Missä tilanteessa tajusit, että työyhteisösi on oikeasti p*ska?
Olen pitkään kärsinyt työtiimissä, jossa on huono ilmapiiri ja tiimin esimies on todella haastava. Minulla on ollut tiimissä alusta asti kurja, ulkopuolinen ja kiusattu olo. Tilanne on vain pahentunut ajan saatossa, kun minut on jätetty kutsumatta tiimipalavereihin, työhön liittyviä tärkeitä tietoja pimitettiin, minua arvostellaan asiakkaiden kuullen jne. Kiusaamista on yritetty selvittää kolmannen tahon kanssa, mutta siitä ei ole ollut apua.
Olen yrittänyt parhaani mukaan olla osa tiimiä, vaikka se on ollut raskasta. Tiimissämme on ollut suuri vaihtuvuus. Aina, kun joku työntekijä on lähtenyt (vaihtanut työpaikkaa, lähtenyt väliaikaisesti opiskelemaan jne), on tiimissä kerätty rahaa lahjaa varten. Lahjarahoilla on sitten ostettu hierontalahjakortteja ja vastaavia. Olen itsekin osallistunut noihin keräyksiin, koska en ole halunnut vaikuttaa ilkeältä ja antaa lisää vettä myllyyn kiusaajille. Jäin jokin aika sitten äitiyslomalle ja tiimi ei muistanut minua mitenkään. En saanut mitään lahjaa, en korttia enkä edes viestiä perään, että mukavaa äitiyslomaa. Toki olen tiennyt, että tiimissä ei ole mikään hyvä henki, mutta tästä tajusin, kuinka epätoivotuksi tunnen itseni tiimissä.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on tullut vastaan? Missä tilanteessa tajusit, että työyhteisösi on oikeasti p*ska?
Ap
Kommentit (49)
pari asiaa:
karsea työpaikka sulla
vaihda herranjestas työpaikkaa äitiyslomalta töihin palatessasi
onneksi olkoon vauvasta ja nauti ajasta kotona <3
Kuuntelin vieressä, kun lähiesimies ja pomo haukkuivat yhtä työntekijää. Ei siis mitenkään liittynyt kyseisen työntekijän työnjälkeen tai työpanokseen, vaan ruodittiin rumasti luonteenpiirteitä, henkilökohtaista elämää jne.
Silloin, kun hoksasin ettei työpaikkakiusaamiseen puututa. Olin yrittänyt saada liki 2 vuotta apua asian kanssa. Todettiin vain, että tilanne on niin hankala ettei tälle voida tehdä mitään. Lähdin.
On kyllä törkeää, jos muille on kerätty jotain muistamisia ja sulle ei viitsitä edes viestiä laittaa. Kertonee kaiken tarpeellinen tiimiläisistä ja ilmapiiristä.
Aika nopeasti sen tajusi. Ihan kauhea ilmapiiri ja porukka vaihtuu koko ajan. Pomot täysiä kpäitä. Itsekin etsin muita töitä koko ajan.
Nopeasti sen huomaa jos tuut työyhteisöön. Ehkä jos oot ollut kauan työyhteisössä et ehkä huomaa miten paskaksi se on tullut.
Loukkaannuin onnettomuudessa ja olin kotona kivuissani onnellisempi kuin töissä. Olin henkisesti paljon paremmassa kunnossa kuin aikoihin.
Ap:ta neuvoisin etsimään uuden työpaikan. Tuo kuulostaa hirveältä.
Minäkin kestänyt työpaikkani mulkeroita ihan liian pitkään. Pitää etsiä parempi duuni. Palkkakin suht huono työnmäärään suhteutettuna. Esimiehet ilkeitä ja työkaverit nihkeitä toisilleen. Tosi vaikea edes sanoa missä vika, kun ilmapiiri niin huono.
Kun edes vapaa-ajalla ei päässyt ikävistä työkavereista eroon. Meillä on työpaikalla yksi ihan täysi k*rpä. Kukaan ei hänestä tykkää, on niin ikävä ihminen. Ilmapiiri töissä on aika kireä, erityisesti niinä päivinä kun tämä k*rpä on töissä. Haluaisin vapaalla olla ajattelematta henkilöä ja työpaikkaa, mutta yksi työkaveri, joka ei sen k*rvän kanssa tule yhtään toimeen, soittaa iltaisin ja vapaapäivisin minulle haukkuakseen sen. Harkitsen vahvasti työpaikan vaihtoa.
Heti alussa. Idioottiruodussa marssiva pärjää.
Jäin saikulle töistä pitkän kivuliaan sairauden jälkeen, olin sinnitellyt töissä.
Sen sijaan, että olisin saanut jotain parane pian -viestejä, niin työkaverit soitteli perään, että miten me hoidetaan työt. Ei siis riittänyt empatiaa. Ekoihin viesteihin vastasin, sitten sanoin että esimies hoitaa nämä kuviot ja katsoo sijaisen, minä sairastan nyt.
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannuin onnettomuudessa ja olin kotona kivuissani onnellisempi kuin töissä. Olin henkisesti paljon paremmassa kunnossa kuin aikoihin.
Ap:ta neuvoisin etsimään uuden työpaikan. Tuo kuulostaa hirveältä.
Tekisi mieleni sanoa, että toivosttavasti oli pitkä sairasloma, mutta onko se sopivaa kun kuitenkin kipuilit. Ehkä tajuat mitä tarkoitan. Noudatitko neuvoasi myös itsellesi?
Kun aloitin työpaikassani, ajattelin ensin että täällä tuntuu olevan ihan hyvä ilmapiiri. Mutta ei mennyt montaa päivää, kun kuulin ekan kerran lounastauolla, kun yhtä työntekijää joka ei ollut paikalla haukuttiin. En ole enää siellä töissä, mutta perus selän takana kyräilyä, siellä oli.
Vierailija kirjoitti:
Kun edes vapaa-ajalla ei päässyt ikävistä työkavereista eroon. Meillä on työpaikalla yksi ihan täysi k*rpä. Kukaan ei hänestä tykkää, on niin ikävä ihminen. Ilmapiiri töissä on aika kireä, erityisesti niinä päivinä kun tämä k*rpä on töissä. Haluaisin vapaalla olla ajattelematta henkilöä ja työpaikkaa, mutta yksi työkaveri, joka ei sen k*rvän kanssa tule yhtään toimeen, soittaa iltaisin ja vapaapäivisin minulle haukkuakseen sen. Harkitsen vahvasti työpaikan vaihtoa.
Kannattaa hakea uutta työtä.
Sun ei tarvitse vastata sille työkaverille illalla tai vapaalla!
Esimies ei tuominnut sitä että työkaveri mollasi minua asiakkaalle. Todennäköisesti sama esimies myös kertoi uudelle työkaverilleni että olen "hankala ihminen".
Jos työnjohtaja on luotettava, ystävällinen, empaattinen ja myötätuntoinen niin usein se on suuri plussa työyhteisössä. Vaikuttaa todella paljon siihen, että työntekijät eivät vaihda työpaikkaa ja ilmapiiri on ihanteellinen.
Nuorena tekun opiskelijana työharjoittelijana vaneritehtaalla tajusin työyhteisön olevan ihan paska viimeistään silloin kun 2 paljon vanhempaa viinaan menevää sähköasentajan tapaista punttisaleilla viihtyvää junttia krapulaisena viinanhajuisena uhkailivat vetää turpaan duunipaikalla ilmeisesti jostain vainoharhoissaan kokemastaan uhasta siitä että veisin niiden työpaikat. En ikimaailmassa olisi vakituista työpaikkaa sellaisesta helvetistä ottanut vastaan.
Mulla hyvä nyrkkisääntö on ollut, että n. 6 kk näkee aidosti, millainen työpaikka on. Tuossa ajassa tulee esille, millainen työyhteisö oikeasti on, miten toimitaan jne.
Nykyinen työpaikka vaikutti hyvältä ensimmäiset viikot. Tajusin sen olleen vain ulkokultaisuutta ja esittämistä. Aika pian paljastui, mikä ilmapiiri työpaikalla vallitsi. Palaverit oli pahan puhumista, käytävillä juoruiltiin jne. Ihan suoraan yksikin työkaveri tuli sanomaan minulle, että on ennenkin saanut porukkaa lähtemään täältä.
3 kk kohdalla mietin jo ensimmäisen kerran, että tänne ei kannata pysyvästi jäädä. Sääli, sillä olin vuosien pätkätöiden jälkeen saanut vihdoin vakipaikan. Nyt etsin uutta vakipaikkaa ja pohdin, kauanko kestän nykyisessä paikassa. En usko jaksavani paikassa enää kovin kauaa, menee terveys.
Siinä vaiheessa kun sain luettavaksi asiakirjoja, joissa työnantaja todettiin syylliseksi työpaikkakiusaamisen ja maksamaan korvauksia kiusatulle. Ei tullut yllätyksenä tämä.
Siinä vaiheessa, kun joku poistui pöydästä niin välittömästi alkoi juoruilu ja paskan puhuminen selän takana. Vain kaksi pahimmista juoruilijoista vältty tältä, mutta muita aina arvosteltiin ja yritettiin käännyttää toisiaan vastaan.