Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko mielenterveysongelmainen olla hyvä äiti ja kumppani?
07.02.2021 |
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö, syön kuutta eri lääkettä (ssri, psykoosinesto ja bentsot) mutta haluaisin kovasti oman lapsen.
Kokemuksia, jaksaako lasta sitten hoitaa?
Itselläni on hyvät tukiverkot onneksi samassa kaupungissa, puoliso jo mutta olen eläkkeellä...
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta, mitat ei kuulosta jätin hyvältä idealta. Mites lääkitys raskauden aikana? Imetyksen? Hormonit voi laittaa sairauden ihan uusille urille.
En voisi imettää koska psykoosilääkityksen kanssa ei saa imettää..
Ajattele lapsen parasta ja jätä tekemättä!
Varmaan tiedät itse parhaiten oman kuntosi, jos tuntuu, ettei lasta jaksaisi hoitaa, niin ei varmaankaan niitä kannata sitten hankkia.
Kumppani varmaan hyvä jos sairaus tasapainossa. Lapset jättäisin kuitenkin tekemättä. Se homma ei kaikille terveillekään ole ihan helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa tilanteessa pitää ymmärrä että todennäköisesti oma sairaus periytyy lapselle.
Raskauden 9 kk pitäisi pärjätä ilman lääkitystä, tai ainakin lääkitys vaihtuu johonkin mikä ei tee haittaa sikiölle, synnytyksen jälkeen lääkityksen voi aloittaa jos vauva syö korviketta.
Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen masennus on hyvin yleistä myös niillä äideillä joilla ei ole aiemmin ollut ongelmia mielialan kanssa.
Tukiverkosto on iso plussa ja jos apua on saatavilla vaikka keskellä yötä ja oma sairaus on sellaisessa vaiheessa että sen kanssa voi elää niin silloin voisi ehkä lasta harkita.
Riippuu ongelmasta, mutta sinä et kuulosta hyvältä tapaukselta. Pysyisin helvetin kaukana. Älä vaan lisäänny!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suattaapi tuo ollakkinii vua suattaapi olla että tämä nainen on jälleen yksi tuleva perhemurhan tekijä, yleensä ne on ollut naisia, ja näyttää yleistyvän.
Mieti haluatko lapsesi kärsivän sairauksistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä kärsimystä elää skitson muijan kanssa. Odotan vaan että lapset on isompia ja lähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota sinun pitää kysyä ensisijaisesti puolisoltasi. Hänen pitää olla valmis ottamaan lapsesta täysi 100% vastuu, jos sinun kuntosi romahtaa. Eli käytännössä sen lapsen hankkimisen pitää olla "puolisosi projekti", jossa sinä olen mukana voimiesi mukaan.
Tietenkin mahdollinen sairauden periytyvyys on hyvä ottaa huomioon ennen lapsen hankkimista. Myös puolisollasi pitää olla tiedossa se, kuinka herkästi sairautesi periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Eläinlapset on myös ihania ❤️
Olen allerginen eläimille :(
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhtä kärsimystä elää skitson muijan kanssa. Odotan vaan että lapset on isompia ja lähden.
Miksi annat lastesi kärsiä skitsosta äidistään? Ota lapsesi mukaan ja lähde yhdessä heidän kanssaan.
Onko tuo Skitsoaffektiivinen joku muotidiagnoosi, kun se on nykyään joka toisella?
Ap, ainoastaan sinä itse loppupeleissä tiedät vointisi, ja kestäisikö mielenterveytesi lapsen hankinnan. Itse olen sitä mieltä, että lapsia kannattaa hankkia tieten tahtoen vain ja ainoastaan silloin, kun niistä pystyy myös itse 100 %:sesti huolehtimaan. Puoliso voi ottaa ja lähteä, tai osoittautua umpisurkeaksi vanhemmaksi vaikka kuinka hyvin hänet luulisi tuntevansa. Tukiverkkokin voi pettää, että senkään varaan et loppupeleissä voi luottaa. Ja sinun lapsiasihan ne olisivat, joten sinun ne pitäisi myös ensisijassa hoitaa, ei tukiverkon.
Tiedän kyllä, että mieli voi horjua keneltä tahansa, voi tulla synnytyksen jälkeistä masennusta tai mahdolliset menneisyyden traumat voivat puskea uudestaan pintaan raskausaikana tai lapsen synnyttyä, mutta tällöin olisi tärkeää, että oma mielenterveys olisi valmiiksi siinä kunnossa, että noista pystyisi selviämään. Eikä ole häpeä, jos sen takia täytyisi turvautua ammattiapuun ja/tai lääkitykseen, mutta kannattaa harkita vakavasti, onko oma tilanteesi sellainen, että lapsi sinun kannattaisi ehdoin tahdoin hankkia.
Ja pyydän anteeksi, jos kuulostin liian julmalta, se ei ollut tarkoitukseni. Kaikkea hyvää sinulle, ap!
Voi olla ja ei voi olla. Riippuu mielenterveysongelmasta ja sen asteesta. Mulla on ollut nuorempana masennusta ja yksi psykoottinen jakso. En ole vuosikausiin tarvinnut lääkitystä eikä minulla ole mitään masennusta tai psykoosiin viittaavaa. Koko ikänsä täysin terve ollut mieheni "masentuu" (tulee siis normaalia mielialanlaskua johtuen elämässä tapahtuvista asioista, stressistä tai liikunnan puutteesta) helpommin kuin minä. Meillä ei ole vielä lapsia, mutta tiedän pystyväni olemaan vanhempi, koska olen omat ongelmani juurta jaksain käsitellyt ja siirtynyt elämässäni eteenpäin. Synnytyspsykoosi on mahdollinen ja siksi haluaisin sektion kun sen aika tulee.
Tilanteita on siis erilaisia ja avainasia on siinä kuinka hyvin tuntee itsensä ja sairautensa ja kuinka hyvin sairautensa hallitsee. Lapsen saaminen on varmasti todella rankkaa kaikille. Jos arkielämässä on jo nyt yhtään vaikeuksia, miettisin todella tarkkaan onko lapsen saaminen hyvä idea. Lapselle pitää kuitenkin pystyä olemaan vanhempi niinäkin hetkinä kun tuntuu siltä, että ei pysty.
Laltaisesi lisääntyvät paljon. Yhteiskunta ja sukulaiset huolehtii.
ap hyvä, älä täällä kysele tällaisia, nääthän mitä täällä vastaillaan.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole kokemusta, mitat ei kuulosta jätin hyvältä idealta. Mites lääkitys raskauden aikana? Imetyksen? Hormonit voi laittaa sairauden ihan uusille urille.