Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos vanhempieni talo on sisareni velkojen vakuutena, miten käy kun vanhempani kuolevat? Saanko minä mitään?
19.02.2021 |
Kysymys otsikossa. Aloin tässä miettimään kun vanhat vanhempani takasivat omakotitalollaan siskoni suuren lainan. Miten käy jos vanhempani sattuvat kuolemaan nyt kun sisko on vasta asuntonsa ostanut? Tarviiko sisko uudet vakuudet, vai jääkö perintötalomme pankille jotenkin vakuudeksi, vaikka minun tulisi periä siitä puolet?
Kommentit (148)
Ap, vanhempasi ovat tehneet tosi tyhmästi kun ovat pantanneet ainoan asuntonsa siskosi velkojen takeeksi! Tiedustele asiaa juristilta, moni juristi tarjoaa ilmaista 15 min lakiapua. Toivottavasti saat oman osuutesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän se ilmeisesti yleinen käsitys kumpuaa, että perintö on olemassa ennen kuin kukaan on kuollut. Ei ole mitään perintötaloa ennen kuin jompikumpi vanhemmista kuolee, vaan jokainen voi käyttää omaisuuttaan aivan kuten haluaa, ellei ole holhouksenalainen. Oli vanhemmilta erittäin ajattelematonta pantata oma talonsa, koska he voivat menettää sen siskon jättäessä lainansa hoitamatta ja riippuen talon arvosta vanhemmat voivat vielä jäädä velkaakin pankille. Silloin ei ole jaettavaa, vaan velkainen kuolinpesä.
Näinpä. Oikeastaan lasten ei kannata tiirailla liian tarkkaan vanhempiensa varallisuutta, eikä ainakaan laskea mitään sen varaan, koska rahat ja varallisuus ovat vanhempien niin kauan kuin he ovat elossa ja saavat päättää itse, mitä sillä tekevät. Heillä on oikeus vaikka polttaa kaikki rahansa niin halutessaan, eikä se kuulu jälkeläisille pätkän vertaa. Joku saattaa lahjoittaa eläessään koko omaisuutensa vaikkapa jollekin säätiölle, eikä siinäkään ole lapsilla mitään nokan koputtamista. Ikävää tietenkin, jos vanhemmat eivät kohtele lapsiaan tasapuolisesti.
Anteeksi nyt vain, mutta itselläni kyse ei ole siitä onko mitään perintöä ylipäätään. Käyttäisivätkin itseensä kaiken eläessään. Minulle tässä on kysymys elämänmittaisesta toisen suosimisesta, enkä halua enää olla yleisönä sille. Tehkööt puolestani miten haluavat.
ap
Olen eri vastaaja, mutta luulen että monet kyllä ymmärtävät tuon miten epäreilu tilanne sinulla on ollut ja on. He (minä mukaanlukien) vain yrittävät selittää, ettei tuo tilanne minkä kerrot ole aivan sellainen kuin nyt, vaan määrittyy kuoleman hetkellä.
Kuten jo joku toi ilmi, niin saattaa olla, että sisaren talo kattaa velan suurimmalta osin ja on huomioitava myös se, että vanhempasi tuskin kuolevat yhtä aikaa ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus, joten voi kulua pitkä aika, ennen kuin talo on perittävänä. Sinun tulee varautua perintöveroihin ja miettiä kannattaako perinnöstä luopua, jos talo ei ole arvokas ja siinä asuu vielä toinen vanhempasi (ei välttämättä myydä vaikka vanhempasi asuisi palvelutalossa, jos hän ei itse halua) eikä sitä voi realisoida vielä pitkään aikaan minkä lisäksi se on osittain tai kokonaan velan vakuutena.
On mahdoton ennakoida mikä tilanne siinä vaiheessa on kun tulee jomman kumman vanhemman kuolinpesän asiat ajankohtaiseksi. Jos talo on arvoasunto vaikkapa Helsingin arvoalueella, niin sinuna varaisin ajan pankin lakimiehelle ja selvittäisin tilannetta. Perintövero on siinä tapauksessa suuri, mutta myös omaisuuden arvo voi olla suuri.
Tuossa tilanteessa talosta tulee siis kuluja perintöveron lisäksi. Jos kyseessä olisi kerrostaloasunto tai rivari, niin esimerkiksi putkiremontti on iso kuluerä ja omistajat vastaavat siitä, vaikka asunnon arvo olisi pienempi kuin itse putkiremontista koituva kulu.
Talo kannattaa ilmoittaa asumattomaksi, jos vanhus ei enää asu siinä. Silloin kiinteistövero on pienempi.
Nuo maalla sijaitsevat talot ovat kyllä ongelma... Niistä koituu vain kuluja, kukaan ei niitä osta ja verot on kuitenkin maksettava. Jos taloa ei ilmoiteta asumattomaksi, joutuu maksamaan vielä jätemaksunkin, vaikka jätettä ei edes tulisi. Sähkön siirtomaksun joutuu myös maksamaan ja en muista vieläkö on jotain muita kunnallisia pakollisia maksuja.
Täyttä puuta heinää. Asumattomaksi ilmoittaminen ei vaikuta kiinteistöveroon ainakaan alentavasti, jos rakennus on kuitankin asumiskelponen. Ainut vaikutus mitä se vaikuttaa on se, että rakennus voidaankin tulkita vapaa-ajan rakennukseksi, jolloin kiinteistövero kunnasta riippuen karkeasti kaksinkertaisuu. Jätemaksua (jätteiden poiskuljettamisesta) ei tarvitse maksaa jos kiinteistöllä ei asuta eikä siellä synny jätettä riippumatta mihin käyttöön kiinteistö on ilmoitettu. Kunnan perimä ongelma ja hyötyjätteen keräyksen järjestämisestä perimä maksu peritään taas pääsääntöisesti kaikista kiinteistöistä. Sähköliittymästä tulee ylläpitomaksut samalla tavalla onko tontilla sitten jotakin rakennuksia tai sitten ei. Se, että siellä on käytettävissä oleva liittymä ratkaisee. Samoin kuin muissakin liittymissä.
Olisi kannattanut googlettaa. Täällä on valtava määrä "tietäjiä" jotka eivät osaa googlea käyttää. Asumattoman talon kiinteistövero on alhaisempi kuin vakituisen asunnon tai kesäasunnon.
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/11.kesakuu/VERO2399.HTM
Kannattaisi googlaamisen lisäksi opetella lukemaan. Tuossa ei puolella sanallakaan mainita, että asumattoman talon kiinteistövero olisi alempi kuin vakituisen asunnon.
Tuossa selitetään juuri se, että mikäli verottaja on tulkinnut asumattoman talon vapaa-ajan asunnoksi (mikä on mahdollista), niin sitä on mahdollista vaatia verotettavaksi vakituisena asuntona, sillä perusteella että sitä ei käytetä vapaa-ajan asuntona.
Tää on aina yhtä toivotonta täällä, kun vähänkin viittaa johonkin juridiseen. Viestiä pukkaa, toinen toistaan hullumpia. Mene nyt täällä sitten selittämään enää mitään, kun se oikea tieto hukkuu kaiken tauhkan sisään.
Onhan täällä moni laittanut linkkejä Finlexiin ja muualle. Lukekaa ajatuksella ne, kyllä se sieltä aukeaa. Ja lukekaa vielä toisenkin kerran. Jokaisen pitäisi tietää tämän verran perusasioita lainoista, takauksista ja perinnöistä, muuten voi tehdä tyhmyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän se ilmeisesti yleinen käsitys kumpuaa, että perintö on olemassa ennen kuin kukaan on kuollut. Ei ole mitään perintötaloa ennen kuin jompikumpi vanhemmista kuolee, vaan jokainen voi käyttää omaisuuttaan aivan kuten haluaa, ellei ole holhouksenalainen. Oli vanhemmilta erittäin ajattelematonta pantata oma talonsa, koska he voivat menettää sen siskon jättäessä lainansa hoitamatta ja riippuen talon arvosta vanhemmat voivat vielä jäädä velkaakin pankille. Silloin ei ole jaettavaa, vaan velkainen kuolinpesä.
Näinpä. Oikeastaan lasten ei kannata tiirailla liian tarkkaan vanhempiensa varallisuutta, eikä ainakaan laskea mitään sen varaan, koska rahat ja varallisuus ovat vanhempien niin kauan kuin he ovat elossa ja saavat päättää itse, mitä sillä tekevät. Heillä on oikeus vaikka polttaa kaikki rahansa niin halutessaan, eikä se kuulu jälkeläisille pätkän vertaa. Joku saattaa lahjoittaa eläessään koko omaisuutensa vaikkapa jollekin säätiölle, eikä siinäkään ole lapsilla mitään nokan koputtamista. Ikävää tietenkin, jos vanhemmat eivät kohtele lapsiaan tasapuolisesti.
Anteeksi nyt vain, mutta itselläni kyse ei ole siitä onko mitään perintöä ylipäätään. Käyttäisivätkin itseensä kaiken eläessään. Minulle tässä on kysymys elämänmittaisesta toisen suosimisesta, enkä halua enää olla yleisönä sille. Tehkööt puolestani miten haluavat.
ap
Olen eri vastaaja, mutta luulen että monet kyllä ymmärtävät tuon miten epäreilu tilanne sinulla on ollut ja on. He (minä mukaanlukien) vain yrittävät selittää, ettei tuo tilanne minkä kerrot ole aivan sellainen kuin nyt, vaan määrittyy kuoleman hetkellä.
Kuten jo joku toi ilmi, niin saattaa olla, että sisaren talo kattaa velan suurimmalta osin ja on huomioitava myös se, että vanhempasi tuskin kuolevat yhtä aikaa ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus, joten voi kulua pitkä aika, ennen kuin talo on perittävänä. Sinun tulee varautua perintöveroihin ja miettiä kannattaako perinnöstä luopua, jos talo ei ole arvokas ja siinä asuu vielä toinen vanhempasi (ei välttämättä myydä vaikka vanhempasi asuisi palvelutalossa, jos hän ei itse halua) eikä sitä voi realisoida vielä pitkään aikaan minkä lisäksi se on osittain tai kokonaan velan vakuutena.
On mahdoton ennakoida mikä tilanne siinä vaiheessa on kun tulee jomman kumman vanhemman kuolinpesän asiat ajankohtaiseksi. Jos talo on arvoasunto vaikkapa Helsingin arvoalueella, niin sinuna varaisin ajan pankin lakimiehelle ja selvittäisin tilannetta. Perintövero on siinä tapauksessa suuri, mutta myös omaisuuden arvo voi olla suuri.
Tuossa tilanteessa talosta tulee siis kuluja perintöveron lisäksi. Jos kyseessä olisi kerrostaloasunto tai rivari, niin esimerkiksi putkiremontti on iso kuluerä ja omistajat vastaavat siitä, vaikka asunnon arvo olisi pienempi kuin itse putkiremontista koituva kulu.
Talo kannattaa ilmoittaa asumattomaksi, jos vanhus ei enää asu siinä. Silloin kiinteistövero on pienempi.
Nuo maalla sijaitsevat talot ovat kyllä ongelma... Niistä koituu vain kuluja, kukaan ei niitä osta ja verot on kuitenkin maksettava. Jos taloa ei ilmoiteta asumattomaksi, joutuu maksamaan vielä jätemaksunkin, vaikka jätettä ei edes tulisi. Sähkön siirtomaksun joutuu myös maksamaan ja en muista vieläkö on jotain muita kunnallisia pakollisia maksuja.
Täyttä puuta heinää. Asumattomaksi ilmoittaminen ei vaikuta kiinteistöveroon ainakaan alentavasti, jos rakennus on kuitankin asumiskelponen. Ainut vaikutus mitä se vaikuttaa on se, että rakennus voidaankin tulkita vapaa-ajan rakennukseksi, jolloin kiinteistövero kunnasta riippuen karkeasti kaksinkertaisuu. Jätemaksua (jätteiden poiskuljettamisesta) ei tarvitse maksaa jos kiinteistöllä ei asuta eikä siellä synny jätettä riippumatta mihin käyttöön kiinteistö on ilmoitettu. Kunnan perimä ongelma ja hyötyjätteen keräyksen järjestämisestä perimä maksu peritään taas pääsääntöisesti kaikista kiinteistöistä. Sähköliittymästä tulee ylläpitomaksut samalla tavalla onko tontilla sitten jotakin rakennuksia tai sitten ei. Se, että siellä on käytettävissä oleva liittymä ratkaisee. Samoin kuin muissakin liittymissä.
Olisi kannattanut googlettaa. Täällä on valtava määrä "tietäjiä" jotka eivät osaa googlea käyttää. Asumattoman talon kiinteistövero on alhaisempi kuin vakituisen asunnon tai kesäasunnon.
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/11.kesakuu/VERO2399.HTM
Kannattaisi googlaamisen lisäksi opetella lukemaan. Tuossa ei puolella sanallakaan mainita, että asumattoman talon kiinteistövero olisi alempi kuin vakituisen asunnon.
Tuossa selitetään juuri se, että mikäli verottaja on tulkinnut asumattoman talon vapaa-ajan asunnoksi (mikä on mahdollista), niin sitä on mahdollista vaatia verotettavaksi vakituisena asuntona, sillä perusteella että sitä ei käytetä vapaa-ajan asuntona.
Linkki koski aiempaa väitettä, jota en jaksanut kaivaa esille ja siinä selitettiin kyllä järkevästi asiani niille, joita se mahdollisesti koskee.
Verotusarvoon vaikuttaa asumiskäyttö ja kaikkine maksuineen kyse on useista satasista vuodessa, kun nämä asiat hoitaa kuntoon ja ilmoittaa, ettei talossa asu kukaan, vaan se on autiona. Esimerkiksi tuon energiamaksun välttäminen edellyttää vain yhtä sähköpostia.
Mutta aivan sama mitä täällä väännetään, kirjoitin tuon vain siksi, että joku samassa tilanteessa ei maksaisi autiotalosta turhia maksuja, kun niitä kuintekin jonkin verran tulee väistämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän se ilmeisesti yleinen käsitys kumpuaa, että perintö on olemassa ennen kuin kukaan on kuollut. Ei ole mitään perintötaloa ennen kuin jompikumpi vanhemmista kuolee, vaan jokainen voi käyttää omaisuuttaan aivan kuten haluaa, ellei ole holhouksenalainen. Oli vanhemmilta erittäin ajattelematonta pantata oma talonsa, koska he voivat menettää sen siskon jättäessä lainansa hoitamatta ja riippuen talon arvosta vanhemmat voivat vielä jäädä velkaakin pankille. Silloin ei ole jaettavaa, vaan velkainen kuolinpesä.
Näinpä. Oikeastaan lasten ei kannata tiirailla liian tarkkaan vanhempiensa varallisuutta, eikä ainakaan laskea mitään sen varaan, koska rahat ja varallisuus ovat vanhempien niin kauan kuin he ovat elossa ja saavat päättää itse, mitä sillä tekevät. Heillä on oikeus vaikka polttaa kaikki rahansa niin halutessaan, eikä se kuulu jälkeläisille pätkän vertaa. Joku saattaa lahjoittaa eläessään koko omaisuutensa vaikkapa jollekin säätiölle, eikä siinäkään ole lapsilla mitään nokan koputtamista. Ikävää tietenkin, jos vanhemmat eivät kohtele lapsiaan tasapuolisesti.
Anteeksi nyt vain, mutta itselläni kyse ei ole siitä onko mitään perintöä ylipäätään. Käyttäisivätkin itseensä kaiken eläessään. Minulle tässä on kysymys elämänmittaisesta toisen suosimisesta, enkä halua enää olla yleisönä sille. Tehkööt puolestani miten haluavat.
ap
Olen eri vastaaja, mutta luulen että monet kyllä ymmärtävät tuon miten epäreilu tilanne sinulla on ollut ja on. He (minä mukaanlukien) vain yrittävät selittää, ettei tuo tilanne minkä kerrot ole aivan sellainen kuin nyt, vaan määrittyy kuoleman hetkellä.
Kuten jo joku toi ilmi, niin saattaa olla, että sisaren talo kattaa velan suurimmalta osin ja on huomioitava myös se, että vanhempasi tuskin kuolevat yhtä aikaa ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus, joten voi kulua pitkä aika, ennen kuin talo on perittävänä. Sinun tulee varautua perintöveroihin ja miettiä kannattaako perinnöstä luopua, jos talo ei ole arvokas ja siinä asuu vielä toinen vanhempasi (ei välttämättä myydä vaikka vanhempasi asuisi palvelutalossa, jos hän ei itse halua) eikä sitä voi realisoida vielä pitkään aikaan minkä lisäksi se on osittain tai kokonaan velan vakuutena.
On mahdoton ennakoida mikä tilanne siinä vaiheessa on kun tulee jomman kumman vanhemman kuolinpesän asiat ajankohtaiseksi. Jos talo on arvoasunto vaikkapa Helsingin arvoalueella, niin sinuna varaisin ajan pankin lakimiehelle ja selvittäisin tilannetta. Perintövero on siinä tapauksessa suuri, mutta myös omaisuuden arvo voi olla suuri.
Tuossa tilanteessa talosta tulee siis kuluja perintöveron lisäksi. Jos kyseessä olisi kerrostaloasunto tai rivari, niin esimerkiksi putkiremontti on iso kuluerä ja omistajat vastaavat siitä, vaikka asunnon arvo olisi pienempi kuin itse putkiremontista koituva kulu.
Talo kannattaa ilmoittaa asumattomaksi, jos vanhus ei enää asu siinä. Silloin kiinteistövero on pienempi.
Nuo maalla sijaitsevat talot ovat kyllä ongelma... Niistä koituu vain kuluja, kukaan ei niitä osta ja verot on kuitenkin maksettava. Jos taloa ei ilmoiteta asumattomaksi, joutuu maksamaan vielä jätemaksunkin, vaikka jätettä ei edes tulisi. Sähkön siirtomaksun joutuu myös maksamaan ja en muista vieläkö on jotain muita kunnallisia pakollisia maksuja.
Täyttä puuta heinää. Asumattomaksi ilmoittaminen ei vaikuta kiinteistöveroon ainakaan alentavasti, jos rakennus on kuitankin asumiskelponen. Ainut vaikutus mitä se vaikuttaa on se, että rakennus voidaankin tulkita vapaa-ajan rakennukseksi, jolloin kiinteistövero kunnasta riippuen karkeasti kaksinkertaisuu. Jätemaksua (jätteiden poiskuljettamisesta) ei tarvitse maksaa jos kiinteistöllä ei asuta eikä siellä synny jätettä riippumatta mihin käyttöön kiinteistö on ilmoitettu. Kunnan perimä ongelma ja hyötyjätteen keräyksen järjestämisestä perimä maksu peritään taas pääsääntöisesti kaikista kiinteistöistä. Sähköliittymästä tulee ylläpitomaksut samalla tavalla onko tontilla sitten jotakin rakennuksia tai sitten ei. Se, että siellä on käytettävissä oleva liittymä ratkaisee. Samoin kuin muissakin liittymissä.
Olisi kannattanut googlettaa. Täällä on valtava määrä "tietäjiä" jotka eivät osaa googlea käyttää. Asumattoman talon kiinteistövero on alhaisempi kuin vakituisen asunnon tai kesäasunnon.
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/11.kesakuu/VERO2399.HTM
Kannattaisi googlaamisen lisäksi opetella lukemaan. Tuossa ei puolella sanallakaan mainita, että asumattoman talon kiinteistövero olisi alempi kuin vakituisen asunnon.
Tuossa selitetään juuri se, että mikäli verottaja on tulkinnut asumattoman talon vapaa-ajan asunnoksi (mikä on mahdollista), niin sitä on mahdollista vaatia verotettavaksi vakituisena asuntona, sillä perusteella että sitä ei käytetä vapaa-ajan asuntona.
Linkki koski aiempaa väitettä, jota en jaksanut kaivaa esille ja siinä selitettiin kyllä järkevästi asiani niille, joita se mahdollisesti koskee.
Verotusarvoon vaikuttaa asumiskäyttö ja kaikkine maksuineen kyse on useista satasista vuodessa, kun nämä asiat hoitaa kuntoon ja ilmoittaa, ettei talossa asu kukaan, vaan se on autiona. Esimerkiksi tuon energiamaksun välttäminen edellyttää vain yhtä sähköpostia.
Mutta aivan sama mitä täällä väännetään, kirjoitin tuon vain siksi, että joku samassa tilanteessa ei maksaisi autiotalosta turhia maksuja, kun niitä kuintekin jonkin verran tulee väistämättä.
Jätteiden kierrätyksestä yms. perittävä vuosittainen kertamaksu oli ko. kunnassa lähes sata euroa eli aika paljon rahaa tyhjästä, minkä voi välttää todella helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän se ilmeisesti yleinen käsitys kumpuaa, että perintö on olemassa ennen kuin kukaan on kuollut. Ei ole mitään perintötaloa ennen kuin jompikumpi vanhemmista kuolee, vaan jokainen voi käyttää omaisuuttaan aivan kuten haluaa, ellei ole holhouksenalainen. Oli vanhemmilta erittäin ajattelematonta pantata oma talonsa, koska he voivat menettää sen siskon jättäessä lainansa hoitamatta ja riippuen talon arvosta vanhemmat voivat vielä jäädä velkaakin pankille. Silloin ei ole jaettavaa, vaan velkainen kuolinpesä.
Näinpä. Oikeastaan lasten ei kannata tiirailla liian tarkkaan vanhempiensa varallisuutta, eikä ainakaan laskea mitään sen varaan, koska rahat ja varallisuus ovat vanhempien niin kauan kuin he ovat elossa ja saavat päättää itse, mitä sillä tekevät. Heillä on oikeus vaikka polttaa kaikki rahansa niin halutessaan, eikä se kuulu jälkeläisille pätkän vertaa. Joku saattaa lahjoittaa eläessään koko omaisuutensa vaikkapa jollekin säätiölle, eikä siinäkään ole lapsilla mitään nokan koputtamista. Ikävää tietenkin, jos vanhemmat eivät kohtele lapsiaan tasapuolisesti.
Anteeksi nyt vain, mutta itselläni kyse ei ole siitä onko mitään perintöä ylipäätään. Käyttäisivätkin itseensä kaiken eläessään. Minulle tässä on kysymys elämänmittaisesta toisen suosimisesta, enkä halua enää olla yleisönä sille. Tehkööt puolestani miten haluavat.
ap
Olen eri vastaaja, mutta luulen että monet kyllä ymmärtävät tuon miten epäreilu tilanne sinulla on ollut ja on. He (minä mukaanlukien) vain yrittävät selittää, ettei tuo tilanne minkä kerrot ole aivan sellainen kuin nyt, vaan määrittyy kuoleman hetkellä.
Kuten jo joku toi ilmi, niin saattaa olla, että sisaren talo kattaa velan suurimmalta osin ja on huomioitava myös se, että vanhempasi tuskin kuolevat yhtä aikaa ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus, joten voi kulua pitkä aika, ennen kuin talo on perittävänä. Sinun tulee varautua perintöveroihin ja miettiä kannattaako perinnöstä luopua, jos talo ei ole arvokas ja siinä asuu vielä toinen vanhempasi (ei välttämättä myydä vaikka vanhempasi asuisi palvelutalossa, jos hän ei itse halua) eikä sitä voi realisoida vielä pitkään aikaan minkä lisäksi se on osittain tai kokonaan velan vakuutena.
On mahdoton ennakoida mikä tilanne siinä vaiheessa on kun tulee jomman kumman vanhemman kuolinpesän asiat ajankohtaiseksi. Jos talo on arvoasunto vaikkapa Helsingin arvoalueella, niin sinuna varaisin ajan pankin lakimiehelle ja selvittäisin tilannetta. Perintövero on siinä tapauksessa suuri, mutta myös omaisuuden arvo voi olla suuri.
Tuossa tilanteessa talosta tulee siis kuluja perintöveron lisäksi. Jos kyseessä olisi kerrostaloasunto tai rivari, niin esimerkiksi putkiremontti on iso kuluerä ja omistajat vastaavat siitä, vaikka asunnon arvo olisi pienempi kuin itse putkiremontista koituva kulu.
Talo kannattaa ilmoittaa asumattomaksi, jos vanhus ei enää asu siinä. Silloin kiinteistövero on pienempi.
Päinvastoin, kiinteistövero on suurempi rakennuksesta, jota ei käytetä vakituisena asuntona.
Sekoitat varmaan nyt vapaa-ajan asunnon ja asumattoman talon. Autiona olevan talon omistajana olen tehnyt tuon muutoksen ja säästin muutaman satasen vuodessa. Sähköliittymästä joutuu maksamaan autiotalossakin ja vesiliitttymöstä, onneksi omistamassani autiotslossa on oma kaivo eikä
Vesiliitttmää.Onnistui joskus, mutta ei enää aikoihin. Ennen kiinteistön arvoksi voitiin laittaa nollaa lähestyvä arvo sillä perusteella, että sillä ei ole paikkakunnalla markkinahintaa tai käyttöarvoa.
Nykyisin tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaa rakennuksen verotusarvo määritetään sen sijaintipaikan, koon, iän, varaustelutason ja materiaalin perusteella riippumatta siitä paljonko siitä saisi esimerkiksi vapailla markkinoilla. Jos kaavamaisesti laskettuna kiinteistön arvo on 150000 ja markkinoilta siitä saisi 50000, niin se on voi voi. Rakennuksen huonon kunnon tai muun vastaavan syyn perusteella verotusarvoa voidaan laskea enintään 30 %. Se, että rakennus on asumaton ei ole perusteltu syy.
Kaksi vuotta sitten onnistui oikein mainiosti Uudellamaalla sijaitsevassa kunnassa. Kirjanpitäjäni on hoitanut asian puolestani.
Mikäli verovalmistelija on todella tehnyt noin ja rakennus on ollut ikäisekseen närmaalikuntoinen, niin siinä tapauksessa hän on tehnyt virkavirheen taikka sinä olet ymmärtänyt asian väärin (todennäköisesti tämä); tämän totean yli 30 vuoden kokemuksella (asikas on aina väärässä).
Arvostamislain muutoksen (2005) ja KHO päätöksen 2014/128 (kylläkin kyseenalainen, mutta kuitankin lainavoimainen) jälkeen verottaja muutti kiinteistöverotuksen arvostamisperiaatteitaan (kyseenalaiseti, mutta lainvoimaisesti) ja on soveltanut niitä vuoden 2015 alkaen.
Ohjeen perusteella kiinteistön arvo omistajan halussa on sama kuin kiinteistön ominaisuuksien perusteella laskettu arvo. Tämän perusteella kiinteistön verotusarvoksi katsotaan todennäköinen luovutushinta vain jos se on korkeampi kuin osien perusteella laskettu arvo. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön verotusarvoa ei alenneta sen johdosta, että kiinteistön todennäköinen luovutushinta olisi ominaisuuksiin perustuvaa arvoa alempi.
Vain hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa, verotusarvo on mahdollista määrätä alemmaksi kuin osien summan perusteella määräytyvä verotusarvo (Esim. rakennus on poikkeuksellisen huonokuntoinen tai juuri vapailla markkinoilla tehdyn kaupan kauppahinta on jäänyt huomattavasti alemmaksi kuin verotusarvo samalla kun voidaan arvioida, että kiinteistön käyttöarvokin on uudella omistajalla verotusarvoa huomattavasti alempi.
Talo saadaan kyllä myytyä, se että se on lisävakuutena toisen henkilön lainalle ei sitä suoraan este. Mikäli sisko tarvitsee vielä lisävakuutta niin talon myynnistä saadut rahat (siskon osuus) voidaan tehdä tilipanttina. Tämä siis sillä oletuksella että vanhempien talo on lisävakuutena. Tämä oli yksi mahdollinen tilanne, mutta ei se estä sinua saamasta perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, jos vanhempasi kuolisivat, niin ei pankki millään tavalla "pakolla" sitä pitäisi. Pankki vaan menettäisi vakuutensa, te myisitte talon, jakaisitte myyntivoiton.
Ei onnistu. Jos kiinteistön myy, pankki ottaa omansa pois myyntihinnasta. Sisko voi myös järjestää talon tilalle uuden pantin.
Niin ja sitä ei edes pysty myymään ilman pantinhaltian eli pankin lupaa.
Dojoo noin niinkun periaatteessa jos tarpeeksi hönö ostaja löytyy, joka ei rasitustodistusta tarkista niin voipi onnistua. Tietenkään pankille annettu panttaus ei minnekään katoa, jos joku idiootti ostaa kiinteistön/vuokraoikeuden, jossa panttikirjat on pankin hallussa, eikä ole pyytänyt sitoumusta niiden luovutuksesta ostajalle. Vuokraoikeuden kohdalla kaupanvahvistajaakaan ei käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän se ilmeisesti yleinen käsitys kumpuaa, että perintö on olemassa ennen kuin kukaan on kuollut. Ei ole mitään perintötaloa ennen kuin jompikumpi vanhemmista kuolee, vaan jokainen voi käyttää omaisuuttaan aivan kuten haluaa, ellei ole holhouksenalainen. Oli vanhemmilta erittäin ajattelematonta pantata oma talonsa, koska he voivat menettää sen siskon jättäessä lainansa hoitamatta ja riippuen talon arvosta vanhemmat voivat vielä jäädä velkaakin pankille. Silloin ei ole jaettavaa, vaan velkainen kuolinpesä.
Näinpä. Oikeastaan lasten ei kannata tiirailla liian tarkkaan vanhempiensa varallisuutta, eikä ainakaan laskea mitään sen varaan, koska rahat ja varallisuus ovat vanhempien niin kauan kuin he ovat elossa ja saavat päättää itse, mitä sillä tekevät. Heillä on oikeus vaikka polttaa kaikki rahansa niin halutessaan, eikä se kuulu jälkeläisille pätkän vertaa. Joku saattaa lahjoittaa eläessään koko omaisuutensa vaikkapa jollekin säätiölle, eikä siinäkään ole lapsilla mitään nokan koputtamista. Ikävää tietenkin, jos vanhemmat eivät kohtele lapsiaan tasapuolisesti.
Anteeksi nyt vain, mutta itselläni kyse ei ole siitä onko mitään perintöä ylipäätään. Käyttäisivätkin itseensä kaiken eläessään. Minulle tässä on kysymys elämänmittaisesta toisen suosimisesta, enkä halua enää olla yleisönä sille. Tehkööt puolestani miten haluavat.
ap
Olen eri vastaaja, mutta luulen että monet kyllä ymmärtävät tuon miten epäreilu tilanne sinulla on ollut ja on. He (minä mukaanlukien) vain yrittävät selittää, ettei tuo tilanne minkä kerrot ole aivan sellainen kuin nyt, vaan määrittyy kuoleman hetkellä.
Kuten jo joku toi ilmi, niin saattaa olla, että sisaren talo kattaa velan suurimmalta osin ja on huomioitava myös se, että vanhempasi tuskin kuolevat yhtä aikaa ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus, joten voi kulua pitkä aika, ennen kuin talo on perittävänä. Sinun tulee varautua perintöveroihin ja miettiä kannattaako perinnöstä luopua, jos talo ei ole arvokas ja siinä asuu vielä toinen vanhempasi (ei välttämättä myydä vaikka vanhempasi asuisi palvelutalossa, jos hän ei itse halua) eikä sitä voi realisoida vielä pitkään aikaan minkä lisäksi se on osittain tai kokonaan velan vakuutena.
On mahdoton ennakoida mikä tilanne siinä vaiheessa on kun tulee jomman kumman vanhemman kuolinpesän asiat ajankohtaiseksi. Jos talo on arvoasunto vaikkapa Helsingin arvoalueella, niin sinuna varaisin ajan pankin lakimiehelle ja selvittäisin tilannetta. Perintövero on siinä tapauksessa suuri, mutta myös omaisuuden arvo voi olla suuri.
Tuossa tilanteessa talosta tulee siis kuluja perintöveron lisäksi. Jos kyseessä olisi kerrostaloasunto tai rivari, niin esimerkiksi putkiremontti on iso kuluerä ja omistajat vastaavat siitä, vaikka asunnon arvo olisi pienempi kuin itse putkiremontista koituva kulu.
Talo kannattaa ilmoittaa asumattomaksi, jos vanhus ei enää asu siinä. Silloin kiinteistövero on pienempi.
Päinvastoin, kiinteistövero on suurempi rakennuksesta, jota ei käytetä vakituisena asuntona.
Sekoitat varmaan nyt vapaa-ajan asunnon ja asumattoman talon. Autiona olevan talon omistajana olen tehnyt tuon muutoksen ja säästin muutaman satasen vuodessa. Sähköliittymästä joutuu maksamaan autiotalossakin ja vesiliitttymöstä, onneksi omistamassani autiotslossa on oma kaivo eikä
Vesiliitttmää.Onnistui joskus, mutta ei enää aikoihin. Ennen kiinteistön arvoksi voitiin laittaa nollaa lähestyvä arvo sillä perusteella, että sillä ei ole paikkakunnalla markkinahintaa tai käyttöarvoa.
Nykyisin tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaa rakennuksen verotusarvo määritetään sen sijaintipaikan, koon, iän, varaustelutason ja materiaalin perusteella riippumatta siitä paljonko siitä saisi esimerkiksi vapailla markkinoilla. Jos kaavamaisesti laskettuna kiinteistön arvo on 150000 ja markkinoilta siitä saisi 50000, niin se on voi voi. Rakennuksen huonon kunnon tai muun vastaavan syyn perusteella verotusarvoa voidaan laskea enintään 30 %. Se, että rakennus on asumaton ei ole perusteltu syy.
Kaksi vuotta sitten onnistui oikein mainiosti Uudellamaalla sijaitsevassa kunnassa. Kirjanpitäjäni on hoitanut asian puolestani.
Mikäli verovalmistelija on todella tehnyt noin ja rakennus on ollut ikäisekseen närmaalikuntoinen, niin siinä tapauksessa hän on tehnyt virkavirheen taikka sinä olet ymmärtänyt asian väärin (todennäköisesti tämä); tämän totean yli 30 vuoden kokemuksella (asikas on aina väärässä).
Arvostamislain muutoksen (2005) ja KHO päätöksen 2014/128 (kylläkin kyseenalainen, mutta kuitankin lainavoimainen) jälkeen verottaja muutti kiinteistöverotuksen arvostamisperiaatteitaan (kyseenalaiseti, mutta lainvoimaisesti) ja on soveltanut niitä vuoden 2015 alkaen.
Ohjeen perusteella kiinteistön arvo omistajan halussa on sama kuin kiinteistön ominaisuuksien perusteella laskettu arvo. Tämän perusteella kiinteistön verotusarvoksi katsotaan todennäköinen luovutushinta vain jos se on korkeampi kuin osien perusteella laskettu arvo. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön verotusarvoa ei alenneta sen johdosta, että kiinteistön todennäköinen luovutushinta olisi ominaisuuksiin perustuvaa arvoa alempi.
Vain hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa, verotusarvo on mahdollista määrätä alemmaksi kuin osien summan perusteella määräytyvä verotusarvo (Esim. rakennus on poikkeuksellisen huonokuntoinen tai juuri vapailla markkinoilla tehdyn kaupan kauppahinta on jäänyt huomattavasti alemmaksi kuin verotusarvo samalla kun voidaan arvioida, että kiinteistön käyttöarvokin on uudella omistajalla verotusarvoa huomattavasti alempi.
Siihen en osaa ottaa kantaa minkä lain nojalla tuo päätös on tehty ja kuinka virheellinen se on, mutta autiotalot harvoin ovat vakituiseen asuntoon verrattavissa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, vanhempasi ovat tehneet tosi tyhmästi kun ovat pantanneet ainoan asuntonsa siskosi velkojen takeeksi! Tiedustele asiaa juristilta, moni juristi tarjoaa ilmaista 15 min lakiapua. Toivottavasti saat oman osuutesi.
Öö... mitä ap:n pitäisi tiedustella juristilta tässä vaiheessa? Vanhemmilla on eläessään oikeus pantata asuntonsa vaikka naapurin Kallen velkojen pantiksi eikä sitä voi mitenkään estää. Siinä vaiheessa kyllä ap:n kannattaa kääntyä juristin puoleen, jos toinen vanhemmista kuolee ja asunto on edelleen siskon velkojen panttina.
Todennäköisesti tilanne ei ole lainkaan niin paha kuin mitä moni vastaajista kuvittelee. Pitäisin erittäin todennäköisenä, että ap:n siskon oma asunto on myös siskon velan panttina ja vanhempien asunto on vain lisävakuutena. Jos sisko ei pysty hoitamaan velkaansa, niin todennäköisesti siskon asunto + max puolikas vanhempien asunnosta riittää kattamaan siskon lainat, ja ap:lle jää vanhempien asunnosta oman puolikkaan arvo. Toki asunnon panttaus voi vaikeuttaa käytännön järjestelyjä vanhempien kuoleman jälkeen.
Ei siskon tarvitse koko lainaa maksaa ennen kuin pantti raukeaa. Jos lainaa on otettu vaikka 100% niin pankki voi pyytää takuuta esim 20% osuudelle. Tällöin pantti raukeaa kun 20% velasta on maksettu. Lopun lainan panttina on ostettu asunto. Prosentit riippuvat pankista ym. Osa voi olla taattu myös valtion takuulla, ennen ainakin sellaisen sai ensiasunnon ostaja helposti. Arvonnousukin saattaa vaikuttaa tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, jos vanhempasi kuolisivat, niin ei pankki millään tavalla "pakolla" sitä pitäisi. Pankki vaan menettäisi vakuutensa, te myisitte talon, jakaisitte myyntivoiton.
Höpö höpö. Jos talo on pantattu lainan vakuudeksi niin panttaus ei raukea vaikka talon omistaja menehtyy. Käytännössä sinä perisit puolikkaan talon joka olisi edelleen pantattuna.
Panttaus ei siirry perillisille ilman suostumusta.
Ei siirrykkään, vaan säilyy sidottuna kiinteistöön eli perillisellä ei ole täyttä määräysvaltaa perittyyn kiinteistöön.
Vähän huonosti sanottu että ei olisi määräysvaltaa, siinä mielessä kyllä että ei pääse eroon tehdystä panttauksesta, mutta ei sen arvo ilmaan haihdu vaan muuttuu saatavaksi, jos pankki lunastaa pantin. Aivan käsittämätöntä että näin oleellista asiaa ei tuoda esille, vaan tahkotaan, että menee harakoille koko perintö, pahimmassa tapauksessa joku luopuu perinnöstään kun kuvittelee että ei saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, jos vanhempasi kuolisivat, niin ei pankki millään tavalla "pakolla" sitä pitäisi. Pankki vaan menettäisi vakuutensa, te myisitte talon, jakaisitte myyntivoiton.
Höpö höpö. Jos talo on pantattu lainan vakuudeksi niin panttaus ei raukea vaikka talon omistaja menehtyy. Käytännössä sinä perisit puolikkaan talon joka olisi edelleen pantattuna.
Panttaus ei siirry perillisille ilman suostumusta.
Ei siirrykkään, vaan säilyy sidottuna kiinteistöön eli perillisellä ei ole täyttä määräysvaltaa perittyyn kiinteistöön.
Vähän huonosti sanottu että ei olisi määräysvaltaa, siinä mielessä kyllä että ei pääse eroon tehdystä panttauksesta, mutta ei sen arvo ilmaan haihdu vaan muuttuu saatavaksi, jos pankki lunastaa pantin. Aivan käsittämätöntä että näin oleellista asiaa ei tuoda esille, vaan tahkotaan, että menee harakoille koko perintö, pahimmassa tapauksessa joku luopuu perinnöstään kun kuvittelee että ei saa mitään.
Ei TÄYTTÄ määräysvaltaa. Se miten pantille tai sen arvolle käy riippuu tietenkin tilanteesta. MIkäli menee niinkuin yleensä on tarkoitus eli velallinen maksaa lainansa pankille, niin pantti säilyy tietenkin omistajlla. Tämä on myös aina tavoitetila. Pankki vaatii pantin vain sen takia, että saatava olisi mahdollisimman turvattu mikäli lainanottaja ei pysty suoriutumaan velvotteistaan.
Mikäli lainan ottaja ei pysty suoriutumaan velvotteistaan, niin pankki ei lunasta mitään vaan laittaa pantin realisoitavaksi joko vapaaehtoisella kaupalla tai asian niin vaatiessa pakkohuutokaupalla.
Molemmissa tilanteissa pantin omistajalle syntyy takaisinsaatioikeus alkuperäiseltä velalliselta . Todellisuudessa takaisinsaannin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin, jos velallinen ei ole pystynyt maksamaan ennenkään lainaansa pankille, niin miten hän pystyisi maksamaan sen pantin omistaneelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siskon tarvitse koko lainaa maksaa ennen kuin pantti raukeaa. Jos lainaa on otettu vaikka 100% niin pankki voi pyytää takuuta esim 20% osuudelle. Tällöin pantti raukeaa kun 20% velasta on maksettu. Lopun lainan panttina on ostettu asunto. Prosentit riippuvat pankista ym. Osa voi olla taattu myös valtion takuulla, ennen ainakin sellaisen sai ensiasunnon ostaja helposti. Arvonnousukin saattaa vaikuttaa tilanteeseen.
Tai arvonlasku, mitä on tapahtunut ympäri Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä vanhemmat ovat tuollasieen suostuneet? Heiltä menee koti jos ei tyttö hoidakaan velkaansa.
Ymmärtämättömyyttään ja luottavaisina. Veikkaan, että vanhemmat näkevät lapsensa olevan heikommassa asemassa kuin sisarensa ja haluavat tehdä hyvää hyvyyttää palveluksen. Näkevät sen olevan ainoa tapa, jolla voivat auttaa lastaan saamaan asunnon. Ja ehkä vanhemmat ovat vanhoja ja naiiveja, uskovat että töitä aina löytyy ja takaisinmaksuongelmaa ei tule.
Niin. Eivätkä ymmärrä sitäkään, että noin toimiessaan he todellisuudessa pelaavat sisarukset lopullisesti toisiaan vastaan ja näin toimimalla vain pahentavat karhunpalveluksellaan säälinsä kohteen oireilua.
Viime kädessä vanhemmat silti usein ovat alun perin ajaneet .lapset toisiaan vastaan ihan itse, koska ovat ostaneet heikompana pitämältään lapselta rakkautta hoivaamalla tämän riippuvaiseksi itsestään sen sijaan, että olisivat tukeneet häntä aikuisuutta eikä ikilapsuutta kohti. Ja tämä tai jokin muu vastaavasti häiriintynyt kuvio on voinut vallita jo useammassa sukupolvessa niin, ettei perheessä kukaan ymmärrä miksi toimitaan omituisesti. Jos edes ymmärretään mitään omituista tilanteessa edes olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, vanhempasi ovat tehneet tosi tyhmästi kun ovat pantanneet ainoan asuntonsa siskosi velkojen takeeksi! Tiedustele asiaa juristilta, moni juristi tarjoaa ilmaista 15 min lakiapua. Toivottavasti saat oman osuutesi.
Öö... mitä ap:n pitäisi tiedustella juristilta tässä vaiheessa? Vanhemmilla on eläessään oikeus pantata asuntonsa vaikka naapurin Kallen velkojen pantiksi eikä sitä voi mitenkään estää. Siinä vaiheessa kyllä ap:n kannattaa kääntyä juristin puoleen, jos toinen vanhemmista kuolee ja asunto on edelleen siskon velkojen panttina.
Todennäköisesti tilanne ei ole lainkaan niin paha kuin mitä moni vastaajista kuvittelee. Pitäisin erittäin todennäköisenä, että ap:n siskon oma asunto on myös siskon velan panttina ja vanhempien asunto on vain lisävakuutena. Jos sisko ei pysty hoitamaan velkaansa, niin todennäköisesti siskon asunto + max puolikas vanhempien asunnosta riittää kattamaan siskon lainat, ja ap:lle jää vanhempien asunnosta oman puolikkaan arvo. Toki asunnon panttaus voi vaikeuttaa käytännön järjestelyjä vanhempien kuoleman jälkeen.
Toki on myös siskon asunto vakuutena. Siskoni ei ollut saanut lainaa loppuasuntoon, niin vanhemmat päättivät nyt että haluavat ostaa sen siskon miehen puolen tästä asunnosta. Olen sanaton, ja minulle tuli nyt mieleen hyvin monta lisäkysymystä aihetta sivuten.
Äitini siis soitti tunti sitten ja ilmoitti asian.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, vanhempasi ovat tehneet tosi tyhmästi kun ovat pantanneet ainoan asuntonsa siskosi velkojen takeeksi! Tiedustele asiaa juristilta, moni juristi tarjoaa ilmaista 15 min lakiapua. Toivottavasti saat oman osuutesi.
Öö... mitä ap:n pitäisi tiedustella juristilta tässä vaiheessa? Vanhemmilla on eläessään oikeus pantata asuntonsa vaikka naapurin Kallen velkojen pantiksi eikä sitä voi mitenkään estää. Siinä vaiheessa kyllä ap:n kannattaa kääntyä juristin puoleen, jos toinen vanhemmista kuolee ja asunto on edelleen siskon velkojen panttina.
Todennäköisesti tilanne ei ole lainkaan niin paha kuin mitä moni vastaajista kuvittelee. Pitäisin erittäin todennäköisenä, että ap:n siskon oma asunto on myös siskon velan panttina ja vanhempien asunto on vain lisävakuutena. Jos sisko ei pysty hoitamaan velkaansa, niin todennäköisesti siskon asunto + max puolikas vanhempien asunnosta riittää kattamaan siskon lainat, ja ap:lle jää vanhempien asunnosta oman puolikkaan arvo. Toki asunnon panttaus voi vaikeuttaa käytännön järjestelyjä vanhempien kuoleman jälkeen.
Toki on myös siskon asunto vakuutena. Siskoni ei ollut saanut lainaa loppuasuntoon, niin vanhemmat päättivät nyt että haluavat ostaa sen siskon miehen puolen tästä asunnosta. Olen sanaton, ja minulle tuli nyt mieleen hyvin monta lisäkysymystä aihetta sivuten.
Äitini siis soitti tunti sitten ja ilmoitti asian.
ap
Kyseessä on ennakkoperintö. Lienee syytä käydä lakimiehen juttusilla.
Tilanne on aivan erilainen vanhempien (molempien!) eläessä kuin kuoleman jälkeen. Parhaassa tapauksessa sisko saa velkansa maksetuksi ja kiinnitys vapautuu. Huonoimmassa tapauksessa vanhemmat joutuvat maksamaan velan. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että talo pitää myydä. Jos heillä on jotain muuta omaisuutta, he voivat kaapia rahat kasaan muualta.
Kysymykseen 'Saanko minä mitään' ei tule täältä eikä mistään muualtakaan vastausta, pätevältä ennustajalta ehkä. Asiassa on niin monta muuttujaa, että oikean vastauksen arvaaminen on mahdotonta.
Onko vanhemmilla muuta omaisuutta? Tämä on olennainen asia, sillä jos on, niin aloittaja voi saada oman perintönsä siitä muusta omaisuudesta, ja talo voisi mennä siskolle.
Jos vanhemmat ostavat omiin nimiinsä siskon miehen puolikkaan asunnosta, niin ap:llä ei pitäisi olla suurtakaan ongelmaa. Kun vanhemmat kuolevat, niin tuo vanhempien nimissä oleva puolikas on vanhempien omaisuutta, joka jaetaan perintönä ihan siinä missä muukin perintö. Jos muuta jaettavaa ei ole tarpeeksi niin, että ap voisi saada oman osuutensa, menee siskon asunto siinä vaiheessa myyntiin, ja ap saa perintönsä osuutena asunnon myyntihinnasta.
Oikeastaan ainoa riski ap:n kannalta tässä järjestelyssä on se, että siskon asunnon arvo laskee ennen kuin perinnönjako tulee ajankohtaiseksi. Mutta eikö sama riski ole myös vamhempien omassa asunnossa? Muuten tämä järjestely sisältää ap:n kannalta vähemmän riskejä kuin se, jossa vanhempien asunto on siskon velkojen panttina.
Alue: Aihe vapaa
Kaksi vuotta sitten onnistui oikein mainiosti Uudellamaalla sijaitsevassa kunnassa. Kirjanpitäjäni on hoitanut asian puolestani.