Lue keskustelun säännöt.
Onko boheemi koti enemmän paremman väen merkki kuin tyhjäksi konmaritettu?
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007806463.html
"Kun analysoi englantilaista sisustusta, täytyy muistaa, että koirankarvat, kolhiintuneet eripariset huonekalut, koinsyömät pielukset ja yleinen epäjärjestys kertovat yläluokkaisesta elämäntyylistä. Yläluokan ei tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat. Huonekalut (ja joskus vaatteetkin) ovat perittyjä ja siirtyvät perintönä jälkipolville, Sipilä kirjoittaa ja jatkaa:
– Tietoinen sisustaminen sen sijaan kuuluu alemmille yhteiskuntaluokille."
"Vallitsevat sisustustrendit ovat meilläkin olleet vähemmän yläluokkien juttu. Boheemit kodit ovat perinteisesti kuuluneet ”paremmalle väelle”.
Kommentit (245)
Mun tutuilla sikarikkailla on just sellanen boheemi villa Helsingissä meren rannalla. On flyygeliä, kirjapinoja, viuluja ja vitriinejä. Taidetta ja kalliita mattoja päällekkäin. Ihana koti!
Pihalla villiintynyt puutarha. Kaikilla rento ja iloinen asenne. Ei huolen häivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Konmaritus on iso huijaus ja siinä vaan kaatsit täyttyi kamasta ja ihmiset hävitti rakkaita esineitään.
Oletko edes tutustunut koko metodiin? Siinä nimen omaan säilytetään ne rakkaat tavarat ja laitetaan tarpeettomat pois. Suomessa ei muuten juuri mikään jäte mene enää kaatopaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos aloitus kuvaus pitää paikkansa niin kai sitä ollaan sitten yläluokkaa:)Juurikin ikivanhoine koiran syömineen huonekaluineen...Kaikki myös eriparia.
Yöks, eläimet kotona eiiii! Karvoja, limaa, ehtaa pissaa ja kakkelia. Ei ja vielä kerran ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konmaritus on iso huijaus ja siinä vaan kaatsit täyttyi kamasta ja ihmiset hävitti rakkaita esineitään.
Oletko edes tutustunut koko metodiin? Siinä nimen omaan säilytetään ne rakkaat tavarat ja laitetaan tarpeettomat pois. Suomessa ei muuten juuri mikään jäte mene enää kaatopaikalle.
Kyllähän se kulttikuvio siinä ympärillä ohjaa ihan selvästi uuden ostamiseen ja siellä on tietty, joskin ääneen sanomaton, esteettinen arvotus vahvana päällä.
Katsopa huviksesi Konmari-ryhmien vuorovaikutus; selaa kuvat ja katso mikä vastaanotto. Marimekon Räsymatto-kuosi, tietyt trendivärit ja vaatteissa kloonimaisuus kummasti "pirskahtelee" jengille.
Sitten kun on tehty oikeasti Konmari-henkeen eli on sitä vanhaa ja aitoa, niin jengi ignooraa. Samoin vaatekaapeissa ei ole niitä oikeita arjen vaatteita kuvattuna, vaan trendivärikartalla kolmisen toimistovaatekertaa ja sitten joku bling-asu.
Kiitos aloituksesta!
Alan olla epätoivoinen tämän kotini kanssa. Lehti- ja kirjapinoja. Koirankarvoja ja kaikenlaista järsittyä. Vaatekasoja. Vähemmän siistejä takkapuita. Vanhoja ja uusia astioita, jotka eivät mätsää. Mikään ei ole uutta. Varsinkin verhot alkaa olla kohta jo 30 vuotta vanhoja, vaikka sisustuslehdet kehottavat vaihtamaan ne joka kevät. Trendikästä on vain koriesineet, mutta nekin ovat siltä edelliseltä trendihuipulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on koti hyvin maritettu. Mutta silti ei meillä ole ikinä hienoa tai arvokasta.
On hyvin arvokkaita lamppuja, Hakolan sohva, astiat arabiaa jne.
Tyylitajua ei ole meillä kellään.
Meillä näyttää meiltä
Jos ihmisellä on paljon henkistä pääomaa,kiinnostusta moniin eri asioihin ja lukeminen on tärkeää, niin ei tahdo jäädä aikaa ja kiinnostusta tuollaiselle toispäiväiselle asialle ,kuin sisustus ja jatkuva siivoaminen.Ennemminkin näen sellaisen toiminnan aika tyhjänä ja turhana elämänpäivien täyttäjänä.Sisustaa koko ajan uusien trendien mukaan,miettii viikon jotain olkkarin mattoa tai että natsaaako nämä uudet verhot sohvien kanssa ym..Ja ei meille voi nyt kukaan tulla,kun ei ole siivottu ja tavarat ei ole paikoillaan jne... Henkinen kapasiteetti kärsii tuollaisesta ja ihmisestä tulee tavaran orja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen 53v kirjoitti:
Jos ihmisellä on paljon henkistä pääomaa,kiinnostusta moniin eri asioihin ja lukeminen on tärkeää, niin ei tahdo jäädä aikaa ja kiinnostusta tuollaiselle toispäiväiselle asialle ,kuin sisustus ja jatkuva siivoaminen.Ennemminkin näen sellaisen toiminnan aika tyhjänä ja turhana elämänpäivien täyttäjänä.Sisustaa koko ajan uusien trendien mukaan,miettii viikon jotain olkkarin mattoa tai että natsaaako nämä uudet verhot sohvien kanssa ym..Ja ei meille voi nyt kukaan tulla,kun ei ole siivottu ja tavarat ei ole paikoillaan jne... Henkinen kapasiteetti kärsii tuollaisesta ja ihmisestä tulee tavaran orja.
Totta tuokin mutta orja on omien kuluneiden romujensa ympäröimä ihminenkin. Joku keskitie paras. Nättiä ja siistiä sais olla 😊
Vierailija kirjoitti:
Kommaritus on minusta eilispäivän juttu: teoriassa hienoa ja oikeudenmukaista mutta käytännössä ei oikein toimi. Ihminen on vaan sellainen olento, itsekäs ja alhainen.
Se että onko sitten boheemi vai konservatiivi on lähinnä persoonakysymys, voi kai boheemikin ihminen olla konservatiivinen joissain suhteissa?
Varmaan miten kukakin ajattelee. Minua ei oikeastaan haittaa, jos kuulun alaluokkaiseen väkeen jonkun mielestä, koska konmaritus tuo minulle huojentavan olon, rauhallisuutta elämään, kun on vähemmän tavaraa. Minun on usein vaikea löytää tarvitsemiani asioita. Ja muutenkin kaipaan elämältä vähän helpompaa olemista, ei sen mitään hienoa tarvitse olla. Kaikkein vähiten haluaisin olla jotain hienoa, josta en itse saa mitään, mutta joku vieras ihminen ajattelisi, että onpas hienoa, en tiedä mitä ihmettä saisin itse sellaisesta. Joku naapurin Marjaleena tai Pena ajattelisi että onpa hienoa? Siksi itse ainakin konmaritan. Koska on sitten helpompi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmilla juuri tuollainen boheemi koti, isä tosi pihi ja keräilee vanhaa tavaraa, on yli miljoona omaisuutta, 4 sijoitusasuntoa ym.
Isäni oli tietyn yhdistyksen isännöitsijä ja sain/piti olla mukana muutaman kerran kun oli jokin kuolinpesä asunto joka piti tarkistaa, kun donattu yhdistykselle tai ollut hieltä vuokralla. Kun ei ollut kukaan kiinnostunut joistain tavaroista niin hälle osa sit päätyi. Hänen muutettua piti sit siivota joitain rojuja itse.
Tuohon liittyen, meillä nyt kaikki kaapit täynnä ku vaimo saa kaikenlaisia "lahjoituksia" kun kaverinsa muuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on, minun mielestä, kaunis koti.
Isäni on kotoisin pohjanmaalta ja kotona on paljon talonpoikaisantiikkia.
Lähinnä huonekaluista on otettu maslit pois ja ovat esim vahattu, pari huonekalua on maalattu valkoiseksi.
Äitini on kymmeniä vuosia ostanut Artekkia edullisesti, kun on vastaan tullut.
Putkiremontin yhteydessä uusittiin mm keittiö ja säilytys.
En muista meille olisi ostettu yhtään uutta huonekalua yli 10 vuoteen
Riippuu täysin siitä, mitä ne tavarat, jotka ovat kasoissa ja esillä ja sikin sokin ovat. Jos ne ovat arvokkaita kirjoja tai taide ja keräily tai antiikki esineitä tai esim. kynttelikköjä ja taidetta, voi se viitata todellakin yläluokkaisuuteen. Jos en sijaan kasat koostuvat jossakin pesuprosessin vaiheessa olevista vaatteista, leluista, ilmaisjakelulehdistä, lappusista, ruokapaketeista ja muusta käytännölliseen elämään liittyvästä, ei se kyllä kerro yläluokkaisuudesta vaan päinvastoin, liian pienestä asunnosta ja siten niukasta varallisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt varmaan moni sottapytty romuiita kuvittelee olevansa jotain boheemia yläluokkaa. Aika paljon on merkitystä sillä, miten arvokkaita ne hujan hajan olevat esineet ovat. Jos ne ovat jotain Tokmannin krääsää, ja Ikeaa, et ole yläluokkaa, vaikka kuin sekaista sinulla olisi. Ja ne eripariset huonekalutkin, niiden täytyy olla arvokkaita jokaisen. Ei mitään mitä sattuu muovijakkaroita ja Jyskin poistokappaleita. Koiran haju ja karvat, trash, ei todellakaan mitään tasoa vaan ihan päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Kotini on aina tuonut esille persoonaani, koska se on minun, eikä trendien. Suosittelen kaikille :)
Naurettavaa että jotkut emät silti pyrkivät ostamaan jälkeläiselle lahjaksi valitsemaansa sisutustavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ne on yhtälailla kuolinpesää joskus ja joutavat roskalavalle.
Ei ole, ja ei jouda. Jos et osaa arvostaa hyvää vanhaa niin ikävää. Ihmisten pitäisi lakata ostamasta uutta ja uutta ja uutta.
Nykyään on niin että hyvää vanhaa on lähes mahdoton löytää ellei ole perinyt sellaista. Jos joskus tulee joku vanha kunnollinen tavara käytettynä vastaan, niissä on hurjat hinnat.
Se kertoo vain siitä, että se on arvokas. Silloin arvo ja hinta kohtaavat.
Nainen 53v kirjoitti:
Jos ihmisellä on paljon henkistä pääomaa,kiinnostusta moniin eri asioihin ja lukeminen on tärkeää, niin ei tahdo jäädä aikaa ja kiinnostusta tuollaiselle toispäiväiselle asialle ,kuin sisustus ja jatkuva siivoaminen.Ennemminkin näen sellaisen toiminnan aika tyhjänä ja turhana elämänpäivien täyttäjänä.Sisustaa koko ajan uusien trendien mukaan,miettii viikon jotain olkkarin mattoa tai että natsaaako nämä uudet verhot sohvien kanssa ym..Ja ei meille voi nyt kukaan tulla,kun ei ole siivottu ja tavarat ei ole paikoillaan jne... Henkinen kapasiteetti kärsii tuollaisesta ja ihmisestä tulee tavaran orja.
Ihana kommentti, kiitos! Olisin itse voinut kirjoittaa saman, mutta en olisi osannut sanoa sitä noin kauniisti. Henkisen kapasiteetin puute on suurta, liian suurta...
Vierailija kirjoitti:
Näin se usein on että koti koostuu eletystä elämästä ja kertoo niistä ihmisistä jotka siellä asuvat. Esimerkiksi paljon kirjoja lukeva intellektuelli omaa kirjahyllyn vaikka kirjoja saa kirjastosta ja voi myös lukea e-kirjana. Kirjoja vain kertyy. Tai paljon kokkaava ruokahifistelijä nyt vaan omaa runsaasti tavaraa sisältävän keittiön jne.
Ei paljon kirjoja lukeva välttämättä ole intellektuelli eikä omista kirjoja.
Kirjat on nykyään ongelmajätettä, ei mene kaupaksi kurppuksellä eikä edes kaikki kierrätyskeskukset ota.
Hävitin n. 300 kirjaa. Vaihtoehto oli repiä kannet irti ja laittaa sisus paperinkeräykseen tai kaikki sekajätteeseen.
Nykyään on niin että hyvää vanhaa on lähes mahdoton löytää ellei ole perinyt sellaista. Jos joskus tulee joku vanha kunnollinen tavara käytettynä vastaan, niissä on hurjat hinnat.