Lue keskustelun säännöt.
Itkettää kun en taaskaan saanut hakemaani työtä
18.02.2021 |
Olikohan 10. haastattelu missä kävin. Olipa vielä vuorotteluvapaan sijaisuuksia auki, mutta en kelvannut niihinkään. Olen maisteri ja työkokemustakin on, jopa hieman omalta alalta. Puoli vuotta sitten jäin työttömäksi ja tässä yhä ollaan. Miten te muut jaksatte? Kertokaa samassa tilanteessa olevat.
Kommentit (63)
Kaivoin tämän vanhan ketjun esille, koska itkettää, ahdistaa, surettaa. Koko työelämä ollut pätkätöitä, välissä vähän opiskelua, keikkailua ym. Nyt opiskelin uuden ammatin, tämän alan töitä olen nyt 2 vuotta tehnyt keikkailijana. Koen olevani hyvä, siis todella hyvä. Ja en pääse edes työhaastatteluihin. Alkaa olla lannistunut olo. Kaikki muut elämässäni on menneet mukavasti, joten voin olla kiitollinen. On pitkä parisuhde, lapsia, oma talo. Mutta työelämässä olen luuseri. En ole yhtään mitään. Tämä on asia, jonka ääneen sanominen tuntuu siltä, kuin kerjäisin sääliä. Mutta se on vaan kylmä totuus. Ja oudointa on se, että en tiedä mikä mussa on vikana. En ole ikinä saanut huonoa palautetta mistään työstä mitä olen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petteri Orpon mielestä tuohon syynä on kuulemma liian isot tuet joita leikkamalla työpaikka tupsahtaa tyhjästä. Galluppien perusteella moni uskoo tähän jaskanjauhantaan.
Tämä, joka kommentoi, ettei saa olla ylipainoa, on oikeassa. Toki alakin vaikuttaa: ns. pula-alalla ikä ei ole este. Kilpailuilla aloilla työnantaja valitsee edustavimman, ja kun hoikkia on sen verran harvassa, näillä on etusija.