Elämässä ei ole kovinkaan paljon järkeä jos ei saavuta todellista taloudellista vapautta, eli sellaista ettei enää tarvitse käydä töissä vaan voi tehdä mitä haluaa

Ihan samalla tavalla nainenkin saa kumppanin rahalla, jos vain nielee ylpeytensä ja on valmis maksamaan. 

Ja työtä tekemällä saat rahaa, tosin aina vaan vähemmän kun sosialistit ovat puikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Ja työtä tekemällä saat rahaa, tosin aina vaan vähemmän kun sosialistit ovat puikoissa.

Harvat oikeasti pääsevät puhtaasti työnteolla taloudellisesti riippumattomaksi.

Minä haluan käydä töissä.

Opiskelin useita vuosia alaani ja pääsin heti harjoittelun ja opintojen päätyttyä töihin.

Viihdyn töissä hyvin. Olen ammattitaitoinen ja osaava työntekijä, ja suunnitelmissa on lähteä saman yrityksen palvelukseen ulkomaille muutamaksi vuodeks.

En viihtyisi pelkällä olemisella tässä elämässi.

Vapaa-aikana voi harrastaa juuri niitä lajeja ja asioita mitä haluan, palkkani mahdollistaa sen.

Ja koska olen sinkku, perhe ei ole estäänä ulkomailla työskentelyyn, ja tuskipa olisi sittenkään, vaimo ja mahdollinen perhe voi lähteä mukaan.

Eläkkeellä sitten voi olla ilman duuniakin.

Eli aloittajan mukaan suurin osa viettää merkityksetöntä elämää? Aika ankea käsitys.

Entä milloin se taloudellinen riippumattomuus pitäisi saavuttaa? Ja paljonko rahaa on riittävästi?

Jäin itse työkyvyttömyyseläkkeelle 49-vuotiaana. Olen kuitenkin suhteellisen terve (unohtelen asioita ja väsyn helposti, mistä syystä työnteko piti lopettaa) ja tulen eläkkeelläni toimeen. Onko tällainen elämä mielekästä aloittajan mielestä? Käyn jopa ulkomaillakin kerran pari vuodessa.

Voithan sinä miettiä henkimaailman asioita ihan ilmaiseksi.

Kirjoituksestasi paistaa lävitse se miten ruoho näyttäytyy sinulle vihreämpänä aidan toisella puolen.

Olen ehkä ihanteelliseksi kuvailemassasi tilanteessa. Jotenkin vain ei tunnu siltä, että elämäni olisi nyt parempaa, kuin se olisi, jos se olisi tämän vastakohta. Toki olen nainen, enkä parisuhteesta maksa enkä myöskään maksettua kumppanuutta oikeana pidä.

Perhettä ei tarvinnut perustaa, siihen ei viettiä ollut. Matkustamisesta en pidä, joten olen useimmiten kotona. Auto ei ole kallis ja uusi; sellainen ei tuo minulle onnea tai mitään hyvää tai kaivattavaa elämääni, mutta olenkin nainen, joten se ehkä hieman tuota selittää.

Uiminen on mukavaa, se on sitä aina ollut: työssä ollessani ja myöhemmässä vaiheessa. Se ei ole muuttunut, se on mukavaa.

Muiden arvostuksella en tee mitään ja ostettua arvostusta ei ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksestasi paistaa lävitse se miten ruoho näyttäytyy sinulle vihreämpänä aidan toisella puolen.

Olen ehkä ihanteelliseksi kuvailemassasi tilanteessa. Jotenkin vain ei tunnu siltä, että elämäni olisi nyt parempaa, kuin se olisi, jos se olisi tämän vastakohta. Toki olen nainen, enkä parisuhteesta maksa enkä myöskään maksettua kumppanuutta oikeana pidä.

Perhettä ei tarvinnut perustaa, siihen ei viettiä ollut. Matkustamisesta en pidä, joten olen useimmiten kotona. Auto ei ole kallis ja uusi; sellainen ei tuo minulle onnea tai mitään hyvää tai kaivattavaa elämääni, mutta olenkin nainen, joten se ehkä hieman tuota selittää.

Uiminen on mukavaa, se on sitä aina ollut: työssä ollessani ja myöhemmässä vaiheessa. Se ei ole muuttunut, se on mukavaa.

Muiden arvostuksella en tee mitään ja ostettua arvostusta ei ole olemassa.

Paljonko sinulla on rahaa, tai paljonko saat kuussa tuottoja?

ap

Rahalla voi muuttaa sinne asumaan missä elämästä nauttiminen on laillista tai vähintään sallittua.

Mä en tiedä mitä tekemistä keksisin jos ei olisi töitä. Voisi olla monta pitkää päivää..