Mikä on tunnearvoltaan rakkain esineesi
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Mietitkö taas uutta kohdettasi minkä voit kenties ryöstää?
Tunnearvoltaan rakkkaan esineen ei tarvitse olla rahan arvoinen. Eikö sinulla ole esim. risaa lapsuudennallea, joka on rakas?
Varmaan lapsuudestani säilynyt pieni hyljepehmolelu. Sitä kannoin lapsena kaikkialle, enkä voisi sitä ikinä heittää pois.
Isoäitini ( joka kuoli ennen syntymääni ) kirjailema pieni kangastilkku, missä koristeellisin kirjaimin isoisäni nimikirjaimet.
Jos tuota ei lasketa esineeksi, niin sitten isoisän kirjoituspöytä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan lapsuudestani säilynyt pieni hyljepehmolelu. Sitä kannoin lapsena kaikkialle, enkä voisi sitä ikinä heittää pois.
Olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan saman! Olikohan hylkeet silloin niin suosittuja että meitä on enemmänkin?
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini ( joka kuoli ennen syntymääni ) kirjailema pieni kangastilkku, missä koristeellisin kirjaimin isoisäni nimikirjaimet.
Ihana <3
Kun kosketat sitä sormillasi, niin pidät melkein mummosi sormista kiinni :)
Nyt tuli paha - lapsuusajan kamoista en tiedä sanoa mitään, mutta olisikohan se tuo keittiön naulassa roikkuva saksalaisvalmisteinen, käsin taottu hiiliteräspannu. Sitä kohtaan on joku maaginen tunnelataus, vaikka olen sen itse ostanutkin.
Sodassa kuolleen isosetäni arpajaisvoitto, jota hän ei koskaan ennättänyt lunastamaan eli lasinen sokerikko ja kermakko. Jotenkin haikeansuloista, että 19v nuorimies viimeisellä kotilomalla osti arvan, jätti sen siskolleen, palasi rintamalle varmana sodan nopeasta loppumisesta, mutta ei koskaan palannut arpajaisvoittoa lunastamaan. Sisko haki arpajaisvoiton, säilytti sitä vuosikausia ja sitten lahjoitti sen lopulta veljentytölleen eli minulle
Isoisoisän 50-vuotislahjaksi lapsiltaan saama tinasta tehty kynttilänjalka.
En tiedä kuinka se on ajautunut isäni kautta minulle.
Olemme köyhä suku, ja ajattelen että kynttilänjalkaan on koottu hartaasti rahaa.
Käytän sitä jouluna ja mietin tarinoita isoisoisästä, joka kuoli kun olin vauva. Kuulemma vilkas, suulas ja hauska ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan lapsuudestani säilynyt pieni hyljepehmolelu. Sitä kannoin lapsena kaikkialle, enkä voisi sitä ikinä heittää pois.
Olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan saman! Olikohan hylkeet silloin niin suosittuja että meitä on enemmänkin?
Silja Linelta?
Sinisiä kellokukkia esittävä taulu, jonka olen saanut lahjaksi taiteilijalta itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Sodassa kuolleen isosetäni arpajaisvoitto, jota hän ei koskaan ennättänyt lunastamaan eli lasinen sokerikko ja kermakko. Jotenkin haikeansuloista, että 19v nuorimies viimeisellä kotilomalla osti arvan, jätti sen siskolleen, palasi rintamalle varmana sodan nopeasta loppumisesta, mutta ei koskaan palannut arpajaisvoittoa lunastamaan. Sisko haki arpajaisvoiton, säilytti sitä vuosikausia ja sitten lahjoitti sen lopulta veljentytölleen eli minulle
Korjaus: sisko lahjoitti sen veljentyttären tytölle eli minulle, jäi yksi sukupolvi välistä pois, sorry.
Perussuomalaisena naisena minulle tärkeitä ovat kaikki keittiövälineet. Niin meillä isäntäkin sanoo!
Isän lapsuuskodista peräisin oleva putkiradio. Olivat saaneet oman rintamamiestalon valmiiksi vuonna 1952 ja hakeneet radion hevospelillä Pihtiputaalta juuri olympialaisten alla. Radio tuskin toimii, sillä pelastin sen muutama vuosi sitten ulkovarastosta itselleni. Iso ja komea Celeston, joka on varmaan ollut iso investointi pienviljeliäperheelle tuohon maailmanaikaan. Muistan radion lapsuudestani, sillä pelkäsin sen hurinaa yli kaiken enkä suostunut olemaan samassa huoneessa jos radio oli päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan lapsuudestani säilynyt pieni hyljepehmolelu. Sitä kannoin lapsena kaikkialle, enkä voisi sitä ikinä heittää pois.
Olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan saman! Olikohan hylkeet silloin niin suosittuja että meitä on enemmänkin?
Silja Linelta?
Joo :)
Löytyy useampi yli 20v vanhaa lapsuuden pehmolelua :) todella hyväkuntoisia, ei uskoisi tuon ikäisiksi.
En ole antanut niitä edes omien lasteni käyttöön.
Mietitkö taas uutta kohdettasi minkä voit kenties ryöstää?