Elämä miljonäärinä, joka ei tuhlaa, on ihanaa....
Tällaiset kivat, kirpakat ja kauniit talvipäivät, tulet uuneissa, kissat hyisevät sohvalla, itsellä vapaapäivä, kahvi tippumassa.... ja voi valita osa-aikatyön ja on varaa toteutella arjen kohtuuhintaisia mielitekoja... :)
Ja rahaa tulee tekemättä mitään kolmatta tonnia joka kuukausi... :))
Kommentit (30)
Mä en nimittäin pystyis kuvittelemaankaan teidän elämäänne. Typerää, köyhää kynnet verillä puurtamista paskaisissa kaupunkikoloissanne...
Rikkaana pihistely on mielestäni säälittävää räpellystä.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaana pihistely on mielestäni säälittävää räpellystä.
Minusta on paljon mukavampaa taas säilyttää varallisuus, se on se, joka tuottaa, kuin olla niin tyhmä, että söisin sen. Varsinkin, kun ison omaisuuden paras puoli (jos se ei siis tuota tolkuttomasti) on sen tuoma turva, jota köyhillä ei ole.
Ap
Tuo kuulostaa stressittömältä elämältä, niin varmasti on mukavaa.
Minä toisaalta nautin siitä ajatuksesta ja tunteesta, että kaikki, mitä minulla on, on ihan minun omaa aikaansaannosta. Kun ei ole mummi eikä pappa jättänyt mitään, niin kaikki on omilla kätösillä rakennettu. Se on onnistumisen tunne :)
minä käyttäisin rahat nopeasti, en säästelisi koko elämää koska mitä siitä muka hyötyisi. elät kerran, etkä tiedä milloin viimeinen päivä on.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa stressittömältä elämältä, niin varmasti on mukavaa.
Minä toisaalta nautin siitä ajatuksesta ja tunteesta, että kaikki, mitä minulla on, on ihan minun omaa aikaansaannosta. Kun ei ole mummi eikä pappa jättänyt mitään, niin kaikki on omilla kätösillä rakennettu. Se on onnistumisen tunne :)
Joo. Mun äitini varmaan tavoitteli sitä minulle, kun ei kyennyt kasvattamaan minua niin, että mä olen rikas perijätär, enkä mä kaipaa kiksejäni tuosta. Minusta ihminen voi onnistua, vaikkei sille olisi tarvettakaan, ja kaikki puurtaminen paskan maku suussa on henkistä väkivaltaa, jos joku toinen siihen koittaa pakottaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten te, joiden mummi ei ollut näin rikas (että perisitte häneltä miljoonaperinnön) voitte elää?
Kuule ihan omilla rahoilla ja sijoituksilla. Ei siihen mitään miljoonia tarvita. Jos mulla olisi miljoonia, en edes kävisi töissä.
Vierailija kirjoitti:
minä käyttäisin rahat nopeasti, en säästelisi koko elämää koska mitä siitä muka hyötyisi. elät kerran, etkä tiedä milloin viimeinen päivä on.
Mä haluan taas jakaa tämän ihanuuden lapsilleni sitten kun minusta aika jätttää. Ennen sitä ehkä osittain myös.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten te, joiden mummi ei ollut näin rikas (että perisitte häneltä miljoonaperinnön) voitte elää?
Kuule ihan omilla rahoilla ja sijoituksilla. Ei siihen mitään miljoonia tarvita. Jos mulla olisi miljoonia, en edes kävisi töissä.
Tarkoitin henkisesti elää. En vois nauttia tuollaisesta paskasta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nimittäin pystyis kuvittelemaankaan teidän elämäänne. Typerää, köyhää kynnet verillä puurtamista paskaisissa kaupunkikoloissanne...
Sinulla on sitten huono mielikuvitus ja kyky samaistua. Minä en ole "köyhä kaupunkikolossa", mutta voin jotenkin kuvitella, minkälaista se on. En varmaankaan ihan täysin pysty, mutta kuitenkin jotenkin. Ihan samalla tavalla pystyn tiettyyn rajaan asti kuvittelemaan, miltä tuntuu elää turvattu ja huoleton elämä mummon perinnöllä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa stressittömältä elämältä, niin varmasti on mukavaa.
Minä toisaalta nautin siitä ajatuksesta ja tunteesta, että kaikki, mitä minulla on, on ihan minun omaa aikaansaannosta. Kun ei ole mummi eikä pappa jättänyt mitään, niin kaikki on omilla kätösillä rakennettu. Se on onnistumisen tunne :)
Tää on kyllä vaan ihan p:n jauhantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nimittäin pystyis kuvittelemaankaan teidän elämäänne. Typerää, köyhää kynnet verillä puurtamista paskaisissa kaupunkikoloissanne...
Sinulla on sitten huono mielikuvitus ja kyky samaistua. Minä en ole "köyhä kaupunkikolossa", mutta voin jotenkin kuvitella, minkälaista se on. En varmaankaan ihan täysin pysty, mutta kuitenkin jotenkin. Ihan samalla tavalla pystyn tiettyyn rajaan asti kuvittelemaan, miltä tuntuu elää turvattu ja huoleton elämä mummon perinnöllä.
Niin, mummillahan oli vielä paljon tätä isompi perintö itsellään, jolla eli paljon hulppeampaa elämää. Se oli todella ihanaa.
No jos pörssissä käy tuuri, niin voidaan olla monta mieltä siitä missä määrin ne rahat on hankittu ihan itse ja omalla työllä. Toki se talousjärjestelmä niin toimii että se on mahdollista, mutta ei niitä varsinaisesti ole omalla työllä hankittu.
Vierailija kirjoitti:
minä käyttäisin rahat nopeasti, en säästelisi koko elämää koska mitä siitä muka hyötyisi. elät kerran, etkä tiedä milloin viimeinen päivä on.
Sitten pikavippejä.
Joku valitteli ettei rikas kaveri lainaa rahaa "pieneen kivaan". Ei varmaan ollut aikomustakaan maksaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten te, joiden mummi ei ollut näin rikas (että perisitte häneltä miljoonaperinnön) voitte elää?
Kuule ihan omilla rahoilla ja sijoituksilla. Ei siihen mitään miljoonia tarvita. Jos mulla olisi miljoonia, en edes kävisi töissä.
Tarkoitin henkisesti elää. En vois nauttia tuollaisesta paskasta yhtään.
Mistä paskasta? Ai että henkisesti ei voi elää yhtään vähemmällä kuin miljoonilla? Ei siihen hyvään elämään niin paljoa tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa stressittömältä elämältä, niin varmasti on mukavaa.
Minä toisaalta nautin siitä ajatuksesta ja tunteesta, että kaikki, mitä minulla on, on ihan minun omaa aikaansaannosta. Kun ei ole mummi eikä pappa jättänyt mitään, niin kaikki on omilla kätösillä rakennettu. Se on onnistumisen tunne :)
Joo. Mun äitini varmaan tavoitteli sitä minulle, kun ei kyennyt kasvattamaan minua niin, että mä olen rikas perijätär, enkä mä kaipaa kiksejäni tuosta. Minusta ihminen voi onnistua, vaikkei sille olisi tarvettakaan, ja kaikki puurtaminen paskan maku suussa on henkistä väkivaltaa, jos joku toinen siihen koittaa pakottaa.
Ap
Totta toki, kyllä ihminen voi onnistua ilmankin, että se liittyy omaisuuteen ja rahaan ja sitä kautta elämän rakentamiseen. Mutta tavoitteita ihmisen elämässä pitää olla, muuten ei tule onnistumisen kokemuksia. Se yrittäminen ja saavuttaminen ei ole mikään vastenmielinen homma, se on palkitsevaa. Se on vastenmielistä silloin, kun siihen pakotetaan, mutta ei silloin, kun se on oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
minä käyttäisin rahat nopeasti, en säästelisi koko elämää koska mitä siitä muka hyötyisi. elät kerran, etkä tiedä milloin viimeinen päivä on.
Joo tuhlataan kaikki kerralla kun on teoreettinen riski kuolla huomenna. Tällaisille pikavippi-firmat sitten tyrkyttää lainaa ilman vakuuksia.
Mistä lähtien joku miljoona ja parin tonnin tulot kuussa on ollut rikas, 60-luvulla?
Mä en tajua, miten te, joiden mummi ei ollut näin rikas (että perisitte häneltä miljoonaperinnön) voitte elää?