Mitä ruokia kotonasi syötiin 70-80-luvuilla?

Tehtiinkö teillä noina aikoina itse veriletut vai ostettiinko eineksinä ? ja oliko suuri ero.

En ole syönyt yläastevuosieni jälkeen, mutta tekisi mieli koittaa. 

Meillä oli aina keitettyä perunaa ja kastiketta jossa jotain lihaa tai lihapullia. Kalaaa ei syöty kun isä ei tykännyt. Ja äiti inhosi ruoanlaittoa joten ei viitsinyt mitään uusia juttuja opetella. Sen lihan ja perunan kanssa oli aika tomaattia ja kurkkua, ruisleipää ja maitoa.

Siskonmakkarakeittoa, tillilihaa, makaronipataa, kokonaista broileria (pakasteesta valmistettu kun ei ehkä ollut muita vaihtoehtoja), porsaankyljyksiä, kotletteja, leivän päällä sardiineja ja joskus viikonloppuna pitsaa jonka päällä oli viipaloituja tomaatteja ja jauhelihaa.

Vierailija kirjoitti:

No mun mieleeni on jäänyt perjantai-illat.

Jolloin siivouksen ja taloyhtiön saunan jälkeen, äiti laittoin aina lämpimiä voileipiä ja teetä / kahvia sauna jälkeen.

Ja ne maistuivat kaikille.  Sen jälkeen saunapuhtaina ja vatsa täynnä kateltiin telkkaria, tai jokainen teki sitä, mikä itseään eniten kiinnosti.

Itse käperryin huoneeni nurkkaan lukemaan kirjastosta hakemaani nuorten kirjaa.

Mun mummini teki myös lämppäreitä kasarin alussa. Ja juuri rantasaunan jälkeen. Ne olivat muistaakseni reissumiesleivälle ( ja sen ajan reissumies oli mielestäni hyvä ruisleipä, toisin kuin nyt) Olen hyvä lämppärin tekijä mutta mummoni taikaan en ole päässyt . Mikä lie ollut niiden taika.

Muistoni alkavat vasta 80-luvulta, koska olen syntynyt 1978.

Kirjoitan, mitä ensimmäisenä tulee mieleen:

- itse tehty pitsa (täyte tomaattisiivut, juusto, jauheliha, vihreät oliivit paprikatäytteellä)

- lasagne

- perunamuusi, paistettu sei ja pinaattikastike

- spaghetti ja jauhelihakastike

- papu- ja kukkakaaligratiini esim. lihapullien kanssa

- kaalikääryleet

- kaalilaatikko/ -pata

- jäisenä ostettu kana tai broileri uunissa paistettuna riisin ja currykastikkeen kanssa

- siskonmakkarakeitto

- poronkäristys, perunamuusi ja puolukkahillo

- uunipaprikat (täytteenä riisiä ja metsäsieniä, päällä juustoraastetta)

Juhlissa meillä oli aina valtava määrä kanasalaattia, joka oli tuolloin olevinaan kerta kaikkiaan maailman parasta.

Äitini antoi jokunen vuosi sitten tämän herkun ohjeen, jonka mukaan sen valmistin ja ihan platkun makuista oli. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rukoilen että lihakeitto jossa on läskiä lillumassa, liikaa suolaa ja väkevää porkkanaa, kielletään lailla ja ylikansallisesti. Kiitos

Rukoile siis parempia kokkeja kuin sinua ruokkineet.

En voi koska suurin osa niistä oli koulussa 80-luvulla ja valtio määritteli tai kunta.

Totta, tuokin on totta, että moni ei saanut noihin aikoihin juuri kotona ruokaa. Pahoittelut ilkeästä kommentistani.

Ei meillä 70-80 -luvulla, jolloin olen suorittanut sekä peruskoulun että lukion, ollut arkisin ma-pe mitään erityistä iltaruokaa tai päivällistä.

Mä söin koulussa, äiti töissä.

Kun tuli koulusta tein itse välipalaa (leipä, maito, jugurtti) ja kun äiti tuli kotiin, hän esim. keitti nakkeja tai syötiin useana päivänä makaronisalaattia tms. helppoa.

Mutta joka lauantai ja sunnuntai äiti kokkasi todella viimeisen päälle, jopa juhlavasti.

Kanakastiketta tai grillattua broileria ja riisiä, wieninleikettä ja perunamuusia, pala/patapaistia ja keitettyjä perunoita. Erilaisia murekkeita ja laatikkoruokia, silakkarullia, maksapihvejä. Salaateissa oli kastikkeena kermaviiliä tai majoneesia.

Lounaaksi perunoita ja ruskeaa kastiketta. Päivälliseksi potukoita ja soossia...

No, ei aina ollut noin ankeaa, vain ehkä 75% oli tuota perusruokaa.

Em. lisäksi oli

sienikastikkeita

kalakeittoa tai jauhelihakeittoa

puuroja

kiisseleitä

ruisleipää, piimää, maitoa, juustoa

pullapitkoja oli usein uunissa

makaronilaatikkoa

uunijuustoa

uuninauriita

itse kerättyjä marjoja jälkkäriksi, joskus jätskiä.

paistia korkeintaan pari kertaa vuodessa

Esim. makkaroita ei ollut juuri koskaan, aasialaisista ja italialaisista ruoista puhumattakaan. Niitä ei ollut vielä silloin keksitty. Nykyään liikaakin, alkaa kaivata noita alkuperäisiä enemmän.

Assburger kirjoitti:

Keitetty peruna oli melkein joka aterian perusta.

Yleensä ruskean kastikkeen kanssa.

Kastikkeessa oli sitten lenkkimakkaraa, nakkeja, sianlihaa, tai jauhelihaa.

Perunamuusin kanssa ei ollut kastiketta, aina ei mitään lisukettakaan, pelkän voisilmän kanssa usein syötiin.

Tai paistetun silakan tai uunimakkaran.

Kalan(yleensä paistettu silakka) kanssa oli valkoista kastiketta.

Valkoiseen kastikkeeseen saatettiin paloitella keitettyä kananmunaa, niin se oli oiva ateria perunan kanssa sellaisenaan.

Leipänä kotona leivottu ohrarieska tai hiivaleipä.

Puuroja syötiin myös, ohraryynipuuro, ohrajauhopuuro, mannapuuro ja ruisjauho- sekä ruishiutalepuuro. Ruispuuroihin usein lisättiin puolukkaa ja sokeria.

Salaattia oli usein, lehtisalaatin höysteenä oli etikasta, sokerista ja vedestä sekoirettu kastike, kiinankaslisalaatissa puolukkasurvos.

Usein oli jälkiruokana marjakiisseliä.

Ruokajuomana täysmaito omasta navetasta rasvaprosentti 5% nurkilla.

Minä tulen teille 70 luvulle syömään. Niin on tutut sapuskat mitä meillä oli. Varmaan ne on jossain kotirouvien keittiökoulussa jokaiselle tytölle opetettu.

veriletut tehtiin nimenomaan itse, ostettiin verta pullossa (sellainen muovinen) ja sitten tehtiin taikina. Olivat kuin isoja lettuja.

Paitsi että äiti pilasi ne työntämällä raakoja sipulinpalasia mitkä rouskui hampaissa.

Joskus jos sipulia ei ollut niin teki ilman, ja ne oli muuten yllättävän hyviä! Tuli sellainen makean rapea reunus, ”pitsireuna” kuten muurinpohjaletussa.

tuttua kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Keitetty peruna oli melkein joka aterian perusta.

Yleensä ruskean kastikkeen kanssa.

Kastikkeessa oli sitten lenkkimakkaraa, nakkeja, sianlihaa, tai jauhelihaa.

Perunamuusin kanssa ei ollut kastiketta, aina ei mitään lisukettakaan, pelkän voisilmän kanssa usein syötiin.

Tai paistetun silakan tai uunimakkaran.

Kalan(yleensä paistettu silakka) kanssa oli valkoista kastiketta.

Valkoiseen kastikkeeseen saatettiin paloitella keitettyä kananmunaa, niin se oli oiva ateria perunan kanssa sellaisenaan.

Leipänä kotona leivottu ohrarieska tai hiivaleipä.

Puuroja syötiin myös, ohraryynipuuro, ohrajauhopuuro, mannapuuro ja ruisjauho- sekä ruishiutalepuuro. Ruispuuroihin usein lisättiin puolukkaa ja sokeria.

Salaattia oli usein, lehtisalaatin höysteenä oli etikasta, sokerista ja vedestä sekoirettu kastike, kiinankaslisalaatissa puolukkasurvos.

Usein oli jälkiruokana marjakiisseliä.

Ruokajuomana täysmaito omasta navetasta rasvaprosentti 5% nurkilla.

Minä tulen teille 70 luvulle syömään. Niin on tutut sapuskat mitä meillä oli. Varmaan ne on jossain kotirouvien keittiökoulussa jokaiselle tytölle opetettu.

Koulun nimi oli EMÄNTÄKOULU, sellanen yhden lukukauden mittainen minne lajattomat (kuten äitini) menivät kun eivät pääseet oppikouluun.

Äiti olisi toivonut että minäkin menen emäntäkouluun. Oli vihainen ja pettynyt kun menin yliopistoon. Hänen mielestään täysin turha koulu kun sieltä valmistuu kieroilevia herroja jotka on avuttomia eikä osaa kenkiään solmia.

Tänä päivänä olen johtaja, ja äiti valehtelee suvulle että olen apulainen talousosastolla.

Läskisoosia, keitettyä perunaa ja porkkanaa. tein juuri toissapäivänä, eli ostin Pirkka possun kylkeä ja sipulia, käristin ja tein niille kastikkeen. Kylkeen punajuurta. Remasteroin tämän itselleni viikkomenuun. Hyvää ja halpaa, eikä sitten lopulta edes kovin kaloripitoista, kunhan ei käytä kastikkeessa mitään kermatuotteita, mustapippuri ja suola kehiin.

Mulle myös tuputettiin emäntäkoulua (onkohan sen nimi nykyään kotitalousopisto?) ja syynä se että naisista ei ole mihinkään muuta kuin palvelemaan miestään, joten emäntäkoulu se olla pitää.

Oli muuten uskomattoman sovinistista meno kasarilla. Mun isä oli ja ON edelleen hirvein sovinisti jonka tiedän. Ei esim edelleenkään yhtään arvosta kahta akateemista tytärtään (typeriä tyhjänpantteja!) mutta amiksen käynyt poika on niin pätevä ja osaava ja arvokkaassa työssä! Right.

Jauhelihapihvit/lihapullat, perunat ja kastike. Makkarakeitto, kalakeitto, makaronilaatikko.

Aina ruisleipää, valkoista leipää ei äiti suvainnut. Leivän päällä margariinia.

Vieraissa oli ihanaa, kun sai ranskanleipää ; )

Tulee erityisesti mieleen grillitassut. En ole syönyt niitä sitten 90-luvun, enkä todellakaan kaipaa niitä. Tai ehkä voisi koemielessä ostaa, jos maistuvat vielä samalle. Syököhän kukaan enää grillitassuja?

Vierailija kirjoitti:

Tulee erityisesti mieleen grillitassut. En ole syönyt niitä sitten 90-luvun, enkä todellakaan kaipaa niitä. Tai ehkä voisi koemielessä ostaa, jos maistuvat vielä samalle. Syököhän kukaan enää grillitassuja?

Grillitassuja syödään, lapset syö meillä. Mutta aikuisen näkökulmasta maku ei ole enää sama, ei niin ”mehevä”, varmaan e-aineita täynnä....

Vierailija kirjoitti:

veriletut tehtiin nimenomaan itse, ostettiin verta pullossa (sellainen muovinen) ja sitten tehtiin taikina. Olivat kuin isoja lettuja.

Paitsi että äiti pilasi ne työntämällä raakoja sipulinpalasia mitkä rouskui hampaissa.

Joskus jos sipulia ei ollut niin teki ilman, ja ne oli muuten yllättävän hyviä! Tuli sellainen makean rapea reunus, ”pitsireuna” kuten muurinpohjaletussa.

Ai mä tykkäsin taas että sipulia oli mukana. Äiti teki aina veripalttua pellillä, olihan se ihan maukasta pakastimesta otettujen puolukoiden kera. Puolukka siis survoksena ja sokeria mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Tulee erityisesti mieleen grillitassut. En ole syönyt niitä sitten 90-luvun, enkä todellakaan kaipaa niitä. Tai ehkä voisi koemielessä ostaa, jos maistuvat vielä samalle. Syököhän kukaan enää grillitassuja?

Tassut on kyllä heikko esitys, kun kokeilin huvikseni grillata joku kesä sitten. Eihän se ole kuin muotoon puristettua halpaa jauhelihaa, niin ihmettelen miten niitä niin kehuttiin 80-luvulla.

Meillä syötiin hyvää ja vaihtelevaa ruokaa.

On helpompi kirjoittaa, mitä meillä ei syöty.

Meillä ei siis koskaan syöty:

-lohta tai muuta ostettua kalaa, ei edes pakasteseitiä, koska saimme kalat järvestä.

-broileria tai kanaa. En tiedä miksi.

-sisäelin- tai veriruokia, niistä ei kukaan tykännyt.

- pelkkää perunaa ja ruskeaa kastiketta.

1980-luvulla innostuimme ”pizzan” tekoon, eli käytännössä pellille tehtyyn jauhelihapiirakkaan, jossa hiivapohja, tomaattimurskaa, jauhelihaa, sipulia ja pitsamaustetta. Päälle juustoraastetta. Joskus pitsa tehtiin kinkusta.

Ai, että oli hyvää. Samoin kinkkulämppärit olivat herkkuamme.

Meillä oli aina pakastin täynnä marjoja, joten niitä söimme joka viikko vählntään yhtenä iltana.

Itse keitettyjä mehuja oli kellarissa.

Tämä siis Savossa, pikkukaupungissa, työläisperheessä.

Vm1972 kirjoitti:

Kalakeittoa, makkarakeittoa, ruskeaa kastiketta, keitettyjä perunoita (tietenkin), makkarakastiketta, läskisoosia, kesäkeittoa, kaalipataa, kaalilaatikkoa, kaalikääryleitä, italianpataa, ranskalaisia, lämpimiä voileipiä, uunimakkaraa, kyljystä, perunamuusia, lihapullia, nakkikastiketta, silakkapihvejä tms, janssoninkkiusausta, silakkalaatikkoa, silakkarullia, valkeaa kalakastiketta, munakastiketta, maitokastiketta, maksalaatikkoa, makaronilaatikkoa, makaronipöperöä, borskeittoa, lindströminpihvejä, hernekeittoa, vispipuuroa, mannapuuroa ja kiisselia, riisipuuroa, kebakkoja, roiskeläppä välillä koulun jälkeen, pannaria, lettuja, köyhiä ritareita, kasvispiffejä, kalapuikkoja, viipaleperunoita pellillä joukossa jauhelihaa ja sipulia(en tiedä nimeä, namia oli ketsupin kans), nauravat nakit, pizzaakin äiti teki kasarilla... 🤤 Nälkää ei tarvinnut nähdä.

On teillä ollut kissanpäivät! Äitisi on ollut viitseliäs ruoanlaittaja!