Lue keskustelun säännöt.
Miksi kiusaamista paheksutaan niin kovasti, mutta tosipaikassa siihen ei puututa?
12.02.2021 |
Olin joskus kauppakeskuksessa ja siinä oli ehkä 12-vuotiaiden porukka, joka selvästi pelotteli samanikäistä poikaa. Ihmiset kyllä huomasivat mitä tapahtuu, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Yksikin nainen vaan mutisi siinä että "mistä noita riittää" tai jotakin sen tyylistä, mutta eipä tehnyt sitten mitään. Minä menin sen pojan luo ja kysyin että onko kaikki hyvin. Samalla ilmoitin niille notkuville teinin aluille, että matka jatkuu toiseen suuntaan tai haen vartijat. Lähtivät siitä samantien. Ei se ole tämän vaikeampaa. Älkää valittako jos teillä ei ole rohkeutta puuttua tilanteisiin. Ei se ole aina joku toinen, joka puuttuu. Se olet sinä siinä hetkessä, joka vaikuttaa. Ärsyttää tämä tekopyhyys mitä näissä keskusteluissa on kun kuitenkaan mitään ei tosipaikassa tehdä.
Kommentit (19)
Turha olettaa että kiusaaminen loppuu jollakin lapsellisilla vetoomuksilla ja netissä taivasteluilla. Jokaisen pitää puuttua ja jos ei puutu, niin ongelmakaan ei häviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ihmisistä on selkärangattomia raukkoja. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on selkärangattomia raukkoja. Siksi.
Tämä on valitettavasti täysin totta.
Kiusaamista ei ymmärretä sinä ilmiönä mitä se oikeasti on. Jos lapsi kuulee kun mamma juoruaa puhelimessa muista, tai puhuu ihmisistä rumasti, saa se lapsi esimerkin että tämä on ok.
Samoin ei tajuta että ulkopuolelle jättäminen tai puuttumattomuus on keskeinen osa sitä kiusaamista. Olet yhtä paha kuin tekijä, kun annat sen tapahtua.
Samoin monelle oman ryhmän muodostukseen kuuluu se että toisista tulee ulkopuolisia. Tätä pidetään normaalina. Monesti ryhmittymiseen kuuluu vielä muiden nälviminen. Harmillisen yleistä. Olet ulkopuolinen jos et osallistu.
Minä seuraan tilannetta hetken ja puutun jos totean sen itselleni turvalliseksi. Tässä juuri viime viikolla seurasin kaupan edustalla tapahtuvaa kiusaamista, mutta kiusaaja porukka oli sellainen, että en mennyt väliin, vaan hain vartijan. Kiusaajilla olikin sitten ollut muutamalla puukot mukana.
Olen raskaana ja totta puhuen, en ole valmis uhraamaan omaa ja tulevan lapseni terveyttä kiusaajien kuriin saamiseksi. Samoin jos minulla on esikoinen mukana, en mene kovin helpolla väliin. Asun Vaasassa ja täällä saa ihan oikeasti katsoa hyvin tarkkaan, minkä porukan touhuihin uskaltaa puuttua, aika paljon niillä on kättä pidempää matkassa ja myös käyttävät niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ovat hyvin itsekästä kansaa. Paskat jutut tapahtuu aina toisille eikä muiden asioihin haluta koskea pitkälläkään tikulla. Paitsi kun osuu omalle kohdalle, sitten kyllä huudetaan apua. Mutta kukaan ei auta heitäkään, koska kierre on sellainen. Lisäksi suomalaiset ovat syntyjään aika arkaa porukkaa, suuta ei saada auki silloin kun pitää ja silloin kun se pitäisi tajuta pitää kiinni, mölytään turhasta.
Jep. Sitä paheksutaan, mutta tosipaikan tullen sitä katsotaan sivusta.
Kerroin eräälle tuttavalleni, että olen kokenut suoranaista henkistä väkivaltaa erään ihmisen taholta. Kerroin esimerkkejä miten minua on vuosien saatossa kiusattu, nimitelty, manipuloitu jne. Tuttavani vastaus oli: "En aio valita puoltani." Outoa sinänsä, koska melestäni tässä ei ole mitään puolia, on vain ihminen, jonka henkisen väkivallan kohteena olen ollut ja joutunut sen takia käymään vuosia terapiassa.
No, tiedän inakin jatkossa, etten hae enää tuolta tutavaltani ymmärrystä tai sympatiaa. Olkoon hän sitten "diplomaatti".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaajat ovat usein suosittuja ja menestyviä. Peruskoulussa toki ovat enimmäkseen surkimuksia mutta lukiosta lähtien noin.
Jos kiusaamisesta ei olisi hyötyä, niin eiväthän sitä tekisi kuin häiriintyneimmät hullut.
Vierailija kirjoitti:
Minä seuraan tilannetta hetken ja puutun jos totean sen itselleni turvalliseksi. Tässä juuri viime viikolla seurasin kaupan edustalla tapahtuvaa kiusaamista, mutta kiusaaja porukka oli sellainen, että en mennyt väliin, vaan hain vartijan. Kiusaajilla olikin sitten ollut muutamalla puukot mukana.
Olen raskaana ja totta puhuen, en ole valmis uhraamaan omaa ja tulevan lapseni terveyttä kiusaajien kuriin saamiseksi. Samoin jos minulla on esikoinen mukana, en mene kovin helpolla väliin. Asun Vaasassa ja täällä saa ihan oikeasti katsoa hyvin tarkkaan, minkä porukan touhuihin uskaltaa puuttua, aika paljon niillä on kättä pidempää matkassa ja myös käyttävät niitä.
Toimit hyvin ja järkevästi. Mikä parasta: toimit. Suurin osa lähtee kävelemään toiseen suuntaan ja jättää asian sikseen. Ei itseään kannata vahingoittaa, kuten tässä tapauksessa olisi voinut käydä, mutta joku kymmenvuotiaiden räkänokkien ojentaminen ei vaadi muuta kuin päättäväistä luonnetta ja halua keskeyttää se kiusaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep. Sitä paheksutaan, mutta tosipaikan tullen sitä katsotaan sivusta.
Kerroin eräälle tuttavalleni, että olen kokenut suoranaista henkistä väkivaltaa erään ihmisen taholta. Kerroin esimerkkejä miten minua on vuosien saatossa kiusattu, nimitelty, manipuloitu jne. Tuttavani vastaus oli: "En aio valita puoltani." Outoa sinänsä, koska melestäni tässä ei ole mitään puolia, on vain ihminen, jonka henkisen väkivallan kohteena olen ollut ja joutunut sen takia käymään vuosia terapiassa.
No, tiedän inakin jatkossa, etten hae enää tuolta tutavaltani ymmärrystä tai sympatiaa. Olkoon hän sitten "diplomaatti".
Klassisen pelkurin vastaus. Tosiasiassa kukaan ihminen ei ole sillä tavalla "puolueeton", ainakin jos omaa normaalin älyn ja moraalin. Sellainen ihminen ei hyväksy kiusaamista, koska se nyt vaan on normaalien ihmisten mielestä vastenmielistä. Jos kaverisi olisi ollut rehellinen, hän olisi sanonut: "olen pahoillani, mutta pelkään niin paljon, että haluan olla vain huomaamaton etten joudu itse samaan liemeen".
kannattaa seurata hetki tilannetta ja puuttua jos on turvallista mutta kutsua apua jos itse ei arvaa mennä tilanteeseen.
Viimeksi puutuin siihen kun alaikäiselle ( n7v ) yritettiin juottaa alkoholia Jyväskylässä.
Aikuisten apu saattaa olla pelastus sille pienelle tai isommallekkin jos vain uskalletaan olla aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajat hämärtyvät. Vastuut hämärtyvät. En ymmärrä miksi kiusaajien syyllisyyttä ei tunnisteta. Koulussa opettajat ovat vastuussa oppilaiden turvallisuudesta, muualla vanhemmat.
On ihmisiä, jotka nauttivat siitä että on draamaa ympärillä, heidän omassa elämässään draamaa ei ole vaan pelkkää arkipäiväistä tylsyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamista ei ymmärretä sinä ilmiönä mitä se oikeasti on. Jos lapsi kuulee kun mamma juoruaa puhelimessa muista, tai puhuu ihmisistä rumasti, saa se lapsi esimerkin että tämä on ok.
Samoin ei tajuta että ulkopuolelle jättäminen tai puuttumattomuus on keskeinen osa sitä kiusaamista. Olet yhtä paha kuin tekijä, kun annat sen tapahtua.
Samoin monelle oman ryhmän muodostukseen kuuluu se että toisista tulee ulkopuolisia. Tätä pidetään normaalina. Monesti ryhmittymiseen kuuluu vielä muiden nälviminen. Harmillisen yleistä. Olet ulkopuolinen jos et osallistu.
Hyviä pointteja. Tuosta laumautumisesta olen ajatellut näin: se on niin oleellinen osa laumakäyttäytymistä että sen kitkeminen pois on liki mahdotonta. Porukkamuodostuksessa tehdään nimenomaan valintaa jotta laumasta tulee "laadukas". Tämän seurauksena on AINA ulkopuolelle jättämistä.
No mikä ratkaisuksi sellaiselle joka haluaa johonkin porukkaan ja häntä ei mukaan kelpuuteta ? Hänelle pitäisi löytää ainakin yksi ryhmä johon hänet hyväksytään, ja tämä on ERITTÄIN tärkeää mentaalisesti.
Aikuisetkin kiusaavat. Usein juuri lapset joutuvat kärsimään aikuisten levittämien juorujen takia.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat hyvin itsekästä kansaa. Paskat jutut tapahtuu aina toisille eikä muiden asioihin haluta koskea pitkälläkään tikulla. Paitsi kun osuu omalle kohdalle, sitten kyllä huudetaan apua. Mutta kukaan ei auta heitäkään, koska kierre on sellainen. Lisäksi suomalaiset ovat syntyjään aika arkaa porukkaa, suuta ei saada auki silloin kun pitää ja silloin kun se pitäisi tajuta pitää kiinni, mölytään turhasta.
Tämä. Jos suomalaisella nousee hiki pintaan ja pumppu hakkaa jo siitä, että pitäisi moikata naapuria hississä tai pyytää kaupan käytävällä tien tukkona olevaa kohteliaasti siirtymään, niin onhan johonkin uhkaavaksi koettuun tilanteeseen puuttuminen edes sanallisesti täysin utopiaa useimmille.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisetkin kiusaavat. Usein juuri lapset joutuvat kärsimään aikuisten levittämien juorujen takia.
Aikuiset ovat mallina lapsille, ja varsinkin pienet lapset ihailevat vanhempiaan ja matkivat heitä. Monissa maissa kiusaamista tapahtuu enemmän kuin Suomessa ( esim. USA ) ja lapset matkivat aikuisten kiusaamistapoja ja ottavat myös Mediasta mallia
Minä puutun aina. En voisi olla puuttumatta. Esim kerran ravintolassa huomasin miehen kuristavan toista miestä, niin hyökkäsin auttamaan. Mainitsin siitä ensin poikakaverilleni joka ei välittänyt (humalassa), joten menin sitten itse. Sitten tuli portsarikin. En siedä väkivaltaa enkä kiusaamista. Se on nolla toleranssi minun näköpiirissäni.
Sitten tekosyy-bingo pystyyn.
1. Saa syytteen jos puuttuu
2. Ei hyödytä mitään
3. Jne
4. Jne