsingin yliopiston kemian labroissa tuli huomattua erojakin eri lukioissa. Pääkaupunkiseudulla lukion käyneille monet laitteet olivat tuttuja jo entuudestaan ja labratöitä oli tehty paljon enemmän. Ei pienessä lukiossa ollut edes kaikkia välineitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takahikiältä pikkuriikkisestä lukiosta professoriksi ulkomaille. Ihan mahdollista. Ja olen ollut todella kiitollinen tuosta omasta koululaitoksestani. Hyvin erilaisia nuoria, elämän kirjo näkyvissä. Antoi paljon paremmat eväät itselle kuin jostain hyvin pienestä homogeenisesta kuplasta olisi saanut.
Tässä on vastaus kysymykseen, ja seikka jota harva tuntuu tajuavan. Ne pienet takahikiän lukiot todella ovat heterogeenisia, koska sinne menee kaikki. Tämä ei päde pääkaupunkiseudulla, jossa oikeastaan on valittavina vain tietynlaisia homogeenisia kuplia: eliittikupla, vihervasemmistolainen taidekupla, ei-mua-niin-kiinnosta-kupla jne. Kysymys on siitä, etteivät ihmiset halua jälkikasvuaan väärään kuplaan.
Pääkaupunkiseudun heikomman keskiarvorajan lukiossa ei ole "elämän koko kirjo" näkyvillä samalla tavalla kuin pienen maalaispitäjän ainoassa lukiossa, vaan sinne on valikoitunut tietynlainen otos. En sano etteikö poikkeuksia ole, ja osa nuorista saattaa aidosti valita lähilukionsa vaikka pääsisi parempaankin, mutta tämä kuitenkin vaikuttaa lukion valintaan huimasti pääkaupunkiseudulla.
Ja kuka tekee nuo kuplat vanhemmat, jotka puskevat lapsiaan niihin huippulukioihin. Meillä lapset menivät lähimpiin lukioihin, pärjäsivät ihan hyvin ja molemmat löysivät itsellensä sopivimman koulutuspaikan korkeakouluista, toinen meni huippukilpailulliselle alalle yliopistoon, toinen halusi ja sai mennä AMKiin opiskelemaan itsellensä kiinnostavinta alaa, ITtä käytännönläheisesti ja näyttää jo nyt opintojen aikana pääsevän mieluisiin ja hyväpalkkaisiin töihin opintojen ohella. Antaa lasten valita itse, heidän elämänsä, me vanhemmat voimme itse toteuttaa oman kunnianhimomme ja unelmamme omassa työurassa. Uskon, että lasten kannalta kannustus ja heidän omien valintojen kunnioittaminen ja hyväksyminen on paljon tärkeämpää kuin hampaat irvessä painostus kohti huipuinta lukiota.
90-luvulla pikkukaupungin lukioluokaltani suurin osa jatkoi yliopistoon. Sain kolme opiskelupaikkaa eri yliopistoista, joista valitsin mieleisimmän. Lukion tunnelma oli aika rento.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
Moi amk-hullu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
OK. Työelämässä suurin osa joutuu tekemisiin monenlaisten ihmisten kanssa. Kuvaat hyvin tuota hikilukioiden kuplaa. Kaikki samantapaisista taustoista, samanlaiset arvot - ja kykenemättömyys arvostaa toisenlaista osaamista tai arvoja. Jos ajatellaan millainen esim. toimitusjohtajan firmassa pitäisi olla, voi pohtia kuinka hyvin oma asenne sopisi tuollaiseen: löytyykö henkistä avaruutta, uteliaisuutta ymmärtää ja suvaita erilaisuutta niiden kiitettävien koulusuoritusten lisäksi?
Joo. Työelämässä valitettavasti joutuu tekemisiin myös niiden johtajien ja esimiesten kanssa, joiden mielestä koulutus ei kerro ihmisestä mitään. Kaikki töihin otetut tekevät samaa työtä, taustasta viis ja vahvuuksia hyödyntämättä.
t. kasin oppilas, nykyään maisteri
Jep. Meidän vajaan 150 oppilaan lukio oli kyllä oikein hyvä. Erityiskiitokset pitkän matematiikan ja fysiikan opellemme,ilman hänen kovaa vaatimustasoaan ja mistautumistaan opetukselle en olisi siellä missä nyt olen.
Ja joo, pk-seudulla asuvana en jaksa yhtään kuunnella sitä isien ja äitien lukiokeskustelua. Ihan kuin lapsen tulevaisuus olisi lukiosta kiinni. On jopa suoraan sanottu että meidän lapsi menee erityislukioon kun siellä on fiksuja ja motivoituneita eikä mihinkään junttiperheiden kakaroiden sekaan. Asenne jota itse maalaistaustaisena köyhän perheen kakarana kammoan, mutta joillekin on tärkeä pitää hajurakoa taviksiin. (Tuon y.o. kommentin sanoja oli privassa työskentelevä korvalääkäri, siippansa privaortopedi, lapsensa alle kouluikäisiä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ihmetyttää. Siinä yksi syy, miksi haluaisin kasvattaa (tulevat, hypoteettiset) lapseni ennemmin maalla kuin kaupungissa. En oikein pidä siitä, että ne "parhaat yksilöt" pitää erotella jo 10-vuotiaasta asti johonkin erikoistuneelle luokalle ja sieltä parhaaseen eliittilukioon. Samaan paikkaan sieltä tässä maassa kuitenkin päädytään, jos lahjat riittävät. Mutta enpä silti näillä näkymin ole maalle muuttamassa...
Vierailija kirjoitti:
Jep. Meidän vajaan 150 oppilaan lukio oli kyllä oikein hyvä. Erityiskiitokset pitkän matematiikan ja fysiikan opellemme,ilman hänen kovaa vaatimustasoaan ja mistautumistaan opetukselle en olisi siellä missä nyt olen.
Ja joo, pk-seudulla asuvana en jaksa yhtään kuunnella sitä isien ja äitien lukiokeskustelua. Ihan kuin lapsen tulevaisuus olisi lukiosta kiinni. On jopa suoraan sanottu että meidän lapsi menee erityislukioon kun siellä on fiksuja ja motivoituneita eikä mihinkään junttiperheiden kakaroiden sekaan. Asenne jota itse maalaistaustaisena köyhän perheen kakarana kammoan, mutta joillekin on tärkeä pitää hajurakoa taviksiin. (Tuon y.o. kommentin sanoja oli privassa työskentelevä korvalääkäri, siippansa privaortopedi, lapsensa alle kouluikäisiä.)
Oli helppo arvata jo ekasta kappaleesta, että olet lääkäri. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
OK. Työelämässä suurin osa joutuu tekemisiin monenlaisten ihmisten kanssa. Kuvaat hyvin tuota hikilukioiden kuplaa. Kaikki samantapaisista taustoista, samanlaiset arvot - ja kykenemättömyys arvostaa toisenlaista osaamista tai arvoja. Jos ajatellaan millainen esim. toimitusjohtajan firmassa pitäisi olla, voi pohtia kuinka hyvin oma asenne sopisi tuollaiseen: löytyykö henkistä avaruutta, uteliaisuutta ymmärtää ja suvaita erilaisuutta niiden kiitettävien koulusuoritusten lisäksi?
Joo. Työelämässä valitettavasti joutuu tekemisiin myös niiden johtajien ja esimiesten kanssa, joiden mielestä koulutus ei kerro ihmisestä mitään. Kaikki töihin otetut tekevät samaa työtä, taustasta viis ja vahvuuksia hyödyntämättä.
t. kasin oppilas, nykyään maisteri
Tuo kyllä aika harvinaista. Kyllä varsinkin Suomessa se kyvykkyys imetään työpaikoilla hyödyksi mahdollisimman tehokkasti, työtehtävät muokataan ihmisen osaamisen perusteella. Mutta se havaittu kyvykkyys EI ole välttämättä kiinni koulutustaustasta. Kympin oppilas meisteripapereilla, kaiken kiltisti ulkoa opetellut, ei välttämättä kykenekään sitten soveltamaan tietojaan ja taitojaan yhtä rohkeasti kuin opiskeluihinsa luovemmin suhtautunut kasin-ysin oppilas AMK-taustalla, joka jo nuoresta miettinyt opetettua tietoa ja tehnyt valintoja mitä haluaa oppia, mistä hyötyä ja mihin voi suhtautua rennommin niihin tärkeisiin juttuihin keskittyen. Ja toisaalta perustutkinnon merkitys vähenee mitä kauemmin työelämässä on ollut, oma osaaminen, työmotivaatio, halu oppia uutta ja notkeus niin sosiaalisesti kuin osaamisen kehittämisen ja työtehtävien suhteen, nuo niitä tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
OK. Työelämässä suurin osa joutuu tekemisiin monenlaisten ihmisten kanssa. Kuvaat hyvin tuota hikilukioiden kuplaa. Kaikki samantapaisista taustoista, samanlaiset arvot - ja kykenemättömyys arvostaa toisenlaista osaamista tai arvoja. Jos ajatellaan millainen esim. toimitusjohtajan firmassa pitäisi olla, voi pohtia kuinka hyvin oma asenne sopisi tuollaiseen: löytyykö henkistä avaruutta, uteliaisuutta ymmärtää ja suvaita erilaisuutta niiden kiitettävien koulusuoritusten lisäksi?
Joo. Työelämässä valitettavasti joutuu tekemisiin myös niiden johtajien ja esimiesten kanssa, joiden mielestä koulutus ei kerro ihmisestä mitään. Kaikki töihin otetut tekevät samaa työtä, taustasta viis ja vahvuuksia hyödyntämättä.
t. kasin oppilas, nykyään maisteri
Tuo kyllä aika harvinaista. Kyllä varsinkin Suomessa se kyvykkyys imetään työpaikoilla hyödyksi mahdollisimman tehokkasti, työtehtävät muokataan ihmisen osaamisen perusteella. Mutta se havaittu kyvykkyys EI ole välttämättä kiinni koulutustaustasta. Kympin oppilas meisteripapereilla, kaiken kiltisti ulkoa opetellut, ei välttämättä kykenekään sitten soveltamaan tietojaan ja taitojaan yhtä rohkeasti kuin opiskeluihinsa luovemmin suhtautunut kasin-ysin oppilas AMK-taustalla, joka jo nuoresta miettinyt opetettua tietoa ja tehnyt valintoja mitä haluaa oppia, mistä hyötyä ja mihin voi suhtautua rennommin niihin tärkeisiin juttuihin keskittyen. Ja toisaalta perustutkinnon merkitys vähenee mitä kauemmin työelämässä on ollut, oma osaaminen, työmotivaatio, halu oppia uutta ja notkeus niin sosiaalisesti kuin osaamisen kehittämisen ja työtehtävien suhteen, nuo niitä tärkeitä.
Se menee sitten sillä lailla, että se osaaja saa tehdä omat erikoistemppunsa linjatyön päälle. Se työ, minkä kuka vaan osaa tehdä, ei vähene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, ihmetyttää. Siinä yksi syy, miksi haluaisin kasvattaa (tulevat, hypoteettiset) lapseni ennemmin maalla kuin kaupungissa. En oikein pidä siitä, että ne "parhaat yksilöt" pitää erotella jo 10-vuotiaasta asti johonkin erikoistuneelle luokalle ja sieltä parhaaseen eliittilukioon. Samaan paikkaan sieltä tässä maassa kuitenkin päädytään, jos lahjat riittävät. Mutta enpä silti näillä näkymin ole maalle muuttamassa...
Niin mutta pääkaupunkiseudulla lapset halutaan laittaa nykyään siihen ei-niin-rikkaaseen kouluun. Eli kyse ei välttämättä ole niinkään eliittikouluun haluamisesta, vaan normaalin rauhallisen kouluympäristön haluamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takahikiältä pikkuriikkisestä lukiosta professoriksi ulkomaille. Ihan mahdollista. Ja olen ollut todella kiitollinen tuosta omasta koululaitoksestani. Hyvin erilaisia nuoria, elämän kirjo näkyvissä. Antoi paljon paremmat eväät itselle kuin jostain hyvin pienestä homogeenisesta kuplasta olisi saanut.
Tässä on vastaus kysymykseen, ja seikka jota harva tuntuu tajuavan. Ne pienet takahikiän lukiot todella ovat heterogeenisia, koska sinne menee kaikki. Tämä ei päde pääkaupunkiseudulla, jossa oikeastaan on valittavina vain tietynlaisia homogeenisia kuplia: eliittikupla, vihervasemmistolainen taidekupla, ei-mua-niin-kiinnosta-kupla jne. Kysymys on siitä, etteivät ihmiset halua jälkikasvuaan väärään kuplaan.
Pääkaupunkiseudun heikomman keskiarvorajan lukiossa ei ole "elämän koko kirjo" näkyvillä samalla tavalla kuin pienen maalaispitäjän ainoassa lukiossa, vaan sinne on valikoitunut tietynlainen otos. En sano etteikö poikkeuksia ole, ja osa nuorista saattaa aidosti valita lähilukionsa vaikka pääsisi parempaankin, mutta tämä kuitenkin vaikuttaa lukion valintaan huimasti pääkaupunkiseudulla.
Jos takahikiän lukiossa ei ole keskiarvorajaa ollenkaan ja suurin osa oppilaista asenteella "ei mua kiinnosta pätkääkään", niin se asenne kyllä vaikuttaa tunnin etenemiseen. Peruskoulun puolella jäi osa asioita jopa opettamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, ihmetyttää. Siinä yksi syy, miksi haluaisin kasvattaa (tulevat, hypoteettiset) lapseni ennemmin maalla kuin kaupungissa. En oikein pidä siitä, että ne "parhaat yksilöt" pitää erotella jo 10-vuotiaasta asti johonkin erikoistuneelle luokalle ja sieltä parhaaseen eliittilukioon. Samaan paikkaan sieltä tässä maassa kuitenkin päädytään, jos lahjat riittävät. Mutta enpä silti näillä näkymin ole maalle muuttamassa...
Painotettu opetus on lähinnä harrastuspohjaista. Meidän aikaamme suosiossa olivat musiikkiluokat. Nykyään niille ei riitä tulijoita, mutta liikuntaluokille ei pääse kaikki halukkaat.
Tavallisia lapsia tavallisissa kouluissa.
Maalla saattaa muuten olla isommat koulut, kun kaikki oppilaat kootaan kuntakeskuksen ylpeyteen, uuteen koulukeskukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
OK. Työelämässä suurin osa joutuu tekemisiin monenlaisten ihmisten kanssa. Kuvaat hyvin tuota hikilukioiden kuplaa. Kaikki samantapaisista taustoista, samanlaiset arvot - ja kykenemättömyys arvostaa toisenlaista osaamista tai arvoja. Jos ajatellaan millainen esim. toimitusjohtajan firmassa pitäisi olla, voi pohtia kuinka hyvin oma asenne sopisi tuollaiseen: löytyykö henkistä avaruutta, uteliaisuutta ymmärtää ja suvaita erilaisuutta niiden kiitettävien koulusuoritusten lisäksi?
Joo. Työelämässä valitettavasti joutuu tekemisiin myös niiden johtajien ja esimiesten kanssa, joiden mielestä koulutus ei kerro ihmisestä mitään. Kaikki töihin otetut tekevät samaa työtä, taustasta viis ja vahvuuksia hyödyntämättä.
t. kasin oppilas, nykyään maisteri
Tuo kyllä aika harvinaista. Kyllä varsinkin Suomessa se kyvykkyys imetään työpaikoilla hyödyksi mahdollisimman tehokkasti, työtehtävät muokataan ihmisen osaamisen perusteella. Mutta se havaittu kyvykkyys EI ole välttämättä kiinni koulutustaustasta. Kympin oppilas meisteripapereilla, kaiken kiltisti ulkoa opetellut, ei välttämättä kykenekään sitten soveltamaan tietojaan ja taitojaan yhtä rohkeasti kuin opiskeluihinsa luovemmin suhtautunut kasin-ysin oppilas AMK-taustalla, joka jo nuoresta miettinyt opetettua tietoa ja tehnyt valintoja mitä haluaa oppia, mistä hyötyä ja mihin voi suhtautua rennommin niihin tärkeisiin juttuihin keskittyen. Ja toisaalta perustutkinnon merkitys vähenee mitä kauemmin työelämässä on ollut, oma osaaminen, työmotivaatio, halu oppia uutta ja notkeus niin sosiaalisesti kuin osaamisen kehittämisen ja työtehtävien suhteen, nuo niitä tärkeitä.
Töissä tehdään niitä työtehtäviä, joihin henkilö on palkattu. Niitä tylsiäkin ja työläitäkin tehtäviä on tehtävä, vaikka ei yhtään huvittaisi ja olisi tylsää.
Tämä tuntuu tulevan osalle yllätyksenä. Ettei olekaan jatkuvasti vaativia ja monimutkaisia haasteita.
Kirjoitin pienen tuppukylän lukiosta 90-luvun puolivälissä. Koko koulussa oli alle 80 oppilasta. Meidän luokalta suurin osa jatkoi korkeakouluun/amk:hon. Opetus oli hyvää ja ilmapiiri rento. Lukioaika oli ihanaa aikaa, jopa mukavampaa kuin myöhemmin yliopistossa. Ehkä jossain ison kaupungin eliittilukiossa olisi ollut omat puolensa. Itse muistelen nyt jo lakkautettua pikkulukiotani lämmöllä.
Mikä on "eliittilukio"? Ns. eliittilukioissa on useita linjoja. Esim. lapsi pääsi pitkän vieraan kielen lukijana ns. eliittilukioon, mutta ei vähän huonomaineisen kaupunginosan lukioon. Näissä vaihtelee rajat vuodesta toiseen, riippuen hakijoista. Siihen eliittilukioon voi päästä 8.0 keskiarvolla. Ja mikä tärkeintä, rauhallinen ja mukava ympäristö, ei mikään abstrakti eliitti.
Eliittilukio lähinnä pönkittää vanhempien egoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Pienen maalaispaikkakunnan lukio, johon pääsi kaikki halukkaat. Kahta lukuunottamatta kaikki lukioluokkalaiseni ovat suorittaneet vähintään amk-tutkinnon. Maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita on suurin osa. Itsestä on kiinni millaiset paperit saa, ei hyviin papereihin mitään eliittilukiota tarvita. Yo-kirjoitukset on samat kaikille.
Sama trendi on ollut ko. lukion käyneillä vuosikausia, eli oma ikäluokkani ei ollut mitenkään erityistapaus.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.
OK. Työelämässä suurin osa joutuu tekemisiin monenlaisten ihmisten kanssa. Kuvaat hyvin tuota hikilukioiden kuplaa. Kaikki samantapaisista taustoista, samanlaiset arvot - ja kykenemättömyys arvostaa toisenlaista osaamista tai arvoja. Jos ajatellaan millainen esim. toimitusjohtajan firmassa pitäisi olla, voi pohtia kuinka hyvin oma asenne sopisi tuollaiseen: löytyykö henkistä avaruutta, uteliaisuutta ymmärtää ja suvaita erilaisuutta niiden kiitettävien koulusuoritusten lisäksi?
Ei koulussa pärjääminen johda siihen, että arvot olisivat samanlaiset. Otetaan esimerkiksi maanpuolustus. Yksi kaveri harrastaa aktiivisesti reservitoimintaa, toinen meni sivariin ja itse keplottelin vapautuksen. Itse asiassa eliittilukion vahvuus on siinä, että suvaitaan erilaisuutta paremmin kuin jossain takahikiän lukiossa. Eliittilukiolaiset ovat pärjänneet työelämässä varsin hyvin "henkisen avaruuden" puuttumisesta huolimatta.
"Vähintään amk" kertoo kaiken oleellisen. Kävin itse eliittilukion ja meillä ei edes ollut opossa amk-esittelyä, koska se ei kiinnostanut ketään. Kaikki halusivat yliopistoon ja melkein kaikki myös pääsivät. Kaikki lukioaikaiset ystäväni ovat vähintään maistereita.