Mitkä asiat lapsiperheissä ovat muuttuneet sitten oman lapsuutesi? -peukutusketju
Kysymys otsikossa. Mitä sellaista (asia/ilmiö) oli aikoinaan lapsuudessasi, jota ei enää näe lapsiperheissä? Entä mikä ei ennen olisi tullut kuuloonkaan ja nykyisin tuntuu olevan arkista? Listataan asioita, jotka ovat lapsiperheissä muuttuneet vuosikymmenten varrella. Peukku ylös = samaa mieltä, peukku alas = eri mieltä. Yksi asia per viesti. Ap aloittaa:
Olen ysärin lapsi. Vielä tuolloin oli tavallista, että vieraskin aikuinen saattoi sanallisesti ojentaa, jos lapsi käyttäytyi ikävästi julkisella paikalla, esimerkiksi kiroili tai roskasi. Lapsi myös yleensä otti tuon ojentamisen vastaan ja totteli, pyysi anteeksi tai laittoi roskat roskiin. Nykyisin tällaista "koko kylä kasvattaa" mentaliteettia ei enää juuri ole tai monet lapset viis veisaavat vieraiden aikuisten sanoista. Vanhemmista monet puolestaan kokevat kasvatustaitojensa arvosteluksi, jos joku huomauttaa heidän lapsensa käytöksestä.
Ap
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Lapset mukana aikuisten juhlissa. Vanhemmillani oli iso ystäväpiiri, mutta kellään ei ollut vielä lapsia silloin, kun minä synnyin. Olin siis usein ainoana lapsena mukana tämän porukan illanistujaisissa, uuden vuoden juhlissa, yms. Ihmiset ovat varmasti olleet humalassa, mutta en itse muista tilanteita mitenkään ahdistavina, oli hauskaa ja sai valvoa myöhään. Myöhemmin kun porukkaan syntyi lisää lapsia, olivat nämäkin mukana juhlissa. Esimerkiksi juhannuksina meidät lapset käytiin laittamassa nukkumaan, kun me ei meinattu enää pysyä hereillä, ja juhlat jatkuivat sen jälkeen. Eikä kyseessä olleet mitkään alkoholistien kokoontumisajot, vaan ihan tavallisia työssäkäyviä keskiluokkaisia nuorehkoja aikuisia kaikkia.
Pakko sanoa, että nyt tuntuisi todella oudolta ottaa oma lapsi mukaan vajaa kolmekymppisten uuden vuoden juhliin, mutta toisaalta kaipaan tällaista vähän rennompaa otetta. Tuntuu, että on ihan mahdotonta järjestää mitään juhlia tai illanistujaisia, kun kaikilla on niin kiire ja pitää lähteä laittamaan lapset nukkumaan, koska Mikki-Petterin nukkumaanmenoaika on 19.47, muuten koko rytmi menee sekaisin ja elämä pilalle.
Niinpä. Itsekin muistan erityisesti yhden lapsuuden vappuaaton kun pääsin pikkusiskon kanssa ekaa kertaa taksin kyytiin keskiyöllä. Koska äiti ja isä eivät olleet ajokunnossa vappujuhlien jälkeen. Eivät kaatokännissä, mutta oma auto piti jättää tuttavaperheen pihaan ja ottaa taksi. Ei jäänyt traumoja. Leikittiin siskon ja muiden paikalla olleiden lasten kanssa, syötiin jäätelöä ja kaikki aikuiset otti alkoa. Nykyään vastaavasta tulisi lasu.
Lapsiperheissä on nykyään paljon sekaisempaa ja likaisempaa (ei tietenkään joka taloudessa). Nykyään on kunnon pesukoneet lingolla eikä mitään vanhaa pulsaattoria johon vesi lämmitettiin padassa ja linkona oli kaksi rullaa jonka välissä vaate rutistettiin kuivemmaksi, sitten vaihdettiin huuhteluvesi ja sama peli uudestaan. On imurit, kuivurit, astianpesukoneet mutta silti joka paikka tursuaa rojua ja rompetta ja ihan likaa.
En muista että lapsuudessa kenelläkään olisi ollut kamalan sekaista, kämpät oli aina suht perussiistejä vaikka olisi tullut yllärivieraita (oma äitini ja kavereiden äidit olivat töissä).
T. Vm 69
Leluja ei saanut muulloin kuin syystä ja nämä syyt olivat joko joulu tai syntymäpäivä. Se, että olisi jostettu jotain muuten vaan, ei ollut tapana.
Maailma pysähtyi muutamana päivänä vuodessa. Pääsisäisenä ja joulunpyhinä. Siinä pysähtyneisyyden ajassa esimerkiksin joulun aikaan oli oma viehätyksensä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheissä on nykyään paljon sekaisempaa ja likaisempaa (ei tietenkään joka taloudessa). Nykyään on kunnon pesukoneet lingolla eikä mitään vanhaa pulsaattoria johon vesi lämmitettiin padassa ja linkona oli kaksi rullaa jonka välissä vaate rutistettiin kuivemmaksi, sitten vaihdettiin huuhteluvesi ja sama peli uudestaan. On imurit, kuivurit, astianpesukoneet mutta silti joka paikka tursuaa rojua ja rompetta ja ihan likaa.
En muista että lapsuudessa kenelläkään olisi ollut kamalan sekaista, kämpät oli aina suht perussiistejä vaikka olisi tullut yllärivieraita (oma äitini ja kavereiden äidit olivat töissä).
T. Vm 69
Silloin äidit sai rauhassa paneutua kotitöihin. Ei tarvinnut olla lapselle läsnä 24/7 ja sanoittaa tunteita. Tai juosta koululla osallistettavana.
Lapset pantiin itsekseen ulos taaperosta.
Nykyään alle 13-vuotiasta ei saa jättää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jo vauvoille isketään eteen/käteen tabletti viihdykkeeksi. Mielestäni ihan hirveetä...lapsi ei osaa olla ilman pilipali musavideoita hetkeäkään. Miten mahtaa vaikuttaa kehitykseen? Itse en ikimaailmassa tekisi noin vaan vauvan pitäisi ottaa kontaktia ihmisiin ja ihan perus leluihin.
Lapsi kyllä osaa olla ilman, mutta aikuiset luulevat, että lapset ovat kuin he itse.
Minusta vanhemmat tarvitsisivat ihan oikeasti ohjausta ja opetusta lastenkasvatuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei saanut lukea ruokapöydässä nyt ei saa näplätä kännykkää pöydässä.. vai saako? Ainakin pikkuisille olen nähnyt laitettavan tabletti naaman eteen ruokailun ajaksi, ehkä ymmärrän tämän kun saan omia lapsia, tuntuu niin oudolta tavalta. Vai koskeeko vain ravintoloita ku halutaan että lapsi rauhoittuu?
Ennen oli avaimet kaulassa jo ekaluokalla, ja koulun jälkeen oltiin yksin/sisarusten ja kavereiden kanssa kunnes vanhemmat tuli kotiin. Olen kuullut että harvemmin pikkukoululaiset ovat nykyisin keskenään? Olen myös käynyt lapsenvahtina 7- ja 9-vuotiaille, ja oli hassua tajuta että itse olin siskoni kanssa samanikäisenä jatkuvasti keskenään, vaikka ihan lapsiahan tuon ikäiset ovat.
Ysärillä oli ihan mahdollista, että se hoitaja oli alle kymmenvuotias, ja vahdittavat alle kouluikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Oon syntynyt 80-luvun alussa. Kun olin vauva niin 13 vuotias serkkuni hoiti minua joskus kesäisin koko päivän kun vanhemmat olivat töissä. Oli joskus myös hoitamassa minua yön kun vanhempani olivat mökillä juopottelemassa.
Ei tuo mitenkään niin outoa ollut. Nykyisin tehtäisiin heti lasu.
Meillä oli sama, 15-v serkku hoiti meitä lapsia kun äiti ja isä oli reissussa kerran (tosin eivät varmaan juopotelleet)
Ikää meillä oli 7, 4 ja 1 v. Aika iso urakka sen ikäiselle, mutta hyvin pärjäsi.
Lapset oli ennen heitteillä, hampaista ei huolehdittu, ruoka oli yksipuolista, eikä muutenkaan juuri lasten oikeuksia tunnettu. Kiitollinen piti olla ja syödä paskaakin, koska Biafrassa ei ollut edes sitä. Tunteillä kiristäminen oli ihan yleinen kasvatuskeino, samaten uhkailu ja kiristys.
Maitoa piti juoda koko ajan, joka aterialla ja välipalalla.
Vettä ei juuri saanut, jos ei erikseen pyytänyt.
Matkoillekin otettiin vain maitotölkkejä ja mahdollisesti pillimehuja.
Mun lapsuudessa isä oli etäinen hahmo, joka oli räjähdysherkkä kurinpitäjä. Muistan aina kun isä saattoi suuttua esim. eteisessä vinoon jätetyistä kengistä tai maitolasista jonka vahingossa kaadoin. Silloin sylki roiskuu, kun hän karjui naama punaisena ja takoi nyrkkiä pöytään. Koskaan ei isä leikkinyt tai osallistunut mihinkään, sen sijaan oli pelottava auktoriteetti ja kuljin lapsuuteni varpaillaan peläten virheitä.
Aikuistumiseni myötä isälläni jäi päälle tämä rooli ja parit turhat raivarit ja tyhjästä haukkumiset myöhemmin katkaisin välit kokonaan. En halua omille lapsilleni vastaavaa kohtelua. Vanha koira ei opi uusia temppuja.
Vierailija kirjoitti:
Lapsille luettiin kirjoja, enää läheskään kaikki ei lue
Milloin oli näin?
Minusta nykyään luetaan paljon enemmän, onhan lastenkirjojen tarjontakin ihan toista luokkaa.
Pienemmät sisarukset tyrkättiin isompien kasvatettaviksi, eikä kukaan valvonut, mitä ne isommat pienemmille teki.
Edelleen sama kiusaaminen, mollaaminen ja sättiminen jatkuisi, ellen olisi pannut välejä poikki kokonaan.
Lapsena kukaan ei puolustanut minua, kun olihan se näppärä tapa päästä vanhemmuudesta.
Suomessa tytöt ovat joutuneet opiskelemaan koulussa enemmän kotitaloutta kuin pojat, siksi oli ruuanlaitto-, siivous- ja vaatteiden kursimistaidot hyppysissä ja tätä osaamistahan sitten vaalittiin 70/80-luvulla.
Sanoisin, että lapsuudessa olisi olllut edellytykset hauskanpitoon, mutta enemmän meno oli ilotonta. Jos lapsen tehtävänä on olla huomaamaton, niin lopputulos on sitten tuo.
Kaikki söivät samaa ruokaa, eli lihaa ja perunaa, lihaa ja spagettia, lihaa ja makaronia, lihaa jne.
Kasvissyöjiä oli todella vähän vielä 80-luvulla ja kasvisannokset olivat pieniä, vähän jotain porkkanaraastetta lautasen reunalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheissä on nykyään paljon sekaisempaa ja likaisempaa (ei tietenkään joka taloudessa). Nykyään on kunnon pesukoneet lingolla eikä mitään vanhaa pulsaattoria johon vesi lämmitettiin padassa ja linkona oli kaksi rullaa jonka välissä vaate rutistettiin kuivemmaksi, sitten vaihdettiin huuhteluvesi ja sama peli uudestaan. On imurit, kuivurit, astianpesukoneet mutta silti joka paikka tursuaa rojua ja rompetta ja ihan likaa.
En muista että lapsuudessa kenelläkään olisi ollut kamalan sekaista, kämpät oli aina suht perussiistejä vaikka olisi tullut yllärivieraita (oma äitini ja kavereiden äidit olivat töissä).
T. Vm 69Silloin äidit sai rauhassa paneutua kotitöihin. Ei tarvinnut olla lapselle läsnä 24/7 ja sanoittaa tunteita. Tai juosta koululla osallistettavana.
Lapset pantiin itsekseen ulos taaperosta.
Nykyään alle 13-vuotiasta ei saa jättää yksin.
Ottaako sydämestä, kun nykyään pitäisi lapsen kanssa vähän keskustellakin?
Mulla on ollut ilmeisesti harvinaisen kivat vanhemmat, sillä meillä kyllä vanhemmat leikkivät lasten kanssa, lukivat meille kirjoja ja katsottiin yhdessä telkkaria, sain herkkuja ja leluja joskus muulloinkin kuin jouluna ja synttärinä, ei lyöty...
Sen kyllä muistan, että leikittiin paljon ulkona toisten lasten kanssa ilman valvontaa.
Meillä oli talon vieressä pensas, jossa oli myrkyllisiä marjoja. 3 v veljeni kävi jatkuvasti syömässä niitä ja sitten piti lähteä lääkäriin oksentamaan. Lopulta lääkäri antoi äidille oksennuslääkkeen, niin voi tarvittaessa antaa kotona.
Meni kauan, ennen kuin taloyhtiö suostui leikkaamaan ne pensaat pois. Taloyhtiön esteettiset arvot oli tärkeämpiä kuin lasten terveys.
Ei ollut lainkaan moitittavaa, että lapset olivat pitkän aikaa keskenään ilman vanhempien tai aikuisten valvovaa silmää.
Piti olla reipas tyttö tai poika. Ei saanut valittaa. Lapsi ei saanut puuttua aikuisten keskusteluun, itsekin sain tästä moitteita äidiltäni, kun olin erehtynyt kertomaan mielipiteeni kylässä olleen tuttavan farkuista. Itsehän kysyi mielipidettä.
Onko täällä ketään, joka olisi puuttunut tällaiseen toimintaan? Jos lapen vanhemmat ovat läsnä, vastuu on heillä, mutta jos eivät, niin eikö sen, joka vastaa tarjoilusta, tehtävä ole asettaa säännöt?