Lue keskustelun säännöt.
Pohjaton väsymys ja särky koko ajan, siis kestänyt jo vuoden (tai monta)
13.02.2021 |
Mä en enää jaksa. Mulla on niin hirveä väsymys koko ajan, että silmissä jo mustenee. Joka paikkaa särkee, ja yleensä myös päätä särkee. Mua hengästyttää, tuntuu että happi loppuu, enkä jaksa tehdä yhtään mitään.
Ajoittain iskee vielä joku vatsatauti tai kuume tai yskä ja nuha päälle, jolloin olo on suorastaan karmea.
Nukun huonosti, eli herään yöllä ja hikoilen. Valvon yleensä pari tuntia ja aamulla olo on huono.
Musta on juuri otettu kaikki labrat, mitään ei löydy. Koronatestissä olen käynyt 5 kertaa nyt puolen vuoden sisään. Kukaan lääkäri ei löydä mitään syytä. Se nyt vain on. Lepää pari päivää niin kyllä se tauti lähtee. No ei lähde. Tämä alkoi vuosi sitten, juuri hiihtoloman aikaan, ja sen jälkeen olen ollut romuna.
Kun löytyisi syy tälle, vaan ei.
Nytkin kärvistelen täällä, pitäisi tehdä ruokaa, vaan kun ei kerta kaikkiaan jaksaisi. Silmät ei pysy auki, mutta en pysty nukkumaan kuin öisin. Vaikka siis makaisin sängyssä kaksi tuntia, en pysty päivällä nukahtamaan. Ihan hirveän hienoa.
Töissä käyn, teen pääsääntöisesti etätöitä. Mulla on mielenkiintoinen työ, josta nautin suunnattomasti. En voi jäädä vuodeksi sairaslomalle, menettäisin jo työnikin. Siksi en töissä viitsi tästä kertoa, kerron vain ne hetket kun joku tulee tähän ns. kaupan päälle, esim. kuume ja vatsatauti, silloin en pysty millään tekemään töitä.
Onko muita, joilla selittämätön sairaus, joka vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja käytännössä invalidisoi kokonaan?
Kommentit (71)
Vaihdevuosioireita. Voi kestää monta vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ruokavalio kunnossa? Jo pelkkä liian vähäinen proteiinien saanti aiheuttaa melkein kaiken, mitä sanot.
Voin sanoa että on. Huolehdin proteiinien saamisesta, hiilareita syön jonkun verran, mutta siis pääsääntöisesti syön vihanneksia ja lihaa / kalaa / muuta proteiinia. Syön myös kananmunia ja juustoja. Mutta hyvin vähän perunaa, pastaa ym. Leipää vähän. En syö sokeria, en siis syö mitään makeita, en karkkeja, leivonnaisia, jäätelöitä, jugurtteja, myslejä, muroja, en edes mitään smoothieita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entäs sisäilman mahdollisuus? Homealtistus? Oletko oireilun alettua muuttanut toiseen asuntoon?
Uusi talo rakennettu 2017, ei mahdollisuutta homeeseen. Työpaikka vielä uudempi kiinteistö.
Ap
On nämä oireet kummallisia. Itse olen miettinyt kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, mutta en löydä elintavoista tai ympäristöstä mitään vikaa. Fibromyalgiaakin epäilin, mutta ei sitten kaikki täsmännyt siihenkään. Minultakin on tutkittu vaikka ja mitä. Ahdistaa jo nykyään mennä nukkumaan kun usein menee yötkin erilaisissa tuskissa. - se toinen oireista kärsivä
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista että olet sairastanut vuosi sitten jonkun virustaudin, koronan tms? Itse sairastuin n. 20 vuotta sitten silloin riehuneeseen a-virukseen ja minulla kesti yli vuoden toipua. Olo oli kuin pahoinpidellyllä tai lopullisesti uupuneella, eikä loppua tuntunut tulevan ollenkaan. Tuntui kuin olisi ollut fysiologisesti eri ihminen. Sittemmin tukka alkoi kasvaa kiharana ja silmien väri haaleni, lääkärikin pisti merkille.
Lepää, lepää ja kuntoile sopivasti. Terveellinen kasvisruoka voisi myös auttaa?
Välttele stressiä ja toivo parasta.
Tsemppiä!
Muuten samaa mieltä mutta keho tarvitsee toipuakseen ja käynnistäkseen nimenomaan myös runsaasti aminohappoja, joten huonosti toteutettuun köykäisesti rajoitettuja proteiineja sisältävään kasvisruokavalioon siirtyminen saattaa heikentää kehon kykyä toimia entisestään. Monet CFS:ään käytettävät lisäravinteet on nimenomaan aminohappoja.
Suoliston hyvinvoinnista, monipuolisista ravinteista ja kuidun saannista kannattaa todellakin huolehtia ensimmäisenä.
Etenkään yleislääkäreiltä ei myöskään kannata liikaa odottaa parantavia hoitoja tai pettyä jos ei lääkäri osaa auttaa. Asiasta on kuitenkin paljon jo muutakin tietoa ja toipumiseen tarvitaan kehon ja mielen vahvistamista, rasituksen minimointia ja palautumisen maksimointia. Ja vaikka syy romahdukseen olisi esimerkiksi virus niin usein myös sen tarkastelua, mitkä omat ajatusmallit kuormittaa omaa elämää ja osaako antaa kehon ja mielen levätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ollut stressiä tai surua? Liikaa urheilua?
Vierailija kirjoitti:
Onko ollut stressiä tai surua? Liikaa urheilua?
No työstressiä on hyvällä tavalla, tarvitsen painetta että voin suoriutua ja nauttia työstä. Ei onneksi ole surua. Ja urheiluakaan ei ole liikaa, koska jos käyn lenkillä tai vedän juoksumatolla, olen seuraavana päivänä kuoleman kielissä. Ei pysty kuntoilemaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertaistetusti sanoen tuollainen olo tulee kun solujen energia-ainnenvaihdunta ei jaksa palvella enää kaikkea mitä kehossa tapahtuu. Keho alkaa sammuttaa hengissä säilymisen kannalta tarpeettomia ja raskaita prosesseja, kiputiloja tulee kun keho ei jaksa korjata itseään ja eri paikat kehossa alkaa hälyttää apua.
Kannattaa suhtautua niin että kehon bensatankki on tyhjentynyt ja kaikki mikä vaatii energiaa on ikäänkuin yrittäisi väkisin ajaa tyhjällä tankilla ja kaikki mikä huoltaa ja ravitsee kehoa ja edesauttaa palautumista lisää bensaa tankkiin.
Kannattaa ainakin huolehtia että saat ravinteiden lisäksi ruoasta tarpeeksi energiaa ja että itsellä on oma rauta-arvo tiedossa, rauta nimittäin kuljettaa happea soluihin ja sitä voi miettiä mikä tilanne on jos solut eivät saa happea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ollut stressiä tai surua? Liikaa urheilua?
No työstressiä on hyvällä tavalla, tarvitsen painetta että voin suoriutua ja nauttia työstä. Ei onneksi ole surua. Ja urheiluakaan ei ole liikaa, koska jos käyn lenkillä tai vedän juoksumatolla, olen seuraavana päivänä kuoleman kielissä. Ei pysty kuntoilemaan.
Ap
Oliko aiemmin urheilua paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli pitkään, pitkään samaa, olen viisikymppinen. Lopulta lääkäri sanoi, että vaihdevuodethan ne. Juu, ne on sitten kestäneet melkein koko iän ja pahentuneet vaan matkan varrella. Mulla oli myös sappikipuja, tai niin lääkäri meinasi, tosin ei mulla sappikiviä sitten löytynytkään. Verenpainetta oli myös ja päänsärkyyn liittyi oksentaminen. Lääkkeitä mulle kirjoiteltiin milloin mihinkin vaivaan, mutta ei niistä apua ollut.
Epätoivoisena menin luontaishoitajalle ja siitä lähti mulla vähitellen uusi elämä. Tai oikeastaan melko nopsaan olen tervehtynyt. Luontaishoitaja käski lukea kirjoja suolistosta, kokeilla kasvisruokavaliota ilman maitoa, sokeria ja gluteenia ja mennä paksunsuolen vesipesuun. Kävinkin siinä muutaman kerran ja aloitin tuon ruokavalion. Aloin myös syömään vitamiineja ja maitohappobakteereja monessa muodossa (esim. kombutsa, hapankaali). Luontaishoitaja teki oman osuutensa, eli vyöhyketerapiaa ja erilaisia rentoutushoitoja. Ensin keveni olo, kun suolesta poistui järkyttävä määrä kuonaa, mahakin pieneni puoleen. Aloin nukkua paremmin, nyt nukun yleensä heräämättä 7 tuntia ja olo on paljon virkeämpi. Vieläkin tulee huonoja päiviä, kuukautisten alkaessa särkee päätä, stressi saattaa vähän huonontaa yöunia. Muut kivut ovat poissa, kokonaan.
Suolihuuhtelua voi tehdä kotonakin ja ruokavalion voi aloittaa myös, uskon, että jo näistä olisi apua. Tsemppiä ja kaikkea hyvää, tiedän, miltä susta tuntuu! Niin, mulla hävisi myös nuo yöhikoilut, eikä ole mitään vaihtarioireita. Nyt jaksan myös jo harrastaa liikuntaa päivittäin. Toivoa on, mutta sun täytyy itse ottaa ohjat käsiin, ei sitä kukaan muu tee. Viralliselta puolelta et tällaiseen apua saa, se on varma.
Kiitos ihanat. Sain paljon asioita pohdittavaksi. Voimat on loppu, ja kamalan kuluttavaa kun ei tiedä mitä tämä on. Mutta käyn vastauksenne läpi ja mietin voiko liittyä tähän tilanteeseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdevuodet niinkuin joku jo sanoi.
Mulla Crohnin tauti tekee tuon suuntaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ettei kykene selviämään töistä jos ei ole stressiä saattaa olla osa ongelmaa vaikka se on ajatuksena tietysti kamala. Täysin puskista heittelen, mutta eihän sinulla ole historiassa keskittymisongelmaa jota kompensoit suorittamalla stressin voimalla?
Mulla on ajoittain saman tyylistä. Ollut jo muutaman vuoden. Välillä työpäivän jälkeen oon ihan lopussa, fyysisesti ihan kamala ja uupunut olo. Myös viluinen ja kuumeinen, vaikka lpö ei ole koholla. Tuntuu, ettei edes askelta jaksa ottaa ettei jalat mee alta.
Lisäksi olen usein pienessä muutaman päivän flunssassakin.
Olen jo vähentänyt töitä 50 %, jolloin jaksan jotenkuten pyörittää arjen kotona ja käydä töissä. En tiedä olisko tuo väsymysoireyhtymä sitten...Mut ei tää kivaa oo kun ei jaksa ees tavallista elämää.
Mulla samat oireet aloittajan kaa. Ennen olin paras ja kaunein. Nyt raihnainen. Ottaa päähän. Kalma kolkuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla samat oireet aloittajan kaa. Ennen olin paras ja kaunein. Nyt raihnainen. Ottaa päähän. Kalma kolkuttaa.
Samassa veneessä. Tuonelan joella varmaan seilataan :O .
Ap
Entäs sisäilman mahdollisuus? Homealtistus? Oletko oireilun alettua muuttanut toiseen asuntoon?