Lue keskustelun säännöt.
Miten reagoit sillon kun kuulit Estonian uponneen, muistatko vielä missä olit?
18.02.2021 |
Itse luulin aluksi että joku pieni paatti kaatunut jossain. Sitten selvisi että se ei ollutkaan mikään ihan pieni paatti ja järkytyin. Mitä enemmän tietoa tuli, järkytyin lisää.
Kommentit (46)
Itse olin tuolloin (töissä) siinä ihan lähellä Itämerellä, m/s Viking Mariellalla. Olin aivan rättiväsynyt keskiyön maissa nukkumaan mennessäni ja nukuin aamuun asti, vaikka meinasin välillä heilumisen takia tippua yläpunkasta. Aamulla soitettiin, tulisinko vähän etuajassa korjaamaan cafeterian rikkimenneitä astioita lattioilta ja työpaikalle päästyäni kuulin Estonian uppoamisesta ja katsottiin televisiosta uutisia.
Itse pysyin tosin siis kaukana, mutta Mariellaan pelastettiin muistaakseni 24 henkeä merestä...
Kerrassaan kammottava onnettomuus meidän pienelle "sisämerellemme"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sen nyt muista ihan jokainen.
Ei todellakaan muista.
N28
Olen kai jotenkin poikkeuksellinen ihminen, kun en ikinä näissä "missä olit kun asia x tapahtui"-tilanteissa osaa ollenkaan kertoa, missä olin. Ei mitään muistikuvaa sen enempää Estonia, WTC:n kuin muunkaan katastrofin kuulinhetkestä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sen nyt muista ihan jokainen.
Alle 30-vuotiasta ei muista kukaan.
Kuulin aamulla koulussa koulukavereilta. Meillä kuunneltiin koulumatkalla autossa Kiss FM:ää, eikä Estoniasta sanottu sanaakaan sen 20 minuutin aikana kun koulumatka kesti ja tadiota kuunneltiin. Telkkaeia meillä ei koskaan avattu aamulla, joten sitäkään kautta en asiasta kuullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se yö oli tuulinen ja myrskyinen ja olin nukkunut tosi huonosti ja nähnyt pahoja uniakin. Aamulla kun vein lapsia päiväkotiin, tuli päiväkodin portilla toisen lapseni kummisetä vastaan ja sanoi että ootko kuullut, hirveitä tapahtunut merellä, laiva uponnut ja satoja ihmisiä hukkunut.
Töissä sitten kuulin lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sen nyt muista ihan jokainen.
Ei todellakaan muista.
N28
No ei ehkä jos on tapahtumahetkellä ollut suunilleen vaipoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin juuri edellisenä päivänä matkustanut veljeni luokse Ruotsiin laivalla. Siellä sitten katseltiin telkusta Estonia-pelastustöitä. Muutama päivä myöhemmin tulin taas laivalla takaisin Suomeen. Tuntui hieman erikoiselta laivamatka takaisin.
Töissä olin ja ihmettelin kovasti kun työkaveri oli ihan järkyttynyt ja itkuinen, "oliko sulla joku tuttu siellä?" No ei ollut. En ole koskaan ymmärtänyt miksi itketään jotain onnettomuutta joka ei kosketa itseä mitenkään, esim. että vaarannetaan kolaripaikka uudestaan hyppimällä siellä viemässä kynttilöitä tms jollekin täysin vieraille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 13-vuotias, ja olin aivan järkyttynyt siitä, että eräs läheinen sukulainen oli ollut Estonian uppoamista edeltävällä risteilyllä. Se oli ainut asia mitä pystyin tuosta tapahtumasta käsittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Menin sinä aamuna yliopistolle, ensimmäisenä aamulla oli ruotsin tunti. Ei opiskeltu mitään, tuijotettiin vaan hiljaa teksti-tv:stä Estoniauutisia.
Siksi kun laivalla oli muutama ruotsalainen? Ei hyvää päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töissä olin ja ihmettelin kovasti kun työkaveri oli ihan järkyttynyt ja itkuinen, "oliko sulla joku tuttu siellä?" No ei ollut. En ole koskaan ymmärtänyt miksi itketään jotain onnettomuutta joka ei kosketa itseä mitenkään, esim. että vaarannetaan kolaripaikka uudestaan hyppimällä siellä viemässä kynttilöitä tms jollekin täysin vieraille ihmisille.
Sama täällä, atk-töitä. Radiota kuunneltiin, ihan heti ei ollut uhrien määrä tiedossa muuta kuin että satojen pelätään hukkuneen.
Olin tädilläni yökylässä (olin itse jo aikuinen). Aamulla kun heräsin, hän kertoi että Estonia on uponnut ja satoja ihmisiä kuollut. Olin vain että jaa mikä Estonia, en siis tiennyt kun en itse laivaristeilyjä harrasta. Sitten seurattiin uutisia päivän mittaan. En ollut mitenkään erityisen järkyttynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut kuullut koko kip osta ikinä. Ihmettelin että missä tää on.
Muistan hyvin. Olin yliopistoliikunnan joogatunnilla ja tunnin jälkeen jotkut puhuivat onnettomuudesta joogaopettajan kanssa. Hän on virolainen ja joku/joitakin hänen piiriinsä kuuluva/kuuluvia oli ollut lautalla. Itse en ollut uutisia katsonut ennen tuntia.
Vierailija kirjoitti:
En ollut kuullut koko kip osta ikinä. Ihmettelin että missä tää on.
Joo, ainoa laiva jolla olin itsekin sillä suunnalla ollut oli Georg Ots.
Kelloradio lähti päälle aamukuudelta, sieltä alkoi lause, keskeltä : "pelastuslauttoja kelluu meressä..". Pomppasin salamana pystyyn laittamaan tekstiTV:n päälle. Elämäni nopein herätys, siis siten että kaikki unet karisivat silmistä salamannopeasti.
Teksti-tv suuronnettomuus Utön edustalla.
Olin koululainen, aamulla tv auki ja tuntui ihan epäuskoiselle uutiset. Me reissattiin tosi usein Viroon, oli tuttuja siellä ja vietiin myös lastenkoteihin vaatteita ja leluja. Yhden lastenkodin vakivieraat meni paatin mukana ahdin valtakuntaan. Iso järkytys lapsille joilla oli ollut muutenkin paljon menetyksiä...
Kuulin tapauksesta seuraavana aamuna kun yksi Toini-niminen mummu tuli lapsuudenkotiini käymään. Mitään uutisia en katsonut.