Onko muita joiden mielestä Alvar Aallon suunnittelemat talot on useimmiten aika rumia?

Vessat pieniä. Akateemisessa ne uusittiin, kulttiksella vielä pienet olemassa.

Aallon työt ei ärsytä, mutta kaikkien jäljittelijöiden kyllä. Suomalaisilla arkkitehdeilla on valtava tarve olla jotain Aallon jatkeita.

Eihän ne ole kauniita samalla tavalla kuin joku pitsihuvila. Olen kuitenkin vanhemmiten alkanut tajuta sitä niiden juttua paremmin.

Joihinkin tilanteisiin sopii, että itse tila on jotenkin neutraalin ja tyhjä, eikä tunge mitään tunnetilaa siihen lisäksi. Noissa Aaltojen rakennuksissa löytää sisältä melkein aina jonkun suunnan, jonne voi tuijottaa ”tyhjyyteen” ja silti nähdä luonnonvalon vaihtelut.

Ihan mielelläni käyn kongresseissa, konserteissa tai hautajaisissa tuollaisissa tiloissa. Kodiksi sitten jotain sievempää.

Aalto taisi suunnitella Turkuun uransa alussa pari taloa. Se siitä. 

Turkulaisia tietysti harmittaa, kun katukuvasta on hävinnyt useita koristeellisia rakennuksia, rakennuksia jotka rakennettiin joskus 1800-luvulla. 

Funktionalismi, jota Aallon suunnittelu edustaa, ei mieti koristeellisuutta vaan käytännöllisyyttä ja toimivuutta.

Aallon arkkitehtuurissa tunnusomainen valkoinen väri yhdistettynä tummaan puupintaan, se on kaunista ja sopii suomalaiseen maisemaan.

Tosin nykyään monet Aallon eri teollisuuslaitoksille suunnittelemat asuintalokokonaisuudet ovat vähän huonossa kantimissa, kun näyttää siltä, ettei kukaan halua panostaa niiden huoltamiseen. Maalipinnat rappeutuvat ja niin päin pois. 

Itse en pidä Aallon suunnittelemia rakennuksia rumina, tai no jaa ehkä nuo aloituksessa mainitut turkulaiseksemplaarit ovat poikkeus.

Toki nykypäivänä nämä asuintalot ovat hankalia, pienuutensa vuoksi, ja alkuperäisesti esim. Sunilaan suunnitelluissa asunnoissa ei ollut omaa kylpyhuonetta (terassitalot). 

Ja juu, jos sitten otetaan vertauskuvaksi turkulaisten mielestä paljon parempi arkkitehti, Bryggman, joka turkulaisten mielestä jäi perusteitta Aallon varjoon, niin löytyyhän niistä hänenkin turkuun suunnittelemistaan taloista tylsiä laatikoita. Bryggman jäi turkulaisten mielestä varjoon, ja pääpaikka missä hänen käden jälkensä näkyykin, on Turku. Ja olen kyllä eri puolilla somea nähnyt turkulaisten haukkuvan Aaltoa ja harmittelevan juuri sitä, että Bryggman ei päässyt esiin Aallon takaa.

Vierailija kirjoitti:

Aalto taisi suunnitella Turkuun uransa alussa pari taloa. Se siitä. 

Turkulaisia tietysti harmittaa, kun katukuvasta on hävinnyt useita koristeellisia rakennuksia, rakennuksia jotka rakennettiin joskus 1800-luvulla. 

Funktionalismi, jota Aallon suunnittelu edustaa, ei mieti koristeellisuutta vaan käytännöllisyyttä ja toimivuutta.

Aallon arkkitehtuurissa tunnusomainen valkoinen väri yhdistettynä tummaan puupintaan, se on kaunista ja sopii suomalaiseen maisemaan.

Tosin nykyään monet Aallon eri teollisuuslaitoksille suunnittelemat asuintalokokonaisuudet ovat vähän huonossa kantimissa, kun näyttää siltä, ettei kukaan halua panostaa niiden huoltamiseen. Maalipinnat rappeutuvat ja niin päin pois. 

Itse en pidä Aallon suunnittelemia rakennuksia rumina, tai no jaa ehkä nuo aloituksessa mainitut turkulaiseksemplaarit ovat poikkeus.

Toki nykypäivänä nämä asuintalot ovat hankalia, pienuutensa vuoksi, ja alkuperäisesti esim. Sunilaan suunnitelluissa asunnoissa ei ollut omaa kylpyhuonetta (terassitalot). 

Ja juu, jos sitten otetaan vertauskuvaksi turkulaisten mielestä paljon parempi arkkitehti, Bryggman, joka turkulaisten mielestä jäi perusteitta Aallon varjoon, niin löytyyhän niistä hänenkin turkuun suunnittelemistaan taloista tylsiä laatikoita. Bryggman jäi turkulaisten mielestä varjoon, ja pääpaikka missä hänen käden jälkensä näkyykin, on Turku. Ja olen kyllä eri puolilla somea nähnyt turkulaisten haukkuvan Aaltoa ja harmittelevan juuri sitä, että Bryggman ei päässyt esiin Aallon takaa.

Turkulaiset haluaisivat nähdä vain uniikkeja koristeellisia kivitaloja sekä venäläistyylisiä pitsihuviloita. Mutta niiden rakentaminen massoille on nykypäivänä kallista. Uniikki maksaa.