Miksi synnytysvaihtoehtojen osalta ei myönnetä, että kyse on lopulta rahasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kannattaisi kysellä synnyttäineiltä naisilta, mikä on heidän kokemuksensa perusteella paras synnytystapa. Alatiesynnytys on luonnollinen ja paras sekä äidille että lapselle. Kaksi lasta alateitse synnyttäneenä, en voi kuin ihmetellä, miten joku voi edes haluta sektiota. Kivunlievitys on sen verran hyvää, ettei vauvan ulostuleminen tunnu oikein miltään. Ihan turhaa sitä pelkää. Eppari ja repeämä koettu ja molemmista selvitty. Ei ollut mikään paha juttu. Äkkiä parani. Hyvin sujuneen alatiesynnytyksen jälkeen on lähes samantien toimintakuntoinen. Olisin voinut vaikka heti lähteä kotiin, jos vaan olisi päästetty. En ikinä menisi vapaaehtoisesti sektioon.

Joo, täällä samanlaiset kokemukset. Ja nyt kun luen noita paria linkattua linkkiä , niin alan ymmärtää, mikä on todellinen ongelma. Lihavuus on yleistynyt ja se altistaa synnytyskomplikaatioille. Lihavana ei ole samalla viivalla synnytyksessä, koska se on kuitenkin sen verran fyysistä toimintakykyä vaativa. Lisäksi kivunlievitys ei toimi niin hyvin ja samalla kaikenlaisten komplikaatioiden riski kasvaa huomattavasti. [/quot

Varmasti omat hyvät synnytykokemukset johtuvat juurikin siitä, että olen ollut alle 30 vuotta, hyväkuntoinen ja normaalipainoinen. Sen sijaan, että vouhkataan sektion saamista, pitäisi kiinnittää huomio omaan terveyteen. Liikkua niin paljon pystyy.

Kyllä, täysin samaa mieltä tuosta liikkumisesta. Varmasti ikä vaikuttaa, siten, että yleisesti ottaen ihminen on hyväkuntoinen alle 30 -vuotiaana, mutta sen jälkeen riippuu itsestä, miten vuodet kohtelevat eli jotkut voivat synnyttää yli 40 -vuotiaina, toiset taas eivät.

Lihavuus taas heikentää kaikilla osa-alueilla, iästä riippumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa vuonna 1990 raskaan olevista 18,8 prosenttia oli ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä (BMI) oli 25 tai enemmän. Vuosina 2012−2013 vastaava luku oli jo yli 30 prosenttia eli joka kolmas (kaikista synnyttäjistä 35 prosenttia ja ensisynnyttäjistä 31 prosenttia) synnyttäjä oli ylipainoinen. Merkittävästi ylipainoisia eli lihavia (BMI ≥ 30) oli kaikista synnyttäjistä vuonna 1990 7,5 prosenttia, kun vuosina 2012 -2013 luku oli jo 13 prosenttiin. Merkittävästi ylipainoisille tehdään keisarileikkauksia tavallista useammin ja ylipainoisilla esiintyy enemmän puudutuksiin ja nukutuksiin liittyviä ongelmia. Vuonna 2013 kaikista synnyttäjistä vajaalle 16 prosentille tehtiin keisarileikkaus. Lihavista joka kolmas ensisynnyttäjä ja joka viides lihava uudelleensynnyttäjä synnytti keisarileikkauksella. Ylipaino lisää riskiä kohtu‑, virtsatie‑ ja haavatulehduksille, mitkä hidastavat synnytyksestä toipumista.

Raskauden aikana sikiön ultraäänitutkimus voidaan joutua toistamaan, koska näkyvyys on riittämätön ylipainon vuoksi, ja usein synnytys pitkittyy ja myös kivunlievitys voi epäonnistua ylipainon aiheuttamien mekaanisten esteiden vuoksi. Näistäkin riskeistä huolimatta alatiesynnytystä pitäisi suosia ylipainoisten keisarileikkausriskien vuoksi.

Ylipaino lisää riskiä lapsen suureen syntymäpainoon, vaikka raskausdiabetesta ei ilmaantuisikaan. Tämä puolestaan lisää riskiä vaikeampaan lapsen ulosauttoon. Merkittävästi ylipainoisten synnyttäjien lapset tarvitsevat muita useammin tehohoitoa tai tehostettua valvontaa, jopa sikiönkuoleman riski kasvaa. Lapsilla on mm. tavallista useammin huono verensokeritasapaino syntymän jälkeen mikä vaatii seurantaa ja hoitoa. Ylipainoisten naisten tavallista suuremmalle sikiökuoleman riskille ei ole löydetty kattavaa selitystä." https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskauden-tuoma…

Tässä yksi todellisista syistä, miksi keisarinleikkaukset ovat yleistyneet. Kukaan vain ei saisi puhua ylipainoisista synnyttäjistä, vaikka ongelma on ilmeinen. Sen sijaan tällä palstalla vain hehkutetaan sektioita, vaikka pitäisi puhua siitä, miten naisten kannattaisi tehdä valintoja, joilla edistää omaa ja tulevan vauvan terveyttä.

Muuten samaa mieltä, mutta tässä vielä uudemmat tilastot: "Lihavuus lisää raskauden riskejä. Raskaana olevien lihavuus (painoindeksi BMI yli 30) on yleistynyt: vuonna 2018 BMI-keskiarvo oli yli 25 ja lihavia oli yli 16 %; vuonna 2010 lihavia oli 12 %. " Eli aikamoinen hyppäys, kun yli 25 BMI:llä olevia on kahdeksassa vuodessa tullut neljä prosenttia lisää ja prosentuaalisesti luku on vielä isompi..

Miten toi raskaana olevien naisten painoindeksi lasketaan? Mä olin ennen raskautta 20,5, mutta tietysti paino nousee raskauden aikana ja taidan olla "ylipainoinen", kun synnytyksen aika koittaa. Painosta rasvaakin on tietysti osa, mutta suurin osa tulleesta painosta taitaa liittyä ihan suorasti raskauteen. Olenko siis ylipainoinen synnyttäjä vai en?

Ihan oikein, että sektiota ei saa vain koska haluaa. Suomessa muutenkin terveydenhuolto on hyvää ja synnyttäminen halpaa suhteessa muihin maihin, maksaa toki paljon valtiolle. Paljon parempi että leikkaussalit ovat oikeasti tärkeitä leikkauksia ja sairaita ihmisiä varten, eikä näitä "Yhyy halusin lapsia mutta en halua synnyttää"- valittajia. Sektio on toki vaihtoehto jos se on turvallisempi naisen terveydentilan tai vauvan asennon/koon/tms takia, mutta alatiesynnytys on normaali asiaja jos pelkäät synnytystä, niin älä synnytä. Kenenkään ei ole pakko tehdä biologisia lapsia.

t. Vela-nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa vuonna 1990 raskaan olevista 18,8 prosenttia oli ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä (BMI) oli 25 tai enemmän. Vuosina 2012−2013 vastaava luku oli jo yli 30 prosenttia eli joka kolmas (kaikista synnyttäjistä 35 prosenttia ja ensisynnyttäjistä 31 prosenttia) synnyttäjä oli ylipainoinen. Merkittävästi ylipainoisia eli lihavia (BMI ≥ 30) oli kaikista synnyttäjistä vuonna 1990 7,5 prosenttia, kun vuosina 2012 -2013 luku oli jo 13 prosenttiin. Merkittävästi ylipainoisille tehdään keisarileikkauksia tavallista useammin ja ylipainoisilla esiintyy enemmän puudutuksiin ja nukutuksiin liittyviä ongelmia. Vuonna 2013 kaikista synnyttäjistä vajaalle 16 prosentille tehtiin keisarileikkaus. Lihavista joka kolmas ensisynnyttäjä ja joka viides lihava uudelleensynnyttäjä synnytti keisarileikkauksella. Ylipaino lisää riskiä kohtu‑, virtsatie‑ ja haavatulehduksille, mitkä hidastavat synnytyksestä toipumista.

Raskauden aikana sikiön ultraäänitutkimus voidaan joutua toistamaan, koska näkyvyys on riittämätön ylipainon vuoksi, ja usein synnytys pitkittyy ja myös kivunlievitys voi epäonnistua ylipainon aiheuttamien mekaanisten esteiden vuoksi. Näistäkin riskeistä huolimatta alatiesynnytystä pitäisi suosia ylipainoisten keisarileikkausriskien vuoksi.

Ylipaino lisää riskiä lapsen suureen syntymäpainoon, vaikka raskausdiabetesta ei ilmaantuisikaan. Tämä puolestaan lisää riskiä vaikeampaan lapsen ulosauttoon. Merkittävästi ylipainoisten synnyttäjien lapset tarvitsevat muita useammin tehohoitoa tai tehostettua valvontaa, jopa sikiönkuoleman riski kasvaa. Lapsilla on mm. tavallista useammin huono verensokeritasapaino syntymän jälkeen mikä vaatii seurantaa ja hoitoa. Ylipainoisten naisten tavallista suuremmalle sikiökuoleman riskille ei ole löydetty kattavaa selitystä." https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskauden-tuoma…

Tässä yksi todellisista syistä, miksi keisarinleikkaukset ovat yleistyneet. Kukaan vain ei saisi puhua ylipainoisista synnyttäjistä, vaikka ongelma on ilmeinen. Sen sijaan tällä palstalla vain hehkutetaan sektioita, vaikka pitäisi puhua siitä, miten naisten kannattaisi tehdä valintoja, joilla edistää omaa ja tulevan vauvan terveyttä.

Muuten samaa mieltä, mutta tässä vielä uudemmat tilastot: "Lihavuus lisää raskauden riskejä. Raskaana olevien lihavuus (painoindeksi BMI yli 30) on yleistynyt: vuonna 2018 BMI-keskiarvo oli yli 25 ja lihavia oli yli 16 %; vuonna 2010 lihavia oli 12 %. " Eli aikamoinen hyppäys, kun yli 25 BMI:llä olevia on kahdeksassa vuodessa tullut neljä prosenttia lisää ja prosentuaalisesti luku on vielä isompi..

Miten toi raskaana olevien naisten painoindeksi lasketaan? Mä olin ennen raskautta 20,5, mutta tietysti paino nousee raskauden aikana ja taidan olla "ylipainoinen", kun synnytyksen aika koittaa. Painosta rasvaakin on tietysti osa, mutta suurin osa tulleesta painosta taitaa liittyä ihan suorasti raskauteen. Olenko siis ylipainoinen synnyttäjä vai en?

Ei, vaan käsittääkseni se lasketaan ensimmäisestä neuvolassa otetusta punnituksesta. Eihän raskauden ajalle edes suositella laihduttamista, varsinkaan loppuraskaudelle. 

Itse sain lapseni suunnitellulla sektiolla, sillä alatiesynnytys ei ollut mahdollinen. Mieluummin olisin kyllä synnyttänyt alateitse, vaikka siinä olisi sitten käytettykin vähemmän yhteiskunnan varoja ja siten saatu säästettyä, mikä on selvästi ap:lle mielestä väärin. Voi mua onnekasta, kun muhun tuhlattiin enemmän rahaa kuin alatiesynnyttäjiin!

Vierailija kirjoitti:

mitähän tuumittais, jos varman sektion saisi ostaa maksamalla omasta pussistaan esim. 2000 euroa? kuinkahan moni tarttuisi tarjoukseen?

Aika moni, itsekin olisin voinut harkita asiaa. Ennen oli mahdollista sopia yksityisen gynen kanssa sektiosta, mutta sitten se kiellettiin. Sitä perusteltiin "epätasa-arvolla". Niin, onhan se toki epätasa-arvoista, että osa saa valita miten synnyttää.. samoin kiellettiin sijaissynnyttäminen. Toki ulkomaille voi mennä sektioon, sterilaatioon ja myös sijaissynnytyksestä sopimaan mikäli on rahaa eli lopputuloksena vain hyvin varakkailla on käytettävissään nämä mahdollisuudet.

Onneksi ei tarvi synnyttää ollenkaan, ei tarvi miettiä että toosa on tohjona.

Harmillisinta näissä sektiokeskusteluissa on, että ne ovat useimmiten ylipainoisten synnyttäneiden avautumisia huonoista kokemuksista. Kokemuksista, jotka olisi voitu välttää panostamalla raskautta edeltävään aikaan ja välttää ylipainoa.

Mutta nyt keskustelu on kärjistynyttä ja moni normaalipainoinen luulee, että synnytys vaatii jotain yliluonnollisia taitoja. Samalla tulee entistä enemmän näitä synnytyspelkoisia av-palstan keskusteluja lukeneita untuvikkosynnyttäjiä. Onneksi en lukenut tätä palstaa raskausaikoinani. Muuten mäki vaatisin luultavasti kaiken maailman elektiivisiä sektioita, enkä luottaisi synnytyksessä itseeni enkä henkilökunnan pätevyyteen.

Raha ei ole ainoa syy. Luin varmaan vuosi-pari sitten synnytyslääkärin haastattelun, jossa mainittiin, että mikäli Suomessa tehtäisiin sektioita yhtä paljon kuin maissa, joissa synnytystavan saa valita, niin noin 5 äitiä enemmän kuolisi vuosittain synnytykseen. Tällä hetkellä synnytyksiin vuodessa kuolee 0-3 naista. Eli vaikka yksittäisen sektion kohdalla riskit ovat pienet, niin kun niitä tehdään paljon, alkaa tulla aina niitä, joiden kohdalla riskit realisoituvat. Koitan googletella ja kaivella, jos löytäisin tuon haastattelun.

En nyt itse ota kantaa siihen, pitäisikö synnyttäjän silti saada vapaammin valita, haluaako ottaa tuon riskin. Ymmärrän kyllä, että sillekin näkökannalle on puoltavia syitä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan nähnyt sektiota tehtävän? Itse olen (videolta, työni puolesta). Leikkaus on iso. Vatsapeitteet avataan, ja lasta ei ole todellakaan helppo saada ulos, vaan sitä pitää rynkyttää sieltä pois hartijavoimin. Järkytyin itse tästä voimankäytöstä. Yleensä sisäelimet (rakko, suolet) voidaan siirtää pois vauvan tieltä niin, että pysyvät ihmisen sisällä kun vauva nostetaan ulos, mutta tuttavani mies järkyttyi suuresti kun jotenkin ehti nähdä sen verhon yli ja näki että vaimon suolet oli laitettu erilliseen vatiin viereen odottamaan (tämä tosin on harvinaista, mutta näinkin voi joskus joutua tekemään).

Olen itse synnytyspelkoinen, mutta nähtyäni useita synnytyksiä sekä keisarinleikkauksen, lähtisin itse ehdottomasti alatiesynnytykseen. 

Hetkonen, mutta eikös lihavilla ole tuolloin myös useasti sisäelinten ympärillä runsaasti rasvaa?  Miten ne rakko ja suolet saadaan tieltä, jos ihraa joka puolella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan nähnyt sektiota tehtävän? Itse olen (videolta, työni puolesta). Leikkaus on iso. Vatsapeitteet avataan, ja lasta ei ole todellakaan helppo saada ulos, vaan sitä pitää rynkyttää sieltä pois hartijavoimin. Järkytyin itse tästä voimankäytöstä. Yleensä sisäelimet (rakko, suolet) voidaan siirtää pois vauvan tieltä niin, että pysyvät ihmisen sisällä kun vauva nostetaan ulos, mutta tuttavani mies järkyttyi suuresti kun jotenkin ehti nähdä sen verhon yli ja näki että vaimon suolet oli laitettu erilliseen vatiin viereen odottamaan (tämä tosin on harvinaista, mutta näinkin voi joskus joutua tekemään).

Olen itse synnytyspelkoinen, mutta nähtyäni useita synnytyksiä sekä keisarinleikkauksen, lähtisin itse ehdottomasti alatiesynnytykseen. 

Hetkonen, mutta eikös lihavilla ole tuolloin myös useasti sisäelinten ympärillä runsaasti rasvaa?  Miten ne rakko ja suolet saadaan tieltä, jos ihraa joka puolella?

Leikkaus on teknisesti vaikea toteuttaa, eli suomeksi sanottuna vauvan kaivaminen sieltä ihran välistä on aika työlästä. Haavatulehduksen tuossa kehittää melkoisella todennäköisyydellä. Ne ovat lihavilla moninkertaisesti yleisempiä kuin normaalipainoisilla.

Vatsaontelon sisällä on kaiken ylimääräisen rasvan vuoksi valtava paine, joka pusertaa kiinni ommeltuja lihaskerroksia auki. Samaan aikaan niiden ulkopuolella paksu rasvakerros hidastaa haavan umpeutumista. Jos olisin lihava, makaisin varmaan selälläni liikkumatta kunnes haava on kunnolla parantunut.

Yleisesti ottaen sairaalloisen lihavan ihmisen nukuttaminen on aina suuri riski, eikä leikkausta edes tehdä ellei ole ihan pakottava tarve. Keuhkojen toiminta on huonoa, ja lääkemääriäkin on vaikea arvioida suuren rasvamäärän vuoksi (rasvakudos ei ole aktiivista kudosta). Leikkaus itsessään kestää usein pidempään kuin normaalisti ja on vaikeampi. Toipuminen on hidasta.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei tarvi synnyttää ollenkaan, ei tarvi miettiä että toosa on tohjona.

Parempi että et tulekaan äidiksi kun ajatusmaailma ja tietotaso on tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alatiesynnytys on oikeasti ihan luonnollinen tapahtuma.

Aikaisemminhan naisia kuoli synnytyksiin ihan säännönmukaisesti. Onko sekin luonnollinen tapahtuma, vaikka sen voisi estää?

Huomioikaa muuten, että jos haluatte suunnitellun sektion niin ilmoittakaa siitä heti neuvolassa ja tarkistakaa, että hoitaja on kirjoittanut sen oikein Kantaan, eikä valehdellut että esim. ”kokeilee alatiesynnytystä”.

Terkkako sen synnytyksen nykyään päättää? Mitä jos vauva ei ole lukenut Kantaa ja päättääkin syntyä alateitse?

Ilman lähetettä synnytyspoliklinikalle ei ole mahdollista saada suunniteltua sektiota. Terveydenhuollon prosesseja, että erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete kunnallisesta neuvolasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan nähnyt sektiota tehtävän? Itse olen (videolta, työni puolesta). Leikkaus on iso. Vatsapeitteet avataan, ja lasta ei ole todellakaan helppo saada ulos, vaan sitä pitää rynkyttää sieltä pois hartijavoimin. Järkytyin itse tästä voimankäytöstä. Yleensä sisäelimet (rakko, suolet) voidaan siirtää pois vauvan tieltä niin, että pysyvät ihmisen sisällä kun vauva nostetaan ulos, mutta tuttavani mies järkyttyi suuresti kun jotenkin ehti nähdä sen verhon yli ja näki että vaimon suolet oli laitettu erilliseen vatiin viereen odottamaan (tämä tosin on harvinaista, mutta näinkin voi joskus joutua tekemään).

Olen itse synnytyspelkoinen, mutta nähtyäni useita synnytyksiä sekä keisarinleikkauksen, lähtisin itse ehdottomasti alatiesynnytykseen. 

Hetkonen, mutta eikös lihavilla ole tuolloin myös useasti sisäelinten ympärillä runsaasti rasvaa?  Miten ne rakko ja suolet saadaan tieltä, jos ihraa joka puolella?

Leikkaus on teknisesti vaikea toteuttaa, eli suomeksi sanottuna vauvan kaivaminen sieltä ihran välistä on aika työlästä. Haavatulehduksen tuossa kehittää melkoisella todennäköisyydellä. Ne ovat lihavilla moninkertaisesti yleisempiä kuin normaalipainoisilla.

Vatsaontelon sisällä on kaiken ylimääräisen rasvan vuoksi valtava paine, joka pusertaa kiinni ommeltuja lihaskerroksia auki. Samaan aikaan niiden ulkopuolella paksu rasvakerros hidastaa haavan umpeutumista. Jos olisin lihava, makaisin varmaan selälläni liikkumatta kunnes haava on kunnolla parantunut.

Yleisesti ottaen sairaalloisen lihavan ihmisen nukuttaminen on aina suuri riski, eikä leikkausta edes tehdä ellei ole ihan pakottava tarve. Keuhkojen toiminta on huonoa, ja lääkemääriäkin on vaikea arvioida suuren rasvamäärän vuoksi (rasvakudos ei ole aktiivista kudosta). Leikkaus itsessään kestää usein pidempään kuin normaalisti ja on vaikeampi. Toipuminen on hidasta.

Sektiossa ei muuten yleensä nukuteta, vaan ollaan hereillä puudutettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan nähnyt sektiota tehtävän? Itse olen (videolta, työni puolesta). Leikkaus on iso. Vatsapeitteet avataan, ja lasta ei ole todellakaan helppo saada ulos, vaan sitä pitää rynkyttää sieltä pois hartijavoimin. Järkytyin itse tästä voimankäytöstä. Yleensä sisäelimet (rakko, suolet) voidaan siirtää pois vauvan tieltä niin, että pysyvät ihmisen sisällä kun vauva nostetaan ulos, mutta tuttavani mies järkyttyi suuresti kun jotenkin ehti nähdä sen verhon yli ja näki että vaimon suolet oli laitettu erilliseen vatiin viereen odottamaan (tämä tosin on harvinaista, mutta näinkin voi joskus joutua tekemään).

Olen itse synnytyspelkoinen, mutta nähtyäni useita synnytyksiä sekä keisarinleikkauksen, lähtisin itse ehdottomasti alatiesynnytykseen. 

Hetkonen, mutta eikös lihavilla ole tuolloin myös useasti sisäelinten ympärillä runsaasti rasvaa?  Miten ne rakko ja suolet saadaan tieltä, jos ihraa joka puolella?

Leikkaus on teknisesti vaikea toteuttaa, eli suomeksi sanottuna vauvan kaivaminen sieltä ihran välistä on aika työlästä. Haavatulehduksen tuossa kehittää melkoisella todennäköisyydellä. Ne ovat lihavilla moninkertaisesti yleisempiä kuin normaalipainoisilla.

Vatsaontelon sisällä on kaiken ylimääräisen rasvan vuoksi valtava paine, joka pusertaa kiinni ommeltuja lihaskerroksia auki. Samaan aikaan niiden ulkopuolella paksu rasvakerros hidastaa haavan umpeutumista. Jos olisin lihava, makaisin varmaan selälläni liikkumatta kunnes haava on kunnolla parantunut.

Yleisesti ottaen sairaalloisen lihavan ihmisen nukuttaminen on aina suuri riski, eikä leikkausta edes tehdä ellei ole ihan pakottava tarve. Keuhkojen toiminta on huonoa, ja lääkemääriäkin on vaikea arvioida suuren rasvamäärän vuoksi (rasvakudos ei ole aktiivista kudosta). Leikkaus itsessään kestää usein pidempään kuin normaalisti ja on vaikeampi. Toipuminen on hidasta.

Sektiossa ei muuten yleensä nukuteta, vaan ollaan hereillä puudutettuna.

Osaatko lukea? Siinä luki, että "yleisesti ottaen". Kyseinen kappale ei ollut synnytyksestä, vaan yleisesti ottaen   lihavien leikkauksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan nähnyt sektiota tehtävän? Itse olen (videolta, työni puolesta). Leikkaus on iso. Vatsapeitteet avataan, ja lasta ei ole todellakaan helppo saada ulos, vaan sitä pitää rynkyttää sieltä pois hartijavoimin. Järkytyin itse tästä voimankäytöstä. Yleensä sisäelimet (rakko, suolet) voidaan siirtää pois vauvan tieltä niin, että pysyvät ihmisen sisällä kun vauva nostetaan ulos, mutta tuttavani mies järkyttyi suuresti kun jotenkin ehti nähdä sen verhon yli ja näki että vaimon suolet oli laitettu erilliseen vatiin viereen odottamaan (tämä tosin on harvinaista, mutta näinkin voi joskus joutua tekemään).

Olen itse synnytyspelkoinen, mutta nähtyäni useita synnytyksiä sekä keisarinleikkauksen, lähtisin itse ehdottomasti alatiesynnytykseen. 

Hetkonen, mutta eikös lihavilla ole tuolloin myös useasti sisäelinten ympärillä runsaasti rasvaa?  Miten ne rakko ja suolet saadaan tieltä, jos ihraa joka puolella?

Leikkaus on teknisesti vaikea toteuttaa, eli suomeksi sanottuna vauvan kaivaminen sieltä ihran välistä on aika työlästä. Haavatulehduksen tuossa kehittää melkoisella todennäköisyydellä. Ne ovat lihavilla moninkertaisesti yleisempiä kuin normaalipainoisilla.

Vatsaontelon sisällä on kaiken ylimääräisen rasvan vuoksi valtava paine, joka pusertaa kiinni ommeltuja lihaskerroksia auki. Samaan aikaan niiden ulkopuolella paksu rasvakerros hidastaa haavan umpeutumista. Jos olisin lihava, makaisin varmaan selälläni liikkumatta kunnes haava on kunnolla parantunut.

Yleisesti ottaen sairaalloisen lihavan ihmisen nukuttaminen on aina suuri riski, eikä leikkausta edes tehdä ellei ole ihan pakottava tarve. Keuhkojen toiminta on huonoa, ja lääkemääriäkin on vaikea arvioida suuren rasvamäärän vuoksi (rasvakudos ei ole aktiivista kudosta). Leikkaus itsessään kestää usein pidempään kuin normaalisti ja on vaikeampi. Toipuminen on hidasta.

Sektiossa ei muuten yleensä nukuteta, vaan ollaan hereillä puudutettuna.

Osaatko lukea? Siinä luki, että "yleisesti ottaen". Kyseinen kappale ei ollut synnytyksestä, vaan yleisesti ottaen   lihavien leikkauksista.

Tuollainen synnyttäjien pelottelu on asiatonta. Kirjoitat asian vierestä ja myös lihaville tehdään sektioita täysin onnistuneesti. Kun synnytyksiin ei liity nukutukset mitenkään niin mitä edes johtaa synnyttäjiä tarkoituksella harhaan.

Vierailija kirjoitti:

Harmillisinta näissä sektiokeskusteluissa on, että ne ovat useimmiten ylipainoisten synnyttäneiden avautumisia huonoista kokemuksista. Kokemuksista, jotka olisi voitu välttää panostamalla raskautta edeltävään aikaan ja välttää ylipainoa.

Mutta nyt keskustelu on kärjistynyttä ja moni normaalipainoinen luulee, että synnytys vaatii jotain yliluonnollisia taitoja. Samalla tulee entistä enemmän näitä synnytyspelkoisia av-palstan keskusteluja lukeneita untuvikkosynnyttäjiä. Onneksi en lukenut tätä palstaa raskausaikoinani. Muuten mäki vaatisin luultavasti kaiken maailman elektiivisiä sektioita, enkä luottaisi synnytyksessä itseeni enkä henkilökunnan pätevyyteen.

Paino ei liity mitenkään siihen haluaako sektion vai ei. Kuulostat aika epäempaattiselta ja mustavalkoiselta. Syitä sektion haluamiseen on yhtä monta kuin synnyttäjääkin ja heissä on kaikenpainoisia. Toivottavasti et ole kyynisyydessäsi kätilö tai hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei tarvi synnyttää ollenkaan, ei tarvi miettiä että toosa on tohjona.

Miehet eivät yleensäkään synnytä.

Mikä Suomea oikein vaivaa, kun kiistellään vaan asioista, mutta epäkohtia ei suin surminkaan haluta myöntää eikä korjata. Tai ehkä ollaan myöntämisvaiheessa, että myönnetään, että jotain on tapahtunut, mutta ei nähdä omassa toiminnassa mitään korjattavaa, puolustellaan vaan.

Sellaiset ihmisetkin vaan puolustelevat asioita, jotka ovat onnekkaita ja heillä on mennyt kaikki hyvin, mutta eivät näe (tai haluakaan nähdä) epäkohtia tai sitä, että kaikkia ei kohdella täällä syystä tai toisesta hyvin tai asiat eivät vain mene oikein (viittaan tällä siihen synnytysväkivaltaankin). Se on sama, kuin tuuleen puhuisi, eli ohi menee.

Kunpa voisikin näillekin asioille tehdä jotain... Mutta muutos pitää tapahtua siellä toisaalla. Kukaan muu kun heidän puolestaan ei voi muutoksia tehdä. Ja jos he eivät halua muutoksia tehdä, niin asiat eivät kyllä tule muuttumaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei tarvi synnyttää ollenkaan, ei tarvi miettiä että toosa on tohjona.

Parempi että et tulekaan äidiksi kun ajatusmaailma ja tietotaso on tuo.

Ei kaikki halua äidiksi, ja taitaa sinullakin olla tiedoissa päivittämisen varaa. Moni saa kaikenlaisia vaivoja alatiesynnytyksen seurauksena.