Miksi nykyään vähän matkustellut ihminen on huonompi kuin paljon matkustellut?
Kommentit (691)
junttiuus näkyy usein turhan hyvin
Vierailija kirjoitti:
Nautin coronassa eniten siitä kuinka nämä mitäänvälittävät itsekeskeiset maailmantuhoaja-pallontallaajat kärsii.
Jaa minä taas olen oppinut tämän koronan aikana matkustamaan lentäen suomen rajojen sisällä.
Aiemmin ei tullut mieleenkään lentää helsingistä - Ivaloon :D
Itseäni ei matkustaminen voisi vähempää kiinnostaa eikä se mitä musta ajatellaan.
Kanat rantalomalla ei kyllä laajenna maailmankuvaa, opi tuntemaan kulttuuripiirteitä tai omaa enemmän elämänkokemusta. Iso osa heistä tuskin ymmärtää edes perussyitä kulttuurien erilaisuudelle, maailmansodille tahi ole oikeasti ymmärtäväisiä. Kavahtavat kadulla ulkomaalaisia ja käkättävät kun ovat nii-iin outoja ja pukeutuvat hassusti eivätkä tuulipukuun.
Muutatte nyt takaisin kotimaihinne jäätte sinne ei lämmityskuluja ja aurinko paistaa aurinko sähkö vesi lämpiää auringolla joten maailma ja ilmasto pelastuu .
Kyllä kerran pitää käydä Afrikassa ja kerran Amerikassa sekä Intiassa niin näkee vähän trooppista ilmastoa . Ainakin huomaa eron trooppisen ja kylmän ilmaston välillä . Tropiikissa ei ole lämmitys kuluja .
Oikea kysymys olisi, miksi sinusta tuntuu, että nykyään vähän matkustellut ihminen on huonompi kuin paljon matkustellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Minultakin on joskus tentattu oikein syyllistävästi, miksi en harrasta matkustelua. En vain ole nähnyt sitä riittävän mielekkäänä sen vaatimaan vaivannäköön nähden. Matkustelemattomuus tuntuu myös olevan erityisen paheksuttavaa, kun on korkeasti koulutettu, sivistynyt ihminen. Totta kai silloin pitäisi matkustella ja vielä tietynlaisiin paikkoihin.
Olen korkeasti kolutettu ja ehkä sivistynytkin, mutta en matkusta, Ei minun tarvitse mennä jonnekin ottamaan selfieitä esitelläkseni niitä tuttaville, joita kuvat eivät vähäänkään kiinnosta. Jos haluan tutustua johonkin matkakohteeseen, luen siitä.
Mun mielestä on taas aika jännä käsitys, että ulkomaille matkustetaan ottamaan ainoastaan valokuvia. Itse ainakin matkustellessa tykkään nähtävyyksien lisäksi kokeilla paikkallia ruokia, tutustua paikallisiin ihmisiin ja muihin matkailijoihin, retkeillä luonnossa, ihastella uusia kasveja ja eläimiä, harrastaa erilaisia urheilulajeja, uida meressä, käydä tanssimassa, käydä hierojalla rentoutumassa jne. toki niitä kuvia tulee jonkin verran muistoksi otettua, mutta ei se tosiaankaan ole pääasia.
Mitä väliä sillä on, mitä joku toinen ajattelee? Pidän matkustamisesta, monet eivät pidä.
Vierailija kirjoitti:
Kanat rantalomalla ei kyllä laajenna maailmankuvaa, opi tuntemaan kulttuuripiirteitä tai omaa enemmän elämänkokemusta. Iso osa heistä tuskin ymmärtää edes perussyitä kulttuurien erilaisuudelle, maailmansodille tahi ole oikeasti ymmärtäväisiä. Kavahtavat kadulla ulkomaalaisia ja käkättävät kun ovat nii-iin outoja ja pukeutuvat hassusti eivätkä tuulipukuun.
Lemmikit viihtyvät paremmin kanalassa, pässejä riittää palstamiesoletettuina.
Vierailija kirjoitti:
Nautin coronassa eniten siitä kuinka nämä mitäänvälittävät itsekeskeiset maailmantuhoaja-pallontallaajat kärsii.
Miksi nautit toisen ihmisen kärsimyksestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanat rantalomalla ei kyllä laajenna maailmankuvaa, opi tuntemaan kulttuuripiirteitä tai omaa enemmän elämänkokemusta. Iso osa heistä tuskin ymmärtää edes perussyitä kulttuurien erilaisuudelle, maailmansodille tahi ole oikeasti ymmärtäväisiä. Kavahtavat kadulla ulkomaalaisia ja käkättävät kun ovat nii-iin outoja ja pukeutuvat hassusti eivätkä tuulipukuun.
Lemmikit viihtyvät paremmin kanalassa, pässejä riittää palstamiesoletettuina.
Miksi pilkkaat miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Minultakin on joskus tentattu oikein syyllistävästi, miksi en harrasta matkustelua. En vain ole nähnyt sitä riittävän mielekkäänä sen vaatimaan vaivannäköön nähden. Matkustelemattomuus tuntuu myös olevan erityisen paheksuttavaa, kun on korkeasti koulutettu, sivistynyt ihminen. Totta kai silloin pitäisi matkustella ja vielä tietynlaisiin paikkoihin.
Sama kokemus. Minulla on akateeminen koulutus ja monipuolinen kielitaito ja harrastan kulttuurijuttuja. Mutta palkka on alalla pieni ja kun sillä pitää maksaa asuminen ja eläminen, niin ensimmäinen poistettu harrastus on ollut matkustelu. Enkä kaipaa sitä lainkaan. Rahanmenoa ja vaivaa siitä, että käy ihan omin silmin näkemässä jotain. En ole nimittäin niitä matkustajia, jotka menevät bilettämään tai etsimään lomaromansseja, kun en niitä harrasta kotimaassakaan. Luojan kiitos nykyään ei tarvitse tunnustaa, ettei ole varaa eikä halua, vaan voi sanoa "hiilijalanjälki", jos intetään. Onhan se ikävä vastaus, mutta yhtä ikävää on inttää ihmiseltä, miksi et matkusta. Pitäisikö itse ruveta inttämään vastaan, että miksi matkustat, kun et osaa paikan kieltä, et tee siellä muuta kuin ryyppäät ja makaat auringossa ja sitten pidät itseäsi sivistyneempänä kuin minua?
Kuka sen nyt päättää että ihminen joka ei matkustele olisi jotenkin huonompi kuin ihminen joka matkustaa? En edes ymmärrä koko ajatusta. Olen elämäni aikana (nyt 61) käynyt ulkomailla kerran, sillä matkalla meni vuosi eikä se varmaan minusta mitenkään parempaa tehnyt kuin heistä jotka eivät koskaan ole käyneet ulkomailla tai huonompaa kuin heistä jotka käyvät joka vuosi jossain.
Määrä ei koskaan korvaa laatua - missään asiassa. Ei kai matkustamisessa ole kyse mistään paremmuudesta, joten sitäkään valintaa ei kannata tehdä sen takia, että mitä muut ajattelevat.
Sen olen kyllä huomannut, että ihmiset, jotka ovat nähneet maailmaa (turistirantojen ulkopuolella) valittavat vähemmän Suomen asioista/oloista kuin ne, jotka eivät ole koskaan käyneet missään.
Minusta asia on nykyään jo toisinpäin, ja hyvä niin.
Matkustelu on junttia hommaa ja totaalisen turhaa luonnonvarojen kuluttamista. Ainakin omassa kuplassa näin. Enkä edes laske kuuluvani mihinkään trendien aallonharjoilla surffaavaan porukkaan, niin oletan että tiedostavissa piireissä asia on vielä selvempi.
Vapaa-ajan matkustamisen lisäksi myös työmatkustus on kärsinyt inflaation. Varmaan siksi, että korona-aika toi etäkokoukset niin rutiineiksi, että kukaan ei enää näe tarpeelliseksi matkustaa paikan päälle. Ja myös siksi, että sekä firmat että työntekijät ymmärtävät turhan matkustamisen olevan, no, turhaa.
Toki vielä löytyy näitä sankareita, jotka jaksaa facebookkiin laittaa "taas sitä mennään" -päivityksiä, kun lähtevät oikein Euroopan ulkomaille kolmen päivän työreissulle :D Mutta ehkä hekin sieltä hilautuu tälle vuosikymmenelle jossain vaiheessa.
Itselläni on bucket list, ei sen kummempaa motiivia matkustelulle. Olen halunnut nähdä Grand Canyonin ja nullarborin, kiivetä Eiffel-torniin, voittaa Las Vegasissa, syödä pastaa Italiassa, käydä trooppisessa sademetsässä, tehdä roadtrip. En minä reissuissa käy verratakseni itseäni kehenkään, vaan lähteä yksinkertaisesti käymään. Ja tulla takaisin kotiin, arkirutiineihin ja töihin. Jotkut saa tyydytyksen varmasti niistäkin, ei minulla heitä vastaan mitään ole, saati havainnut että heitä mitenkään ylenkatsottaisi. Hiilijalanjäljen minimointihan on suorastaan vastuullista nykyaikana.
Vastaus on yksinkertainen: matkailu avartaa.
Mun mielestä tässä pitäisi pyrkiä sellaiseen kultaiseen keskitiehen, kuten monessa muussakin. Luonto ja ilmasto on minulle äärimmäisen tärkeä, mutta siitä huolimatta ihmiselle on tärkeää nähdä muutakin kuin ne omat kotikulmat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi lentää joka talvi thaimaaseen ja kesällä kanarialle. Harkittua matkailua, harkituilla tavoilla. Jokaisen kannattaisi opetella nauttimaan myös niistä kotikulmista ja loman ei pitäisi aina tarkoittaa ulkomaille lähtöä. Olen sitä mieltä että jos on aina pakko päästä ulkomaille jotta loma tuntuu lomalta, niin siinä on jotain vikaa. Joko omassa suhtautumisessa tai sitten esim työstressin määrässä tai kotioloissa muuten.