Lue keskustelun säännöt.
MITEN KELA VOI EVÄTÄ sairauspäivärahan jos lääkäri on todennut ihmisen TYÖKYVYTTÖMÄKSI?!?
06.08.2006 |
Tulen juuri ystäväni luota ja olen jokseenkin järkyttynyt. Ystäväni sairastaa (lääkärin diagnoosin mukaan) vakavaa masennusta, pitkäaikaista ahdistusta ja kärsiin lisäksi vakavasta paniikkihäiriöstä. Hän on kärsinyt masennuksesta ja ahdistusoireista vaihtelevasti teini-iästä asti (traumaattinen lapsuus takana), mutta on aiemmin aikuisiällään kyennyt opiskelemaan, hankkimaan hyvän ammatin ja tekemään hyväpalkkaisia töitä useamman vuoden. Pari vuotta sitten hänen sairautensa kuitenkin lähti taas pahenemaan erittäin vaikean elämäntilanteen laukaisemana ja nyt hän on jälleen todella huonossa kunnossa henkisesti. Hän kärsii unettomuudesta päiväkausia putkeen, saa unta vain voimakkailla unilääkkeillä ja sitten nukkuu pari vuorokautta putkeen, hän saa hillittömiä itkukohtauksia aivan yllättäen jatkuvasti, hän saa paniikkikohtauksia jolloin hyperventiloi, tärisee, jopa pyörtyilee. Hän on täysin kykenemätön edes poistumaan asunnostaan päiväsaikaan (paniikkikohtaukset alkavat heti ihmisten keskuudessa) ja hoitaakin kaikki pakolliset asiansa (kuten ruokaostokset) yöllä huoltoasemilta tms. Tässä siis vain joitakin esimerkkejä; kaikenkaikkiaan hän on siis todella huonossa kunnossa. Hän tuskin söisi mitään tai pesisi esim. pyykkejään jollemme me hänen ystävänsä kävisi välillä viemässä hänelle itse tehtyjä ruokia ja pyörittämässä pyykkikonetta.
Onneksi hän sentään on taistellut tiensä terapiaan ja esim. itsetuhoiset ajatukset ovatkin nyt muutaman kuukauden terapian jälkeen väistyneet. Byrokratian takia tämä terapiaan kunnalliselle pääseminenkin oli monen mutkan ja yli puolen vuoden odotuksen/kartoituskertojen takana. Jo tämä byrokratinen taistelu hoidosta on monelle masennuspotilaalle ylivoimainen silläse vaatii juuri niitä resursseja, joita sairaus syö.
Nyt meneillään on kuitenkin toinen uuvutava byrokratiamittelö, sillä KELA on kahdesti hylännyt hänen sairauspäivärahahakemuksensa.
...Siis ihminen tärisee, pyörtyilee ja itkeskelee kaikki päivät läpeensä, ei pysty poistumaan kotoaan ilman laajamittaista paniikkikohtausta, syö lääkärin kehoituksesta sekä masennuslääkkeitä, nukahtamislääkkeitä että rauhoittavia ja lääkäri on YKSISELITTEISESTI B-lausunnossaan diagnosoinut hänet täysin työkyvyttömäksi. Tästä huolimatta KELA, koskaan ihmistä tapaamatta on sitä mieltä, että hänen sairautensa (masennus) on kyllä työkykyä laskeva, mutta ei poistava sairaus ja on evännyt hänen sairauspäivärahansa. Jopa häntä hoitava psykiatri oli asiasta täysin tyrmistynyt.
Nyt ystävälläni on kuukauden vuokra maksamatta, asumistukea hän ei vuositarkastuksen päätöksen mukaan saa, koska ei ole ilmoittautunut työkkäriin kun kela on hylännyt sairauspäivärahan. Siis mitä vittua?!!?
Miten kela voi vastoin ihmistä hoitavan lääkärin mielipidettä ja kaikkien asiaa käsittelevien dokumenttien tietoja päättää tämän olevan työkykyinen?!!? Ja mitä voi ihminen tällaisessa tilanteessa tehdä? Ystäväni on täysin epätoivoinen, eikä jaksa enää edes yrittää tehdä asialle mitään. Pelkään, että seuraavaksi edessä on häätö vuokra-asunnosta, mutta milläs maksat vuokraa, jos rahaa ei tule. Mikä vittu tätä yhteiskuntaa vaivaa ja miksi ihmisiä ei voi auttaa paranemaan jos he itse tekevät paljon työtä sen eteen?
Ystäväni on vielä alle 30v ja todellakin muutama vuosi sitten tienasi lähemmäs 3000 euroa kuussa. Jos yhteiskunta haluaa ajatella vain ihmisen tuottavuutta valtion kannalta (ei siis inhimillistä hätää) niin eikö juuri ystäväni kaltainen ihminen kannattaisi ohjata mahdollisimman nopeasti hoitoon ja tukea hänen vaikeaa tilannettaan kaikin tavoin.
Miten kela VOI tehdä noin?
Kommentit (27)
ki vielä täyspäiväisiä töitä ja oli hyvä ammatissaan. Hän on ollut lievästi masentunut useita vuosia, mutta teini-iän lyhyttä kriisijaksoa (jolloin hän kävi psykologilla ja söi mielenterveyslääkkeitä jonkin aikaa) lukuunottamatta hän on aina selvinnyt ilman terapiaa tai lääkitystä. Vielä reilu vuosi sitten hän teki osa-aikatöitä ja eli suhteellisen normaalisti, vaikka olikin burn-outin takia jättänyt kokopäivätyönsä. Toissa keväänä tilanne alkoi pahentua nopeasti ja viime syksynä hän vihdoin ymmärsi hakea apua. Avun saaminen kesti kuitenkin yli puoli vuotta ja sinä aikana nämä paniikkikohtaukset ja masennusoireet pahenivat kun hän eli lähinnä lukkiutuneena kotiinsa. En usko, että hän saisi mistään sairaalapaikkaa. Lisäksi hänen aivonsa ja älynsä toimivat sinänsä moitteettomasti. Sairaalapaikat ovat yleensä varattuja harhaisille ym. mielenterveyspotilaille, jotka voivat olla itselleen tai muille vaaraksi. Ystäväni ei " edes" ole koskaan yrittänyt itsemurhaa. Sen verran minäkin tiedän, että miltei täysin toimintakyvyttömiä masennuspotilaita on PALJON, eikä heille todellakaan riitä mitään sairaalapaikkoja.
Ja sitten vielä siitä, että en nyt itseasiassa edes tiedä onko ystäväni hakenut sairaspäivärahaa vai sairaseläkettä. Nämä asiat kun ovat minulle ihan vieraita. Todennäköisesti kuitenkin sitä pitkäaikaista sairaspäivärahaa, sillä tämä on ollut hänen ensimmäinen hakemusrumbansa eikä hän aiemmin ole saanut mitään sairasrahaa.
Edelleen kiitos kaikille vastaajille, kerron viesteistänne ystävälleni ja yritetään järjestää niitä asioita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairauspäivärahassa ja kuntoutustuessa. Eli siis työvoimatoimistoon ja sosiaalitoimistoon seuraavaksi, ettei ehdi tulla vuokrarästejä. Sosiaalitoimi maksaa myös psyykelääkkeet. Sairaalapaikkoja ei tosiaan ole noin vaan jaossa kun kysymys on mielen ongelmista. Fyysiset sairaudet kyllä hoidetaan, mutta sairaan mielen kanssa saa istua kotona kärsimässä vuosia, vaikka kuinka olisi lääkärin suositukset ja lähetteet, että terapiaa tarvitsisi. Yhteiskunta vain ilmoittaa, ettei maksa. Kas kun eivät masentuneet ja muut väsyneet tappele vastaan, alistuvat vain.
Hyvä, että ystävälläsi on teidät muut auttamassa. Muistakaa kuitenkin, ettei yli omien voimien saa auttaa, sillä muuten on kohta kaksi autettavaa yhden sijaan.
Siellähän käydään stressilomalla jne hiukan lievempien tapausten takia. Minusta ystäväsi olisi nyt parempi olla siellä. Hänen ei tarvitsisi miettiä kauppareissuja, pyykinpesua, siivoamista yms nyt tässä elämän tilanteessa. Ja jos hänen tilansa joskus paranee, hän saanee tukea työpaikan etsimiseen yms toimiin.
Vierailija:
En sano pahalla,mutta eikö ystäväsi olis parempi olla mielisairaalassa? Mieletäänhän hän on sairas ja ei kykene kirjoituksesi perusteella pitämää itsestään huolta.
Kansaneläkkeen mukaista työkyvyttömyyseläkettä täytyy olla 300 sairaspäivää ennen kuin sen saa. Sen sijaan työeläkelakien mukaisen eläkkeen saa, jos vain lääkäri sellaisen lappusen kirjoittaa ja vakuutusyhtiö lääkäri on samaa mieltä hoitavan lääkärin kanssa. Siihen ei tarvita sitä 300 päivää.
Kun kerran jotain on haettu kelalta ja ihminen on ollut töissä, niin luulen hänen hakeneen sairaspäivärahaa.
Tiedän pari ihmistä, joilta on evätty pääsy mielisairaalaan ja he ovat tehneet sen jälkene itsemurhan. Vastaanoton mukaan he eivät ole olleet vaarallisia itselle tai toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos päädiagnoosi on esim. työuupumus Z-jotain (oire) ja sivudiagnoosi vakava-asteinen masennus, niin siitä ei kelan korvauksia heru. Jos taas toisinpäin, niin sairauspäivärahaa tulee. Jos on töissä, niin kyllä työnantaja voi silti sairausloman palkkaa maksaa.
sillä suhteellisen nuori ihminen ei mielenterveyssyistä pysyvää eläkettä saa ennen kuin masennuskin on psykoottistasoista ka kestänyt vuosia. Vaikea masennus ei riitä. Tarvitaan vaikeampi sairaus.