IS: ”Minut pistettiin pyytämään anteeksi kiusaajilta” – Nyt puhuvat kiusatut itse: Tämä kaikki Kiva koulu -ohjelmassa ei toimi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-opettajana voin sanoa tähän, että me olemme aika kädettömiä oikeasti tämän kiusaamisen suhteen. Monet kiusaajat ovat niin kovaluontoisia, etteivät koulun käytettävissä olevat keinot tehoa heihin. Monissa kouluissa on luovuttu jälki-istunnoistakin, koska se on "vanhanaikaista" ja "tehotonta". Joten ainoa rangaistus on kasvatuskeskustelu, joka on yhtä tyhjän kanssa, koska kiusaajat jättävät tulematta tai vain naureskelevat opettajille päin naamaa siellä kasvatuskeskustelussa. Tai sitten esittävät katuvaa, mutta jatkavat, koska tietävät, että mitään oikeaa rangaistusta ei voi tulla.

Koulusta erottamiseen päädytään käytännössä todella harvoin, ja sekin on täysin tehoton toimenpide, koska harva kiusaaja välittää koulunkäynnistään. Usein soppaan liittyy myös vanhemmat, jotka joko eivät välitä, eivät huolehdi lapsistaan tai kieltävät kategorisesti lapsensa olevan kiusaaja ja alkavat uhkailla opettajia ja rehtoria. 

Jos kiusaaminen halutaan saada oikeasti kuriin, kouluille tarvitaan todella paljon lisää kurinpitovaltuuksia. Tämä nykykoulun kädettömyys ja silmille hyppivät penskat olivat syy miksi itse jätin opettajan hommat. 

Eikö tuosta voisi pitää enemmän meteliä, eikä vain lähteä, et varmasti ole ainoa opettaja joka tuntee noin.

Tai sitten osa opettajista luovuttaa liian helpolla. Tässäkin tapauksessa on jätetty opettajan hommat. En kiellä, etteikö ongelmia olisi, mutta on opettajia tänä päivänäkin, jotka saavat taattua opiskelurauhan ja osaavat käsitellä kovaluontoisia ja itsepäisiä kiusaajiakin. Ihan kaikkea ei voi ulkoistaa systeemin niskoille: opetustyössä se on se opettaja, joka viime kädessä ratkaisee suunnan.

Paineita? Kyllä, mutta niitä on kaikissa ammateissa. Ehkäpä voisi ajatella, että siellä opettajankoulutuksessa pitäisi rehellisesti tarttua asiaan ja valmentaa tulevia oppilaita siihen mitä edessä mahdollisesti on. Paljon puhuttu "kympin tyttö"-juttu ei ole ihan niin tuulesta temmattu. Kun kaikki menisi teoreettisesti, niin sehän olisi hyvä. Mutta kun mikään ei mene. Olisi mietittävä, että miten opettaa niitä lapsia, jotka ovat seiskan tasoisia. Olisi mietittävä sitä, miten uskaltaa rajoittaa kovapäistä poikaa joka karjuu ja uhkailee. Osa opettajista osaa tämän luonnostaan, osa oppii ja osa ei opi koskaan. Ei ole mitään taikasauvaa, jolla koulu muuttuu helpoksi paikaksi opettajalle työskennellä. Ei, vaikka olisi mitkä valtuudet. Koska se on se opettaja yksilönä joka siellä toimii. Jos hänellä ei ole ns. munaa, silmille hypitään ja kiusaamiseen ei puututa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien K-Ä-D-E-T-T-Ö-M-Y-Y-T-T-Ä

Voisitteko te kaikki opettajien haukkujat nyt ihan todella selkeästi selittää miten nämä tilanteet hoidetaan? On helppo huudella, että opet ei tee mitään. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että useissa eri koulussa työskennelleenä tunsin vain yhden opettajan, joka suhtautui kiusaamiseen lepsusti. Kaikki muut tekivät sen mitä voivat. Mutta kun ne puhuttelut jotka keinovalikoimassa ovat EIVÄT AUTA. Oppilaaseen ei esimerkiksi saa koskea, näitä juttujahan on ollut, joissa opettaja koskee häirikköön ja häirikön vanhemmat nostavat jutun asiasta. Opettajat oikeasti ovat ihan kädettömiä, kiitos nykyisten lakien ja lainsäätäjien! 

Ihan riittäisi jo se että ollaan kiinnostuneita. Monet kohtaavat kiusattuina edelleen tilanteita, joissa opettajia ei edes kiinnosta. Itse olen todistanut kuinka opettajat katsovat vierestä kirjaimellisesti SILMIENSÄ EDESSÄ tapahtuvaa kiusaamista ja haukkumista. Kiusattu oli itkuinen, ja lähtikin lopulta vessaan itkemään. Yksikään opettaja ei seurannut perässä tai sanonut kiusaajille mitään. Siis kirjaimellisesti katsoi tapahtumaa suoraan. Kun tilanne oli ohi, kääntyi vain pois.

Ja näitä vastaavia olen todistanut useasti. Ja nyt puhutaan 2010-luvulla tapahtuneista asioista.

Samanlaisia kokemuksia olen kuullut lukuisilta muiltakin kiusatuilta eri kouluista.

Eli siis, jos opettajat eivät edes halua mitenkään puuttua, niin miten mielestäsi ovat tehneet muka jo kaikkensa? Jos eivät edes yritä.

Itse olen opettanut monissa kouluissa, enkä ole koskaan tällaiseen törmännyt. Itse menin aina tilanteeseen, jos näin oppilaan itkevän, ja niin menivät kollegatkin. Minusta tämä kuulostaa aivan käsittämättömältä. Oma kokemukseni koulumaailmasta on siis toinen. Tunsin urani aikana vain yhden opettajan, joka oli kertakaikkiaan kamala ja syyllisti kiusattua poikaa, mutta kukaan ei pitänyt hänestä ja useat meistä myös valittivat hänestä rehtorille. 

Varmasti siis on tällaisia välinpitämättömiä opettajia, mutta ei pidä yleistää! Kyllä suurin osa on aivan tavallisia empatiakykyisiä ihmisiä. Harva jaksaa lasten kanssa tehdä töitä, jos ei pitäisi tai välittäisi lapsista. 

 

Niin varmasti on kyllä eroja paljon. Ja itse olen kohdannut myös erittäin hyviä opettajia elämäni aikana. Esimerkiksi lukio-opettajat olivat kaikki aivan ihania. Tuo oli lähinnä ala-ja yläasteen ongelma.

Mutta jos kasvaa lapsuutensa koulussa jossa näihin tilanteisiin suhtaudutaan näin, ei oikein tiedä muusta.

Ja käsittämätöntä on se että nämä ovat vain muutamia vuosia vanhoja tapahtumia. Eivät muutamia kymmeniä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni nimenomaan kiusaajille ja häiriköille pitäisi olla senkin takia erillinen koulu, joka on vähän "panostetumpi", eli siellä on sosiaalityöntekijät auttamassa oppilaita, koska ainahan kyseessä ei ole vaan paha lapsi, vaan että lapsi oireilee koulussa huonon perheympäristön takia. Jättämällä nämä lapset oman onnen nojaan sinne normikouluun ilman panostetumpaa apua ja tukea koulussa, ei varmasti heidän käyttäytyminen muutu.

Täysin mahdoton idea juridiselta ja psykologiselta kannalta. Sama ihminen voi olla koulupolkunsa aikana kiusattu ja kiusaaja, esimerkiksi.  Tuttu kiusattu lapsi esim. tunnusti minulle, että kiusaa yläkoulussa, koska se helpottaa hänen oloaan. Häntä kiusattiin alakoulussa. Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia hyvä -paha -asetelmia.

Ei ollut mahdoton idea aiemmin, kun vielä oli tarkkailuluokkia ja jopa erityiskouluja. Nyt sosiaalidemokraattinen hyysäysideologia on sijoittanut sosiopaatit ja muut häiriintyneen samoihin kouluihin normaalien lasten kanssa, jotta sosiopaateilla olisi parempi olla.

Sinulla on mielenterveysongelmia kun jauhat noista sosialidemokraateista. Kai sinä sen ymmärrät, että joku sosialidemokratia on kaltaisillesi kiusatuille aika helvetin paljon parempi vaihtoehto, kuin joku törkeään kilpailuun ja "jokainen on oman onnensa seppä"-tyyppiseen bullshitiin perustuva kylmä oikeistolainen kuva? Siellä kukaan ei edes esitä välittävänsä. Sen ajatusmaailman mukaan jos ei pärjää koulunpihalla keskinäisissä nahinoissa tai muuten, on luuseri ja ihan oma vika. Nämä Stubbin ja Vapaavuoren kaltaiset entisen koulukiusaajat eivät todellakaan osoita empatiaa kiusatuille.  Älä siis höpötä asioista joista et tajua tuon taivaallista. Jos taas persuista etsit lohtua, niin mietipä pari kertaa. Joku Hakkarainen ja Turtiainen koulun johtokunnassa ei paljoa sitä nynnyn asiaa ajaisi. Eikä Halla-ahokaan ole mikään empaattisuuden perikuva, vaikka on olevinaan joku kiusattu. 

En ole itse entinen kiusattu, mutta minulla riittää silti sympatiaa sosiaalidemokraattien hyysäyspolitiikan seurauksena traumatisoituja lapsia ja nuoria kohtaan. Vuosikymmenten ajan uhreja tuottanut ideologianne ei selvästikään toimi, on aika kokeilla jotakin muuta.

Tarkalleen ottaen, kun aletaan sormella osoittelemaan jotain puoluetta, niin tärkeästä aiheesta keskustelu valitettavasti vesittyy jonkun polittisen tai muun agendan mainostamiseksi, kirjoittajan omien ideologioiden puolusteluksi. Voisitteko tällä kertaa pidättäytyä valokeilasta ja antaa tilaa varsinaiselle aiheelle? Tiedän että propaganda on verissä, mutta silti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä logiikka on laittaa vain kiusattu koulu-psykologin vastaanotolle, kun kiusaaminen tulee koulun tietoon? Nöyryytystä toisen perään istua odottamassa vuoroasi muiden pällistellessä.

Kiusaajat pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään ilman mitään seuraamuksia tai psykologin kanssa tapaamista, aivan kuin syy olisi ainoastaan kiusatussa, joka joutuu käymään ties missä tapaamisissa. Täysin ilman omaa syytään.

Kyllä tuossa niitä tukitoimia tarvitsee molemmat osapuolet, sekä kiusattu, että kiusaaja. Eri näkökulmista tosin. Ikävää, jos kiusattu kokee psykologilla käynnit tai muut tukitoimet nöyryyttävänä. Ei sen pitäisi siltä tuntua. Itse olisin ollut kiusattuna onnellinen, jos olisin saanut apua ja minut olisi otettu todesta. Sen sijaan mulla on nykyäänkin valtavan isot itsetunto-ongelmat, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Kiusaajan kohdalla taustalla on aina jotain normaalista poikkeavaa, mihin on samalla tavalla tärkeää puuttua, ennen kuin on liian myöhäistä.

Riittävän tehokas varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ säästää niin paljon niin yhteiskunnallisella, kuin yksilötasollakin.

Eihän se psykologi voi muuttaa tilannetta, jos siellä käy se uhri, eikä kiusaaja.

Eihän ne siellä samaan aikaan käy. Molemmat tarvitsevat yksilöllistä tukea.

Ei käy ei. Mutta uhrin tilanne ei muutu miksikään, jos kiusaaja ei muutu. Silloin onnistuu vain välimatkan ottaminen. Periaatteessa se psykologi voi toki vahvistaa uhrin itsetuntoa, mutta ei se siihen kiusaajaan pysty vaikuttamaan tapaamatta häntä.

Ja minä väitän, että siinä uhrissa ei ole välttämättä yhtään mitään vikaa. Ei kaikki uhrit ole silmälasipäisiä pullukoita köyhiä änkyttäjiä. Uhriksi on voinut joutua aivan sattumalta, kun on ollut vain sopiva tilaisuus kiusaajalle. Ja minusta tästä pitäisi aina lähteäkin: kiusaamisen syy ei ole uhrissa!

Onko jotain vikaa olla silmälasipäinen, pullukka tai änkyttäjä?

Aina voi hommata piilolinssit, laihduttaa ja käydä puheopetuksessa. Valintoja. 

Kiusaavat sosiopaatit voisi ja pitäisi siirtää omiin luonnehäiriöisille varattuihin kouluihinsa muita piinaamasta. Valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta kun ne puhuttelut jotka keinovalikoimassa ovat EIVÄT AUTA."

Sitten pitää ottaa muita (lue: kovempia) rangaistuksia käyttöön. Eikö tämän sano jo terve järkikin!

Kun ei saa. Oppilaaseen ei saa esim. koskea kurinpitomielessä. Kuka toisi nämä kovemmat otteet kouluihin? Itse tervehtisin ilolla!

Siinä tapauksessa hallituksen pitää tehdä lakialoite, jolla varmistetaan että oppilaaseen saa jatkossa koskea kurinpitomielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni nimenomaan kiusaajille ja häiriköille pitäisi olla senkin takia erillinen koulu, joka on vähän "panostetumpi", eli siellä on sosiaalityöntekijät auttamassa oppilaita, koska ainahan kyseessä ei ole vaan paha lapsi, vaan että lapsi oireilee koulussa huonon perheympäristön takia. Jättämällä nämä lapset oman onnen nojaan sinne normikouluun ilman panostetumpaa apua ja tukea koulussa, ei varmasti heidän käyttäytyminen muutu.

Täysin mahdoton idea juridiselta ja psykologiselta kannalta. Sama ihminen voi olla koulupolkunsa aikana kiusattu ja kiusaaja, esimerkiksi.  Tuttu kiusattu lapsi esim. tunnusti minulle, että kiusaa yläkoulussa, koska se helpottaa hänen oloaan. Häntä kiusattiin alakoulussa. Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia hyvä -paha -asetelmia.

Ei ollut mahdoton idea aiemmin, kun vielä oli tarkkailuluokkia ja jopa erityiskouluja. Nyt sosiaalidemokraattinen hyysäysideologia on sijoittanut sosiopaatit ja muut häiriintyneen samoihin kouluihin normaalien lasten kanssa, jotta sosiopaateilla olisi parempi olla.

Sinulla on mielenterveysongelmia kun jauhat noista sosialidemokraateista. Kai sinä sen ymmärrät, että joku sosialidemokratia on kaltaisillesi kiusatuille aika helvetin paljon parempi vaihtoehto, kuin joku törkeään kilpailuun ja "jokainen on oman onnensa seppä"-tyyppiseen bullshitiin perustuva kylmä oikeistolainen kuva? Siellä kukaan ei edes esitä välittävänsä. Sen ajatusmaailman mukaan jos ei pärjää koulunpihalla keskinäisissä nahinoissa tai muuten, on luuseri ja ihan oma vika. Nämä Stubbin ja Vapaavuoren kaltaiset entisen koulukiusaajat eivät todellakaan osoita empatiaa kiusatuille.  Älä siis höpötä asioista joista et tajua tuon taivaallista. Jos taas persuista etsit lohtua, niin mietipä pari kertaa. Joku Hakkarainen ja Turtiainen koulun johtokunnassa ei paljoa sitä nynnyn asiaa ajaisi. Eikä Halla-ahokaan ole mikään empaattisuuden perikuva, vaikka on olevinaan joku kiusattu. 

En ole itse entinen kiusattu, mutta minulla riittää silti sympatiaa sosiaalidemokraattien hyysäyspolitiikan seurauksena traumatisoituja lapsia ja nuoria kohtaan. Vuosikymmenten ajan uhreja tuottanut ideologianne ei selvästikään toimi, on aika kokeilla jotakin muuta.

Tarkalleen ottaen, kun aletaan sormella osoittelemaan jotain puoluetta, niin tärkeästä aiheesta keskustelu valitettavasti vesittyy jonkun polittisen tai muun agendan mainostamiseksi, kirjoittajan omien ideologioiden puolusteluksi. Voisitteko tällä kertaa pidättäytyä valokeilasta ja antaa tilaa varsinaiselle aiheelle? Tiedän että propaganda on verissä, mutta silti?

Tässä asiassa ei yksikään puolue ole syytön, mutta tällä hetkellä huomion ja paineen tulisi luonnollisesti keskittyä niihin joilla valta on, eli hallituspuolueisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni nimenomaan kiusaajille ja häiriköille pitäisi olla senkin takia erillinen koulu, joka on vähän "panostetumpi", eli siellä on sosiaalityöntekijät auttamassa oppilaita, koska ainahan kyseessä ei ole vaan paha lapsi, vaan että lapsi oireilee koulussa huonon perheympäristön takia. Jättämällä nämä lapset oman onnen nojaan sinne normikouluun ilman panostetumpaa apua ja tukea koulussa, ei varmasti heidän käyttäytyminen muutu.

Täysin mahdoton idea juridiselta ja psykologiselta kannalta. Sama ihminen voi olla koulupolkunsa aikana kiusattu ja kiusaaja, esimerkiksi.  Tuttu kiusattu lapsi esim. tunnusti minulle, että kiusaa yläkoulussa, koska se helpottaa hänen oloaan. Häntä kiusattiin alakoulussa. Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia hyvä -paha -asetelmia.

Ei ollut mahdoton idea aiemmin, kun vielä oli tarkkailuluokkia ja jopa erityiskouluja. Nyt sosiaalidemokraattinen hyysäysideologia on sijoittanut sosiopaatit ja muut häiriintyneen samoihin kouluihin normaalien lasten kanssa, jotta sosiopaateilla olisi parempi olla.

Sinulla on mielenterveysongelmia kun jauhat noista sosialidemokraateista. Kai sinä sen ymmärrät, että joku sosialidemokratia on kaltaisillesi kiusatuille aika helvetin paljon parempi vaihtoehto, kuin joku törkeään kilpailuun ja "jokainen on oman onnensa seppä"-tyyppiseen bullshitiin perustuva kylmä oikeistolainen kuva? Siellä kukaan ei edes esitä välittävänsä. Sen ajatusmaailman mukaan jos ei pärjää koulunpihalla keskinäisissä nahinoissa tai muuten, on luuseri ja ihan oma vika. Nämä Stubbin ja Vapaavuoren kaltaiset entisen koulukiusaajat eivät todellakaan osoita empatiaa kiusatuille.  Älä siis höpötä asioista joista et tajua tuon taivaallista. Jos taas persuista etsit lohtua, niin mietipä pari kertaa. Joku Hakkarainen ja Turtiainen koulun johtokunnassa ei paljoa sitä nynnyn asiaa ajaisi. Eikä Halla-ahokaan ole mikään empaattisuuden perikuva, vaikka on olevinaan joku kiusattu. 

En ole itse entinen kiusattu, mutta minulla riittää silti sympatiaa sosiaalidemokraattien hyysäyspolitiikan seurauksena traumatisoituja lapsia ja nuoria kohtaan. Vuosikymmenten ajan uhreja tuottanut ideologianne ei selvästikään toimi, on aika kokeilla jotakin muuta.

Tarkalleen ottaen, kun aletaan sormella osoittelemaan jotain puoluetta, niin tärkeästä aiheesta keskustelu valitettavasti vesittyy jonkun polittisen tai muun agendan mainostamiseksi, kirjoittajan omien ideologioiden puolusteluksi. Voisitteko tällä kertaa pidättäytyä valokeilasta ja antaa tilaa varsinaiselle aiheelle? Tiedän että propaganda on verissä, mutta silti?

Mikä sinä olet määräilemään miten pitäisi olla? Taidat olla kiusaaja ja mikään ei riitä. Kohta määrittelet miten pitää ajatella, mitä pitää syödä, mitkä vaatteet pitää olla.. tai muuten!

:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin puhutaan kuitenkaan siitä miten monessa tapauksessa kiusaaminen on kiusatun oma vika. Ihme tabu sekin.

Mitä näitä vikoja voisi olla? Liian hyvä koulussa, ruma, lihava, laiha, köyhät vanhemmat, välinpitämättömät vanhemmat, likaiset ja haisevat vaatteet, silmälasit, kotona alistettu nöyräksi, satut vaan olemaan jonkun sisko/veli/lapsi jne.?

Lapseni luokalla oli tälläinen kiusattu, iso kokoinen kotoa suoraan kouluun poika, toiset olivat leikkineet ja ryhmäytyneet jo päiväkodissa.

Sosiaaliset taidot pojalla norsuposliinikaupassa, tottunut pienempien sisarusten kanssa olemaan se joka leikissä määrää, ryntäsi leikkiin, peliin mukaan kyselemättä, keksi omat säännöt, joita olisi pitänyt noudattaa, alkuun toiset katsoivat hiljaa ja vaihtoivat paikkaa, jossa leikkivät. Pian rohkein uskalsi sanoa, älä tule, sai kaverit mukaan helposti.

Vaikea tilanne, kaikki tunsivat itsensä kiusatuiksi, iso koko pelasti pojan fyysiseltä kiusaamiselta, toiset pelkäsivät ja poika lähinnä jäi porukan ulkopuolelle.

Mitään uutta ollut tuossa toimittajan kirjoituksessa. Kautta aikain on tiedetty, että on opettajia ja varsinkin rehtoreita, jotka sulkevat silmänsä kiusaamiselta.

Onneksi on myös niitä, jotka eivät sulje.

Eipä ole kauaa kun 90-luvulla yläasteella vielä sai "mopottaa" ja kiusata ja uhkailla ihan vapaasti. Meidän koulussa liikkui kauhutarinoita tästä mopotuksesta. Sittemmin kiellettiin. Ei meidän aikaan puhuttu edes Kiva Koulustakaan, saati kiusaamisesta. Oikeestaan liikkumatila oli varsin pieni, vaikka suuri koulu. Oli kovikset ja isommat oppilaat, sitten oli "kanat" eli henkkiksen vaatteita käyttävät ja sit varmaan perus "nössöt" ja me tavikset jotka ei uskallettu ilmaista itseämme mitenkään. Rosolti vaan kajalia naamaan ja oltiin omissa porukoissamme. Muistan kovettuneeni noina vuosina paljon. Se on vaikuttanut negatiivisesti elämääni myöhemmin, kun en ole osannut "olla mahtavan iloinen ja heittäytyvän rohkea " esimerkiksi työnanatajien silmissä.

Nykyisin olen huomannut että työpaikoilla kiusataan juuri samalla tavalla. Ehkä nämä entiset kiusatut siellä asialla, jotka murenevat kun joku onkin voimakkaampi kuin hän tai narsistiset piirteet pääse valloileen. Mene ja tiedä.  Oikeestaan kouluaikoina aktuaalista kiusaamista ei ollut kuin suojautui omiin oloihinsa, verrattuna taas tähän työelämään, jossa ei voi piiloutua täytyy sanoa, että kiusaaminen rehottaa. Esimerkiksi alkujännityksestä sinua voidaan alkaa haukkumaan, tai siitä että et ole mielin tarpeeksi, vaikka laissa sanotaan että henkilökemiat eivät ole mikään työsyrjinnän peruste. Mutta tätä se on.

Vierailija kirjoitti:

Itse muistan kuinka yläasteellani 7 luokalla luokat järjesteltiin uudelleen. A, B ja C luokkien oppilaat siis sekoitettiin keskenään uusiksi luokiksi, joilla sitten mentiin koko yläaste. Tuossa kohtaan olisi opettajilla ollut mainio tilaisuus hajottaa eräskin kiusaajaporukka laittamalla kakarat eri luokille. Mutta ei. Koko porukka laitettiin samalle luokalle. Yksi heistä joutui eri luokalle muun porukan kanssa, mutta alkoi itkemään jolloin opettajat säälistä siirsivät kavereiden kanssa samalle.

Opettajat varmasti tiesivät heidän olevan ongelma, kun ala-asteella jo terrorisoivat ja kiusasivat toisia minkä kerkesivät.

Harvinaisen typeriä opettajia, tai sitten pelkäsivät vanhempien reaktioita (tai olivat näiden kavereita). Kaikki jotka työskentelevät haastavien ihmisten kanssa, tietävät että väärään suuntaan kasvaneet klikit kannattaa hajottaa nopeasti ettei ongelma pahene. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni nimenomaan kiusaajille ja häiriköille pitäisi olla senkin takia erillinen koulu, joka on vähän "panostetumpi", eli siellä on sosiaalityöntekijät auttamassa oppilaita, koska ainahan kyseessä ei ole vaan paha lapsi, vaan että lapsi oireilee koulussa huonon perheympäristön takia. Jättämällä nämä lapset oman onnen nojaan sinne normikouluun ilman panostetumpaa apua ja tukea koulussa, ei varmasti heidän käyttäytyminen muutu.

Täysin mahdoton idea juridiselta ja psykologiselta kannalta. Sama ihminen voi olla koulupolkunsa aikana kiusattu ja kiusaaja, esimerkiksi.  Tuttu kiusattu lapsi esim. tunnusti minulle, että kiusaa yläkoulussa, koska se helpottaa hänen oloaan. Häntä kiusattiin alakoulussa. Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia hyvä -paha -asetelmia.

Ei ollut mahdoton idea aiemmin, kun vielä oli tarkkailuluokkia ja jopa erityiskouluja. Nyt sosiaalidemokraattinen hyysäysideologia on sijoittanut sosiopaatit ja muut häiriintyneen samoihin kouluihin normaalien lasten kanssa, jotta sosiopaateilla olisi parempi olla.

Sinulla on mielenterveysongelmia kun jauhat noista sosialidemokraateista. Kai sinä sen ymmärrät, että joku sosialidemokratia on kaltaisillesi kiusatuille aika helvetin paljon parempi vaihtoehto, kuin joku törkeään kilpailuun ja "jokainen on oman onnensa seppä"-tyyppiseen bullshitiin perustuva kylmä oikeistolainen kuva? Siellä kukaan ei edes esitä välittävänsä. Sen ajatusmaailman mukaan jos ei pärjää koulunpihalla keskinäisissä nahinoissa tai muuten, on luuseri ja ihan oma vika. Nämä Stubbin ja Vapaavuoren kaltaiset entisen koulukiusaajat eivät todellakaan osoita empatiaa kiusatuille.  Älä siis höpötä asioista joista et tajua tuon taivaallista. Jos taas persuista etsit lohtua, niin mietipä pari kertaa. Joku Hakkarainen ja Turtiainen koulun johtokunnassa ei paljoa sitä nynnyn asiaa ajaisi. Eikä Halla-ahokaan ole mikään empaattisuuden perikuva, vaikka on olevinaan joku kiusattu. 

En ole itse entinen kiusattu, mutta minulla riittää silti sympatiaa sosiaalidemokraattien hyysäyspolitiikan seurauksena traumatisoituja lapsia ja nuoria kohtaan. Vuosikymmenten ajan uhreja tuottanut ideologianne ei selvästikään toimi, on aika kokeilla jotakin muuta.

Tarkalleen ottaen, kun aletaan sormella osoittelemaan jotain puoluetta, niin tärkeästä aiheesta keskustelu valitettavasti vesittyy jonkun polittisen tai muun agendan mainostamiseksi, kirjoittajan omien ideologioiden puolusteluksi. Voisitteko tällä kertaa pidättäytyä valokeilasta ja antaa tilaa varsinaiselle aiheelle? Tiedän että propaganda on verissä, mutta silti?

Tässä asiassa ei yksikään puolue ole syytön, mutta tällä hetkellä huomion ja paineen tulisi luonnollisesti keskittyä niihin joilla valta on, eli hallituspuolueisiin.

Eka lause. Hallituksen kokoonpanot ovat muuttuneet 2000-2020- luvuilla, mutta koulukiusaaminen jatkuu ja pahenee. Kaikki ovat vastuussa. Siksi on turhaa yksilöidä tätä mihinkään kantaan tai väriin edes mainosmielessä: Äänestääkää X niin tapahtuu muutos. Ei ole tapahtunut vaikka ollaan vuoronperään äänestetty X Y Z.

80-luvulla ala-asteellamme oli talonmies joka puuttui kiusaamiseen karjaisemalla niin että joku jopa kusi housuihinsa. Otti myös kiusaajat puhutteluun ja myös valvoi että puhe meni perille. Niitä aikoja! Opettajat eivät puuttuneet mihinkään.

Kannattaa laittaa se lapsi mahdollisimman varhain päiväkotiin, niin oppii siellä pärjäämään porukassa. En nyt trollaa tai provoile, olen tosissani. Minä ja moni kaverini meni päiväkotiin (tai lastentarhaksi/vauvalaksi sanottiin tuolloin) jo vähän reilun vuoden ikäisenä. Siis 70/80-lukujen taitteessa. Vanhempien oli pakko mennä töihin. Minä tai kaverini eivät muista siitä tietysti mitään, ensimmäiset muistikuvat tulevat ehkä siinä viiden vanhana. Olin siellä tarhassa eskariin saakka ja siitä kouluun. Kellään meistä ei ole ollut ongelmia kiusaamisen kanssa, eikä ketään ole kiusattu. Lisäksi kaikki ollaan aikuisena töissä ihmisten kanssa. Miksi? Luulen sen johtuvan siitä, että kasvoimme sosiaalisuuteen ja muiden kanssa toimimiseen, opimme lukemaan ja tulkitsemaan näkyviä ja näkymättömiä asioita käytöksessä ja kanssakäymisessä. 

Miten olisi jos jo kodeissa ja päiväkodeissa opetettaisiin hyvät käytöstavat kuten esim. Espanjassa?

Toisekseen opella pitäisi olla oikeus vaatia juuri isä sinne kouluun, ehkä tehokkaampaa!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa laittaa se lapsi mahdollisimman varhain päiväkotiin, niin oppii siellä pärjäämään porukassa. En nyt trollaa tai provoile, olen tosissani. Minä ja moni kaverini meni päiväkotiin (tai lastentarhaksi/vauvalaksi sanottiin tuolloin) jo vähän reilun vuoden ikäisenä. Siis 70/80-lukujen taitteessa. Vanhempien oli pakko mennä töihin. Minä tai kaverini eivät muista siitä tietysti mitään, ensimmäiset muistikuvat tulevat ehkä siinä viiden vanhana. Olin siellä tarhassa eskariin saakka ja siitä kouluun. Kellään meistä ei ole ollut ongelmia kiusaamisen kanssa, eikä ketään ole kiusattu. Lisäksi kaikki ollaan aikuisena töissä ihmisten kanssa. Miksi? Luulen sen johtuvan siitä, että kasvoimme sosiaalisuuteen ja muiden kanssa toimimiseen, opimme lukemaan ja tulkitsemaan näkyviä ja näkymättömiä asioita käytöksessä ja kanssakäymisessä. 

Joitakin kiusataan ja syrjitään siellä päiväkodissa. Ei siis toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni nimenomaan kiusaajille ja häiriköille pitäisi olla senkin takia erillinen koulu, joka on vähän "panostetumpi", eli siellä on sosiaalityöntekijät auttamassa oppilaita, koska ainahan kyseessä ei ole vaan paha lapsi, vaan että lapsi oireilee koulussa huonon perheympäristön takia. Jättämällä nämä lapset oman onnen nojaan sinne normikouluun ilman panostetumpaa apua ja tukea koulussa, ei varmasti heidän käyttäytyminen muutu.

Täysin mahdoton idea juridiselta ja psykologiselta kannalta. Sama ihminen voi olla koulupolkunsa aikana kiusattu ja kiusaaja, esimerkiksi.  Tuttu kiusattu lapsi esim. tunnusti minulle, että kiusaa yläkoulussa, koska se helpottaa hänen oloaan. Häntä kiusattiin alakoulussa. Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia hyvä -paha -asetelmia.

Ei ollut mahdoton idea aiemmin, kun vielä oli tarkkailuluokkia ja jopa erityiskouluja. Nyt sosiaalidemokraattinen hyysäysideologia on sijoittanut sosiopaatit ja muut häiriintyneen samoihin kouluihin normaalien lasten kanssa, jotta sosiopaateilla olisi parempi olla.

Sinulla on mielenterveysongelmia kun jauhat noista sosialidemokraateista. Kai sinä sen ymmärrät, että joku sosialidemokratia on kaltaisillesi kiusatuille aika helvetin paljon parempi vaihtoehto, kuin joku törkeään kilpailuun ja "jokainen on oman onnensa seppä"-tyyppiseen bullshitiin perustuva kylmä oikeistolainen kuva? Siellä kukaan ei edes esitä välittävänsä. Sen ajatusmaailman mukaan jos ei pärjää koulunpihalla keskinäisissä nahinoissa tai muuten, on luuseri ja ihan oma vika. Nämä Stubbin ja Vapaavuoren kaltaiset entisen koulukiusaajat eivät todellakaan osoita empatiaa kiusatuille.  Älä siis höpötä asioista joista et tajua tuon taivaallista. Jos taas persuista etsit lohtua, niin mietipä pari kertaa. Joku Hakkarainen ja Turtiainen koulun johtokunnassa ei paljoa sitä nynnyn asiaa ajaisi. Eikä Halla-ahokaan ole mikään empaattisuuden perikuva, vaikka on olevinaan joku kiusattu. 

En ole itse entinen kiusattu, mutta minulla riittää silti sympatiaa sosiaalidemokraattien hyysäyspolitiikan seurauksena traumatisoituja lapsia ja nuoria kohtaan. Vuosikymmenten ajan uhreja tuottanut ideologianne ei selvästikään toimi, on aika kokeilla jotakin muuta.

Tarkalleen ottaen, kun aletaan sormella osoittelemaan jotain puoluetta, niin tärkeästä aiheesta keskustelu valitettavasti vesittyy jonkun polittisen tai muun agendan mainostamiseksi, kirjoittajan omien ideologioiden puolusteluksi. Voisitteko tällä kertaa pidättäytyä valokeilasta ja antaa tilaa varsinaiselle aiheelle? Tiedän että propaganda on verissä, mutta silti?

Mikä sinä olet määräilemään miten pitäisi olla? Taidat olla kiusaaja ja mikään ei riitä. Kohta määrittelet miten pitää ajatella, mitä pitää syödä, mitkä vaatteet pitää olla.. tai muuten!

:)

Ihan perustelu ekassa lauseessa. Jos haluat mainostaa persuja niin huomio siirtyy koulukiusaamisesta persuihin. Eli vakavaa ongelmaa käytetään keppihevosena oman edun tavoitteluun. Eli ei ollakaan  loppupeleissä kovin kiinnostuneita niistä kiusatuista vaan siitä, että puolue saa irtopisteitä. 

Hymiö lopussa varmaan tarkoitti ettei kirjoittaja ihan vakavissaan viestiään tarkoittanut..

Kenen keksintö tämä "Kiva koulu"-hanke oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo ennen kivaa koulua monet kiusatut pakotettiin pyytämään anteeksi kiusaajalta. Tosin tämän tekivät lapset keskenään. Pahimmillaan jopa kengätkin nuoletettiin. En koskaan tajunnut miten joku voi pelätä niin paljon, että käytännössä antaa tuhota itsensä henkisesti ja alistuu täysin muiden valtaan. Itse olisin mieluummin ottanut turpaani kuin alistunut tuollaisiin nöyryyttäviin teattereihin, jotka muistaa vielä 30 vuoden jälkeenkin. Vähän saa siis katsoa peiliinkin.

Oletkohan kiusaajani? Yksi pahimmista tuli joskus (aikuisena!) pikkupöhnässä sössöttämään että kiusaaminen oli oikeastaan oma vikani koska -yksinäisenä pikkutyttönä- olin niin helppo ja alistuva maali. Isolle poikaporukalle.

Totesin tähän että totta puhut. Minun olisi pitänyt yksitellen tappaa teidät kaikki. On osannut sujuvasti vaihtaa puolta jos tulee kadulla vastaan.

Tuskinpa olen, koska en ole kiusannut ketään. Minua on kiusattu ja yritetty kiusata, mutta pistin vastaan. Anteeksi, jos se on joku synti.

Hyvä jos sinulla oli resursseja pistää vastaan, mutta mitäpä jos ei kuitenkaan vastuutettaisi lapsia huolehtimaan lakisääteisestä kouluturvallisuudesta kaiken maailman ”löyhiä kaveriporukoita” vastaan? Sellainen vahvimman oikeudella toimiva viidakon laki ei oikein nyky-yhteiskunnassa toimi. Turvallisen oppimisympäristön takaaminen on aikuisten tehtävä.

Voi ystävä hyvä kun se on juuri se mikä tätä maailmaa yhä edelleen pyörittää kaikesta sivistyksestä huolimatta. Jos tämän tosiasian kieltää, ei kiusaamisen juurisyihin puuttuminen onnistu ikinä ja keinot jäävät vajaiksi. Luuletko, että valistaminen auttaa mitään sellaiselle testosteronia pursuavalle, ilkeämieliselle teinille? Ei auta. Vain kovat otteet ja kuri auttaa. 

Aivan totta! Puhuttelu ei auta. Auttaisiko se vaikkapa rikollista olemaan tekemättä lisää rikoksia. Not.

Jos huumorin varjolla rehtori tai opettaja pitää puhuttelun, niin yhdessä sille hymistely ei ole mitään kurinpitoa edes.  On vähän eria asia vetää lapsena toista yhdesti letistä kuin vaikkapa istua päälle ja hakata, heittää järveen tai tönäistä maahan tai aiheuttaa jatkuvaa kärsimystä ja syrjään jäämistä.

käytöshäiriöisten koulu, voisi olla ratkaisu. Sehän on ihan oikea diagnostinenkin tosiasia: "käytöshäiriö". Eli koottaisi sinne ne jotka käyttää väkivaltaa (nimittely, päälle käyminen). 2 viikkoa laitosmaista koulua, jossa tulisi olla myös yötä, kova kuri ja  tiukat puhuttelut, jälkien korjaaminen ja siivoustyötä illat.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi jos jo kodeissa ja päiväkodeissa opetettaisiin hyvät käytöstavat kuten esim. Espanjassa?

Toisekseen opella pitäisi olla oikeus vaatia juuri isä sinne kouluun, ehkä tehokkaampaa!

Niin. Tämä koko ilmiö on seurausta laaja-alaisesti  vaapasta kasvatuksesta kaikissa ympäristöissä (koti, koulu) ja yhteiskunnassa. Ihmiset eivät opi kunnioittamaan toistensa rajoja ollenkaan. Toinen vallitseva trendi on minäpainotus ja individualismi. Vanhemmat pyrkivät koulimaan lapsistaan kilpailuyhteiskuntaan vahvoja minäihmisiä. Muiden huomioiminen, yhteisen hyvän eteen työskentely, pitkäjänteisyys --- tjääh!