Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.3.9.2021
Lyhyista matkoista syntyy vain 3% tieliikenteen päästöistä, eli runsas puoli prosenttia kaikista Suomen CO2-päästöistä. Minkä takia raskaasti luonnovaroja ja kuluttajien rahoja tuhlaavaa sähköautoa ylipäätään pitää tunkea kuntien keskustoihin? Tehdä mittavat sähköremontit ja muut infainvestoinnit tämä tyhjän takia?
https://moottori.fi/liikenne/jutut/henkiloauto-on-helppo-maalitaulu-paa…
Tämä pitäisi välittää mahdollisimman monelle päättäjälle. Sähköinfraan liimautuneet lobbarit levittävät omaa valhettaan kuitenkin. Tämä olisi hyvä kaikkien tietää. Ihan kaikkien, mistä kysymys: The great kusetus.
Miksi mm. kerrostaloasukkaita ylitäätään velvoitetaan "karuna-veljeksien" pisneksien maksajiksi? Pakotetaan investoimaan latauspaikkoihin joita eivät tarvitse. Joita ei oikeastaan kukaan tarvitsisi.
Jotain suojaputkituksia kun tekee niin se riittää. Ei maksa paljon.
Et lukenut tai et tajunnut mistä kyse. Päästöt ei ole syy miksi tähän patteriauto investointeihin velvoitetaan? Vaan mikä on syy? Kertokaa kuka tietää? Miksi Caruna sai puoliksi valtion omistamat elintärkeät runkoverkot haltuunsa? Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto hörhöt kuvittelevat että sähköautot on kaikkien ratkaisu. Todellisuus on että tarvitaan niitä muita voimanlähteitä niinku polttomoottoriautot. Fossiiliset polttoaineet tulevat loppumaan se on varma. Valmis infrastruktuuri on jo muille polttoaineille mitä voi säiliössä kuljettaa. Valitettavasti maailma on sekaisin ja kuvittelee että sähköauto on tulevaisuutta vaikka se on jo keksitty jo sata vuotta sitten....
Öljyä riittää vielä pumpata nykyisillä lähteillä 53 vuotta. Miksi sitä ei tehtäisi? Polttomoottorit eivät ikinä katoa, jo nyt vetyä voidaan polttaa tahnamaisessa muodossa. Tulee synteettiset polttoaineet ja vety muissakin muodoissa.
Sähköauto jää historiaan, kuten jäi satavuotta sitten hankalana käyttää.
Amsterdam kieltää bensa- ja diesel-käyttöiset autot 2030 lähtien – rajoitukset aloitettu 2020.
Rajoitusten taustalla ovat ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat.Kaupunki pyrkii näin välttämään typpioksidi- ja pienhiukkaspäästöt, jotka pilaavat asukkaiden hengitysilmaa.
– Saasteet ovat hiljainen tappaja ja yksi Amsterdamin suurimmista terveyshaitoista, sanoo kaupungin liikenneasioista vastaava Sharon Dijksma.
Hollannin suurissa kaupungeissa saastepitoisuus on myös suurempi kuin EU:n säädökset sallivat. Eniten typpioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä aiheuttaa Amsterdamin ja Rotterdamin satamiin suuntautuva raskas liikenne.
Amsterdam aloittaa rajoitukset vaiheittain.Vedyllä alkavat ajaa raskaalla kalustolla sielläkin.
https://yle.fi/uutiset/3-12079587
Euroopassa Saksa ja Hollanti sijoittavat vetyyn. Myös Suomella voisi olla hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään uutta tekniikkaa, sillä koko energiajärjestelmä on murroksessa, sanoo VTT:n tutkija.
Suurimmat mahdollisuudet vedyn käytössä polttoaineena piilevät teollisuudessa, vaikka suurinta huomiota ovat keränneet polttokennoautot.
Polttokennoilla kulkevista henkilöautoista ei tule tärkein vedyn käyttökohde liikenteessä.– Toki liikenne tulee olemaan merkittävä vedyn käyttäjä, mutta tällä hetkellä suurin kiinnostus näyttää olevan teollisuudessa, arvioi Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.
Vartiainen sanoo, että maanteiden raskaasta liikenteestä ja lentoliikenteestä tulee sen sijaan vedyn suurkäyttäjiä.
Vetytalous kehittyy, mutta polttokennoautoista unelmoivat eivät ole jonossa ensimmäisinä
https://www.is.fi/autot/art-2000007846971.html?cs=emailMutta kun vetyasemien määrä tulevaisuudessa kasvaa, jossain vaiheessa tulee myös vetykäyttöisiä henkilöautojakin. Raskaalle kalustolle vety on paras vaihtoehto dieselin jälkeen.
Siis tarkoitat että kun sitten joskus 2023 Suomeen avataan ensimmäinen vedynjakeluasema sitten joskus ”jossain vaiheessa” tulee vetykäyttöisiä autoja.
Tätä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Et lukenut tai et tajunnut mistä kyse. Päästöt ei ole syy miksi tähän patteriauto investointeihin velvoitetaan? Vaan mikä on syy? Kertokaa kuka tietää? Miksi Caruna sai puoliksi valtion omistamat elintärkeät runkoverkot haltuunsa? Jne.
Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.3.9.2021
Lyhyista matkoista syntyy vain 3% tieliikenteen päästöistä, eli runsas puoli prosenttia kaikista Suomen CO2-päästöistä. Minkä takia raskaasti luonnovaroja ja kuluttajien rahoja tuhlaavaa sähköautoa ylipäätään pitää tunkea kuntien keskustoihin? Tehdä mittavat sähköremontit ja muut infainvestoinnit tämä tyhjän takia?
https://moottori.fi/liikenne/jutut/henkiloauto-on-helppo-maalitaulu-paa…;
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.3.9.2021
Lyhyista matkoista syntyy vain 3% tieliikenteen päästöistä, eli runsas puoli prosenttia kaikista Suomen CO2-päästöistä. Minkä takia raskaasti luonnovaroja ja kuluttajien rahoja tuhlaavaa sähköautoa ylipäätään pitää tunkea kuntien keskustoihin? Tehdä mittavat sähköremontit ja muut infainvestoinnit tämä tyhjän takia?
https://moottori.fi/liikenne/jutut/henkiloauto-on-helppo-maalitaulu-paa…
Tämä pitäisi välittää mahdollisimman monelle päättäjälle. Sähköinfraan liimautuneet lobbarit levittävät omaa valhettaan kuitenkin. Tämä olisi hyvä kaikkien tietää. Ihan kaikkien, mistä kysymys: The great kusetus.
Miksi mm. kerrostaloasukkaita ylitäätään velvoitetaan "karuna-veljeksien" pisneksien maksajiksi? Pakotetaan investoimaan latauspaikkoihin joita eivät tarvitse. Joita ei oikeastaan kukaan tarvitsisi.
Jotain suojaputkituksia kun tekee niin se riittää. Ei maksa paljon.
Et lukenut tai et tajunnut mistä kyse. Päästöt ei ole syy miksi tähän patteriauto investointeihin velvoitetaan? Vaan mikä on syy? Kertokaa kuka tietää? Miksi Caruna sai puoliksi valtion omistamat elintärkeät runkoverkot haltuunsa? Jne.
Lisäksi Caruna sai ne niin halvalla, että rahat eivät olisi riittäneet edes yhden vuoden aikana tulevien alkoholihaittojen maksuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä keinoja keksitään saasteautoista eli polttomoottoriautoista eroon pääsemisen nopeuttamiseksi uusien autojen myyntikiellon ja bensan hinnan nostamisen lisäksi?
Ideoidaan tänne ja välitetään Vihreille:
Tässä muutama alkuun
Maksiminopeuden rajoittaminen samalla tavalla kuin kuorma-autoissa 80 km/h
Kaksi- tai useampikaistaisille teillä pakko ajaa oikeanpuoleista kaistaa. Vasemmanpuoleiset kaistat varataan sähkö- ja vetyautoille
Käyttökielto kaupunkien keskustoissa
Vuosittain kohoava saastevero nykyisten maksujen lisäksi
Polttomoottoreista luopuminen on toistaiseksi maailman typerin idea. Teidät polttomoottorien kieltäjät pitäisi poistaa koko maapallolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto hörhöt kuvittelevat että sähköautot on kaikkien ratkaisu. Todellisuus on että tarvitaan niitä muita voimanlähteitä niinku polttomoottoriautot. Fossiiliset polttoaineet tulevat loppumaan se on varma. Valmis infrastruktuuri on jo muille polttoaineille mitä voi säiliössä kuljettaa. Valitettavasti maailma on sekaisin ja kuvittelee että sähköauto on tulevaisuutta vaikka se on jo keksitty jo sata vuotta sitten....
Öljyä riittää vielä pumpata nykyisillä lähteillä 53 vuotta. Miksi sitä ei tehtäisi? Polttomoottorit eivät ikinä katoa, jo nyt vetyä voidaan polttaa tahnamaisessa muodossa. Tulee synteettiset polttoaineet ja vety muissakin muodoissa.
Sähköauto jää historiaan, kuten jäi satavuotta sitten hankalana käyttää.
Amsterdam kieltää bensa- ja diesel-käyttöiset autot 2030 lähtien – rajoitukset aloitettu 2020.
Rajoitusten taustalla ovat ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat.Kaupunki pyrkii näin välttämään typpioksidi- ja pienhiukkaspäästöt, jotka pilaavat asukkaiden hengitysilmaa.
– Saasteet ovat hiljainen tappaja ja yksi Amsterdamin suurimmista terveyshaitoista, sanoo kaupungin liikenneasioista vastaava Sharon Dijksma.
Hollannin suurissa kaupungeissa saastepitoisuus on myös suurempi kuin EU:n säädökset sallivat. Eniten typpioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä aiheuttaa Amsterdamin ja Rotterdamin satamiin suuntautuva raskas liikenne.
Amsterdam aloittaa rajoitukset vaiheittain.Vedyllä alkavat ajaa raskaalla kalustolla sielläkin.
https://yle.fi/uutiset/3-12079587
Euroopassa Saksa ja Hollanti sijoittavat vetyyn. Myös Suomella voisi olla hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään uutta tekniikkaa, sillä koko energiajärjestelmä on murroksessa, sanoo VTT:n tutkija.
Suurimmat mahdollisuudet vedyn käytössä polttoaineena piilevät teollisuudessa, vaikka suurinta huomiota ovat keränneet polttokennoautot.
Polttokennoilla kulkevista henkilöautoista ei tule tärkein vedyn käyttökohde liikenteessä.– Toki liikenne tulee olemaan merkittävä vedyn käyttäjä, mutta tällä hetkellä suurin kiinnostus näyttää olevan teollisuudessa, arvioi Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.
Vartiainen sanoo, että maanteiden raskaasta liikenteestä ja lentoliikenteestä tulee sen sijaan vedyn suurkäyttäjiä.
Vetytalous kehittyy, mutta polttokennoautoista unelmoivat eivät ole jonossa ensimmäisinä
https://www.is.fi/autot/art-2000007846971.html?cs=emailMutta kun vetyasemien määrä tulevaisuudessa kasvaa, jossain vaiheessa tulee myös vetykäyttöisiä henkilöautojakin. Raskaalle kalustolle vety on paras vaihtoehto dieselin jälkeen.
Siis tarkoitat että kun sitten joskus 2023 Suomeen avataan ensimmäinen vedynjakeluasema sitten joskus ”jossain vaiheessa” tulee vetykäyttöisiä autoja.
Tätä odotellessa.
Totta. Jossain vaiheessa tulee vetyautoja kunhan polttoaineen jakeluinfra on riittävä, ja sen rakentamisen tarvehan tulee ensisijaisesti nyt ammattiliikenteen puolelta. Itse taas odottelen ennen sähköauton ostamista sitä Teslan uutta akkua, joka kestää sen 3.5 miljoonaa kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.3.9.2021
Lyhyista matkoista syntyy vain 3% tieliikenteen päästöistä, eli runsas puoli prosenttia kaikista Suomen CO2-päästöistä. Minkä takia raskaasti luonnovaroja ja kuluttajien rahoja tuhlaavaa sähköautoa ylipäätään pitää tunkea kuntien keskustoihin? Tehdä mittavat sähköremontit ja muut infainvestoinnit tämä tyhjän takia?
https://moottori.fi/liikenne/jutut/henkiloauto-on-helppo-maalitaulu-paa…
Tämä pitäisi välittää mahdollisimman monelle päättäjälle. Sähköinfraan liimautuneet lobbarit levittävät omaa valhettaan kuitenkin. Tämä olisi hyvä kaikkien tietää. Ihan kaikkien, mistä kysymys: The great kusetus.
Miksi mm. kerrostaloasukkaita ylitäätään velvoitetaan "karuna-veljeksien" pisneksien maksajiksi? Pakotetaan investoimaan latauspaikkoihin joita eivät tarvitse. Joita ei oikeastaan kukaan tarvitsisi.
Jotain suojaputkituksia kun tekee niin se riittää. Ei maksa paljon.
Et lukenut tai et tajunnut mistä kyse. Päästöt ei ole syy miksi tähän patteriauto investointeihin velvoitetaan? Vaan mikä on syy? Kertokaa kuka tietää? Miksi Caruna sai puoliksi valtion omistamat elintärkeät runkoverkot haltuunsa? Jne.
Carunan nykyiset omistajat ovat kotimaisia ja kansainvälisiä eläkesijoittajia, joiden omistusosuudet ovat amerikkalainen KKR (40 %), kanadalainen Ontario Teachers' (40 %), ruotsalainen työeläkevakuutusyhtiö AMF (12,5 %) ja Elo (7,5 %).
Kenen asialla silloiset ministerit oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Tekniikan Maailmassa on tapahtunut jotain. Lehti on alkanut jonkun käsktstä viherpiiperöiden äänenkannattajaksi. Peruin vuodesta 1980 jatkuneen tilauksen viime kesänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Eipä näy liikenteessä noin vanhoja sähköautoja, ja paljon riippuu siitä, mitä tarkoitetaan "käyttökelpoisella" akulla.
Vanha Nissan Leaf kulkee talvella yleensä vain muutaman kymmenen kilometriä kun sitä on yö ladattu. Eikä niihin enää saa uusia akkujakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Ton jutun perusteella auton akkua ei saa ajaa tyhjäksi. Lisäksi kun latausaika 0-80% ja 80-100% kestää yhtä kauan, akun kapasiteetista on oikeasti käytettävissä vain väli 20-80% eli siis 60%.
Jos range on 500km, niin käytettävissä oleva range on 300km. Josta lähtee pakkasilla puolet pois eli 150km.
Ja tämä UUDELLA akulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et lukenut tai et tajunnut mistä kyse. Päästöt ei ole syy miksi tähän patteriauto investointeihin velvoitetaan? Vaan mikä on syy? Kertokaa kuka tietää? Miksi Caruna sai puoliksi valtion omistamat elintärkeät runkoverkot haltuunsa? Jne.
Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.3.9.2021
Lyhyista matkoista syntyy vain 3% tieliikenteen päästöistä, eli runsas puoli prosenttia kaikista Suomen CO2-päästöistä. Minkä takia raskaasti luonnovaroja ja kuluttajien rahoja tuhlaavaa sähköautoa ylipäätään pitää tunkea kuntien keskustoihin? Tehdä mittavat sähköremontit ja muut infainvestoinnit tämä tyhjän takia?
https://moottori.fi/liikenne/jutut/henkiloauto-on-helppo-maalitaulu-paa…;
Autovalmistajat lopettavat bensa-ja dieselautojen valmistuksen ja myynnin Euroopassa 2026-2035 välillä koska EURO 7 päästönormi joka nostaa bensa-ja dieselautojen valmistuksen kustannuksia 2026 lähtien ja koska EU kieltää näiden autojen myynnin 2035 mennessä.
Monia automerkkejä ei nykyöään enää edes saa kuin sähköisenä. Eism. Smart, Mini ja pian myös Volvo.
Hyväksykää nyt vaan realiteetit.
Ketään kiinnosta jonkun suomalaisen boomerin ulinat tässä bisneksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Tekniikan Maailmassa on tapahtunut jotain. Lehti on alkanut jonkun käsktstä viherpiiperöiden äänenkannattajaksi. Peruin vuodesta 1980 jatkuneen tilauksen viime kesänä.
Me too, aloitin vain tilaukseni muutaman vuoden myöhemmin mutta loppui viime vuonna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Eipä näy liikenteessä noin vanhoja sähköautoja, ja paljon riippuu siitä, mitä tarkoitetaan "käyttökelpoisella" akulla.
Vanha Nissan Leaf kulkee talvella yleensä vain muutaman kymmenen kilometriä kun sitä on yö ladattu. Eikä niihin enää saa uusia akkujakaan.[/quote
Vantaalainen Ari on ajanut Teslallaan jo 811 000 km ja kollega Riihimäeltä pian 600 000 km – tällaisia ovat olleet eteen tulleet akkuongelmat
Nyyssönen pääsi alkuperäisellä akustolla 600 000 kilometrin rajapyykin yli, mutta sitten siihen iski vika. Onneksi takuu tuli kuitenkin apuun, sillä Teslassa on kahdeksan vuoden akkutakuu ilman kilometrirajaa.
Joka tapauksessa 600 000 kilometrin rajapyykki ilman akkuongelmia on erinomainen saavutus. Sittemmin autoon on uusittu 700 000 kilometrin tietämillä myös sähkömoottori – sekin takuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä keinoja keksitään saasteautoista eli polttomoottoriautoista eroon pääsemisen nopeuttamiseksi uusien autojen myyntikiellon ja bensan hinnan nostamisen lisäksi?
Ideoidaan tänne ja välitetään Vihreille:
Tässä muutama alkuun
Maksiminopeuden rajoittaminen samalla tavalla kuin kuorma-autoissa 80 km/h
Kaksi- tai useampikaistaisille teillä pakko ajaa oikeanpuoleista kaistaa. Vasemmanpuoleiset kaistat varataan sähkö- ja vetyautoille
Käyttökielto kaupunkien keskustoissa
Vuosittain kohoava saastevero nykyisten maksujen lisäksi
Minun kohdallani saasteveron pitäisi olla niin korkea, että sähköautolla ajaminen tulisi halvemmaksi. Nuo muut rajoitukset ei merkitse mitään, pärjään kyllä tuollakin nopeudella silloin kerran kahdessa kuukaudessa, kun liikun yli 80km/h alueella.
Vierailija kirjoitti:
Ketään kiinnosta jonkun suomalaisen boomerin ulinat tässä bisneksessä.
Niinpä. Sinäkin olet isänmaasi jo myynyt. Autot pois köyhiltä työntekijöiltä, ja massatyöttömyyttä valtion maksettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Onko tässä Teslan akkujen pitkän iän salaisuus? Lohjalainen keksijä uskoo tietävänsä selityksen
Tuhansista pikkuakuista koottu ajoakku tekee Teslan akusta kestävän, sanoo lohjalainen keksijä.
Teknologiajohtaja ja keksijä Daniel Salonen on oman kehitystyönsä yhteydessä löytänyt akkukennojen rinnankytkennästä merkittäviä etuja. Löytö selittää Salosen mukaan osaltaan esimerkiksi Teslan ajoakun pitkää ikää.Sähköautossa etenkin akunhallinnan toteuttaminen on erittäin vaikea tehtävä, mutta Salonen kertoo, että Tesla vaikuttaa onnistuneen siinä muun muassa akun kestävyyden suhteen erittäin hyvin.
Jokainen Teslan yksittäinen kenno on sähköteknisesti yhdistetty "yhdeksi kennoksi" useiden kymmenien muiden samanlaisten pienten kennojen kanssa. Jos yksi rinnan kytketyistä li-ion-kennoista vioittuu tai lakkaa toimimasta kokonaan, muut kennot jatkavat toimintaansa kuin ei mitään olisi tapahtunut
Uskomaton keksintö, herää vain kysymys, että miten muutenkaan teslan 18650-kennoista tehty akku olisi voitu toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Tekniikan Maailmassa on tapahtunut jotain. Lehti on alkanut jonkun käsktstä viherpiiperöiden äänenkannattajaksi. Peruin vuodesta 1980 jatkuneen tilauksen viime kesänä.
Koskaan ei ennen autoteollisuus ja sähköinfrateollisuus lobannut näin paljon kuin nyt. Jo joitakin vuosia suurin osa autouutisista on jonkin tahon tuottamia ja kustantamia. Tähän on menty. Sitten vielä mitä päättäjille ja virkamiehille syötetään, emme edes tiedä. Asiat eivät ole ollenkaan läpinäkyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pitkää ne satasen ritsatkin kulkevat sähköllä (huomattavasti käryttimiä luotettavammin), joten tätäkään ulinaa ei tarvitse 10-15v päästä kuunnella.
Ei taida kovin pitkää matkaa päästä ajamaan satasen sähköritsalla, kun nyt 10 000 euron käytetyllä Leafilla pääsee 30 - 50 kilometriä talvella.
Meidän Teslalla pääsee 350 km. Ei tosin koskaan olla ajettu vielä uudella Teslalla niin pitkää matkaa, mutta Hesarin mukana sen verran pääsee.
Onko Tesla "satasen sähköautoritsa"?
On se siinä vaiheessa, kun akut pitää uusia ja ne maksaa vähintään puolet uuden auton hinnasta. Satasella vaihtaa omistajaa. Siis se vanha maksaa uudelle satasen, että se huolii sen vaivoikseen.
Merkkihuollossa maksaa kaikki 2-3x sen mitä perusnyrkkipajalla. Satasen ritsaa ei kukaan koskaan missään korjauta merkkihuollossa.
Mutta kerrotaanpas sedille, miten homma menee. Lähtökohtaisestihan autosta hajoaa kaikki muu ennen akkua, mutta jos nyt oletetaan akun sippaavan, se otetaan nyrkkipajalla auki. Tämän jälkeen jokaisen kennon kunto testataan esim. Suomessa kehitetyllä Cellife-menetelmällä. Testaus kestää 2s / kenno. Entiset kennot vaihdetaan ja kelvolliset laitetaan takaisin. Voi olla, että matkansa päässä ollut akku onkin uuden veroinen muutaman sadan kennon vaihdolla. Kustannus on tällöin samaa luokkaa käryttimen jakopäänhihnan tai kansipahvin vaihdon kanssa.
Taitaa aika kauan kestää akkujen testaus jos kennoja on 7000 - 8000 kappaletta. Jos siitä voi laskuttaa vaikka 100 euroa tunti, niin tulee helppoa rahaa.
Kyllä Tekniikan Maailma tietää:
Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan.
Eipä näy liikenteessä noin vanhoja sähköautoja, ja paljon riippuu siitä, mitä tarkoitetaan "käyttökelpoisella" akulla.
Vanha Nissan Leaf kulkee talvella yleensä vain muutaman kymmenen kilometriä kun sitä on yö ladattu. Eikä niihin enää saa uusia akkujakaan.[/quote
Vantaalainen Ari on ajanut Teslallaan jo 811 000 km ja kollega Riihimäeltä pian 600 000 km – tällaisia ovat olleet eteen tulleet akkuongelmat
Nyyssönen pääsi alkuperäisellä akustolla 600 000 kilometrin rajapyykin yli, mutta sitten siihen iski vika. Onneksi takuu tuli kuitenkin apuun, sillä Teslassa on kahdeksan vuoden akkutakuu ilman kilometrirajaa.
Joka tapauksessa 600 000 kilometrin rajapyykki ilman akkuongelmia on erinomainen saavutus. Sittemmin autoon on uusittu 700 000 kilometrin tietämillä myös sähkömoottori – sekin takuuseen.
Eli peräti kolme on ajanut. Ja taksikäytössäkin niistä yksi ollut, ja siitä hajonnut siis akut ja moottorikin. Hyvä, että oli takuuta jäljellä. Jos ei olisi ollut, olisikin tullut kalliiksi.
Tosi vakuuttavaa.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Ja se että ei riitä kaikkeen, ei voi olla tekosyy sille, että ei tuoteta lainkaan. Tai vastustetaan vain periaatteesta.
Suomessa voisi kesantopelloilla kasvattaa paljon energiakasveja, jolloin öljyn tarve vähenisi, mutta sehän ei kelpaa sinulle.