Onko täällä sellaisia henkilöitä joita kaduttaa, ettei opiskellut aikoinaan määrätietoisesti?

Ap, sinulta voisi kysyä, kadutko aikuisena kun et koulussa jutellut niille kilteinmille pojille? 🥺

Kyllä surettaa, jos voisin palata ajassa taaksepäin opiskelisin ammatin mistä todella pitäisin ja tiedän olisin siinä hyvä ja oikea ihminen. Mutta se on myöhäistä nyt.

Surettaa kun ajattelen asiaa.

Ehkä sitä että elämässä on ollut tilaisuuksia mitkä on mennyt ohi. Eikä uusintaottelua ole luvassa.

Kaduttaa ja toisaalta ei, koska siinä ajassa en voinut asialle mitään. Kotoa ei tuettu, sanottiin vaan että siivooja on sulle hyvä työ. Toisaalta ysärilamassa koulussa ei ollut edes opoa, netistä puhumattakaan, rahaa ei kotoa saanut edes pääsykokeisiin lähtemiseen. Asuin maaseudulla. Näillä on nyt menty ja olosuhteisiin nähden hyvin pärjätty, mutta olen edelleen sitä mieltä että jos lähtökohdat olisi ollut paremmat, olisin menestynyt paremmin.

Minä. Kotiolot oli aika hirveät ja piti päästä äkkiä töihin, tiesin kyllä, mitä haluaisin tehdä mutta en saanut otetta pääsykokeisiin valmistautumisesta vaan painoin vain töitä elättääkseni itseni ja sille tielle jäin.

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä ja olen päättänyt opiskella nyt kahden lapsen äitinä kun tukiverkko (=aviomies, ystävät) on kunnossa ja taloudellinen tilanne sellainen, että voin jäädä töistä pois.

Opiskelin yliopistossa kaksi vuotta innokkaasti ja sitten tahti hyytyi. Tutkinnon olisi voinut suorittaa nopeammin ja opintolainaa olisi kertynyt vähemmän. 

Jälkikäteen olen ajatellut, että pänttäsin liikaa ylioppilaskeväänä sekä yo-kokeisiin että pääsykokeeseen. Taisin vähän uuvahtaa. Olisi kannattanut miettiä se oma opintoohjelman järjellisemmäksi.

Kaduttaa. Menin aina helpoimman kautta. Nyt lähihoitajana, 57v. tekisin kaiken toisin, jos voisin kääntää kelloa taaksepäin. Vihaan hoitoalan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut koulutus ilmaista. On ollut opintorahat ja lisäksi on voinut nostaa puoli-ilmaista opintolainaa.

Ei voi mennä väittämään, ettei ollut ollut varaa opiskella. Ehkä pää ei vaan riittänyt.

Vanhemmat oli köyhiä ja niillä ei ollut varaa kouluttaa mua🤣🤣🤣

Kun kaikki tietävät koulujen olevan ilmaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut koulutus ilmaista. On ollut opintorahat ja lisäksi on voinut nostaa puoli-ilmaista opintolainaa.

Ei voi mennä väittämään, ettei ollut ollut varaa opiskella. Ehkä pää ei vaan riittänyt.

Vanhemmat oli köyhiä ja niillä ei ollut varaa kouluttaa mua🤣🤣🤣

Kun kaikki tietävät koulujen olevan ilmaisia.

Naura vaan. Meidän kunnassa sanotiin että jos menet johonkin kalliiseen kouluun niin muuttaisit myös asumaan sinne ettei kuntalaisten tarvii maksaa sun koulua. Niin että...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut koulutus ilmaista. On ollut opintorahat ja lisäksi on voinut nostaa puoli-ilmaista opintolainaa.

Ei voi mennä väittämään, ettei ollut ollut varaa opiskella. Ehkä pää ei vaan riittänyt.

Vanhemmat oli köyhiä ja niillä ei ollut varaa kouluttaa mua🤣🤣🤣

Kun kaikki tietävät koulujen olevan ilmaisia.

Ketään ei pystytä kouluttamaan. Noihin ilmaisiin kouluihin tarvitsee ainoastaan päästä.

joillekin maksuton kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut koulutus ilmaista. On ollut opintorahat ja lisäksi on voinut nostaa puoli-ilmaista opintolainaa.

Ei voi mennä väittämään, ettei ollut ollut varaa opiskella. Ehkä pää ei vaan riittänyt.

Vanhemmat oli köyhiä ja niillä ei ollut varaa kouluttaa mua🤣🤣🤣

Kun kaikki tietävät koulujen olevan ilmaisia.

Naura vaan. Meidän kunnassa sanotiin että jos menet johonkin kalliiseen kouluun niin muuttaisit myös asumaan sinne ettei kuntalaisten tarvii maksaa sun koulua. Niin että...

Yliopistot ja korkeakoulut kuten myös AMK:t on ilmaisia. Jokin yksityinen kosmetologikoulu voi olla maksullinen.

Kadun alavalintaani, tarmoa kyllä oli mutta sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto johti paskaan työelämään paskalla palkalla. Rahkeita olisi ollut parempaankin, niin se harmittaa aivan todella.

Neekeriapina 🤣

Nuorisokokkare tai -persu kokee vielä kohtalonsa 🤣🤣🤣🤣🤣 ja se ei ole mairitteleva 😂😎😂😋😂😋

Kadutti. Päädyin AMK-alalle jonne oli suht helppo päästä. Valmistuin ja ensimmäisessä työpaikassa tajusin että vihaan työtäni.  Nyt opiskelen lääkiksessä jonne pääsy oli aivan hirvittävä projekti vähän vanhempana, lukiosta kun ei ollut jäänyt mitään päähän. Hakiessa kirosin kyllä moneen kertaan miksi en hoitanut koulua kunnolla nuorempana, alanvaihto aikuisena ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu.

Minua harmittaa! Olen kyllä valmistunut KTM Helsingin kauppiksesta ja olen ihan hyvissä hommissa. Olisi pitänyt panostaa enemmän esimerkiksi lääkikseen tai fysiikkaan ja erikoistua johonkin.

Juu, kyllä kaduttaa silloin, kun vertaa työni vastuun ja palkan määrää toisiinsa. Plus että joskus tuntuu kuin eläisin jonkun muun elämää. Mutta muutoin, olen ihan tyytyväinen. Tosin lapsiani aion kannustaa eteenpäin paljon enemmän, kuin mitä vanhempani aikoinaan ovat. Parempi kun ei liikaa mieti menneitä. Tulevaisuus on ainut mihin voi vaikuttaa :)

Vierailija kirjoitti:

Kaduttaa. Menin aina helpoimman kautta. Nyt lähihoitajana, 57v. tekisin kaiken toisin, jos voisin kääntää kelloa taaksepäin. Vihaan hoitoalan töitä.

Minulla samoin. Uskoin, kun sanottiin, että alalla on aina töitä. Kouluttauduin alalle keski-iässä ja vihaan hoitoalan töitä. Pätkiä pätkien perään, huonoissa työyhteisöissä. Inhoan sitä, kun mitään ei ehdi tehdä kunnolla ja se on aina meidän, hoitajien vika.

Vierailija kirjoitti:

Jo vuosikymmeniä Suomessa on ollut koulutus ilmaista. On ollut opintorahat ja lisäksi on voinut nostaa puoli-ilmaista opintolainaa.

Ei voi mennä väittämään, ettei ollut ollut varaa opiskella. Ehkä pää ei vaan riittänyt.

Kyllä se raha auttaa,ja  valmennuskurssit,voit itse katsoa esim oikikseen hakijoiden juttuja.

Jos kotona stressataan aamusta iltaan niin ei se ole sama juttu ku kultalusikalla lukea pääsykokeisiin bahamalla pari vuotta valmentajien kans.

Menin rimaa hipoen lukion läpi ja valmistuin ammattikorkeakoulusta sieltä mistä aita on matalin. Elämä ja työelämä olisi helpompaa, jos olisi jaksanut tsempata enemmän koulussa. Se ei kuitenkaan kaduta, koska en osaa nähdä itseäni opiskelemassa tehokkaasti tai panostamassa erityisesti kouluun. En ehkä ole löytänyt itselleni sopivaa opiskelutekniikkaa (saati yrittänyt kovasti). Tai ei vaan ole ollut motivaatiota. Jos vähempi panostus riittää, niin valitsen sen.

Ainut vaan että kun ammattikorkeakouluun menin, niin olisi pitänyt valita paremmin palkattu ala. Se vaan harmittaa.

Mulla kävi tuuri.

Tajusin jo 90-luvulla ottaa pitkät matematiikat, fysiikant ja kemiat,

Siksi pääsin hyvään kouluun.