Lue keskustelun säännöt.
Miksi joku opiskelee lähihoitajaksi jos haluaa hoitoalalle? Miksei suoraan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja, kätilö...?
07.02.2021 |
Kertokaa tyhmälle, minä en tiedä? Eikö kuitenkin sairaanhoitajana tai vaikka terkkarina ole paljon monipuolisemmat työskentelymahdollisuudet ja enemmän vastuuta, vaihtelua jne? Palkkakin kai vähän parempi? Miksi lähihoito jos haluaa tehdä hoitotyötä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
On asioita, joihin toivoisin muutosta, vaikka se ei luultavasi muuttaisi omaa eloani miksikään. Yksi tällainen muutos olisi se, että haluaisin muutoksen siihen mielikuvaan, että lähihoitaja koulutus on sellainen, että kuka tahansa voi päästä suorittamaan lähihoitaja koulutuksen, suorittaen sen vajaassa parissa vuodessa vasemmalla kädellä ja silmät ummessa...
Kyse on kuitenkin professiosta, jonka edusajista moni toimii kirjaimellisesti monen ihmisen iholla e. hyvin lähellä auttaen ja tukien, jolloin voidaan tietysti sanoa, että tällaista asiaa ei voi oikeastaan edes oppia, kenenkään tai minkään ulkopuolisen oimesta, vaan tällainen kyky tai - taito on ihmisen löydettävä itsestään. Joillakin selllainen on lunnostaan toisilla ei.
Sanottakoon tämä vielä kerran: Minua hieman harmittaa lähihoitajina toimivien väheksyntä.
Yliopisto-opiskelija
Muakin harmittaa lähihoitajien kohtaama väheksyntä, koska kyse on tärkeästä ja vastuullisesta työstä. Mielestäni olisi silti väärin sulkea silmänsä tosiasioilta: Lähihoitajakoulutukseen pääsee kuka tahansa, joka on kovalla vaivalla tai armovitosten avulla onnistunut saamaan peruskoulun päättötodistuksen. (Kyllä, väite pitää paikkaansa: Monessa oppilaitoksessa lähihoitajakoulutukseen on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita, joten jos hakee tällaiseen paikkaan opiskelemaan, sisäänpääsy on varmaa.) Lisäksi oppilaitoksilla on paineita myöntää myös heikosti osaaville oppilaille tutkinto, koska niiden rahoitus riippuu valmistuneiden opiskelijoiden määrästä. Tämän takia osa lähihoitajista on sellaisia, joilla ei ole mitään edellytyksiä suoriutua työstään hyvin. Joukkoon mahtuu myös niitä, joilla ei ole edes halua siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastenhoitoonkin on paljon osuvampi koulutus olemassa, eli lastenohjaaja. Jos on tavoitteena lastenhoitotyö, niin ihan turhaan lukee jotain vanhustenhoito-oppeja lähärikoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitoonkin on paljon osuvampi koulutus olemassa, eli lastenohjaaja. Jos on tavoitteena lastenhoitotyö, niin ihan turhaan lukee jotain vanhustenhoito-oppeja lähärikoulussa.
Miten niin turhaa? Lähihoitajan tutkinto tarjoaa monipuolisemmat työllistymismahdollisuudet. Siitä on hyötyä, jos tahtoo jossain vaiheessa siirtyä pois lastenhoidon parista.
Helpon kouluunpääsyn lisäksi lähihoitajakouluun pakotetaan työkkäristä. Joo ala työllistää varmasti, mutta on sekä työntekijän, työnantajan että tässä tapauksessa potilaiden etu, että työntekijää kiinnostaa oma työ edes vähän.
Lähihoitajuus on myös ns. ruskeiden tyttöjen suosiossa. Osittain siksi, että tietyissä kulttuureissa se on arvostettu ammatti, mutta ajatusmalli myös opoilla on, että ruskea tyttö lähtee lukion sijasta lähihoitajakouluun. Heille ei välttämättä edes tarjota realistisesti mitään muuta vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitoonkin on paljon osuvampi koulutus olemassa, eli lastenohjaaja. Jos on tavoitteena lastenhoitotyö, niin ihan turhaan lukee jotain vanhustenhoito-oppeja lähärikoulussa.
Miten niin turhaa? Lähihoitajan tutkinto tarjoaa monipuolisemmat työllistymismahdollisuudet. Siitä on hyötyä, jos tahtoo jossain vaiheessa siirtyä pois lastenhoidon parista.
Saman tien voitaisiin tarjota yhdistelmätutkintoa lastenhoitaja-levyseppähitsaaja. Ne jotka valittavat siitä, että mukana on heille turhia opintoja voidaan aina vaientaa kertomalla, että kahdesta ammatista on vain hyötyä, jos aikoo joskus vaihtaa alaa. Silläkään ei tietysti ole merkitystä, että sillisalaattitutkinnoissa yksittäisen alan ammattitaito jää ohueksi, kun sitä ei ehdi opiskella yhtä paljon kuin täsmätutkinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuka ne lähihoitajan työt sitten tekisi jos kaikki olis sairaanhoitajia? Onko arvon ap:lla siihen jotain vastausta? Ja lähihoitajakin voi työskennellä erikoissairaanhoidossa. Itse työskentelin lähärina erikoissairaanhoidossa monta vuotta. Nyt olen sairaanhoitajana perusterveydenhoidon puolella. Jotkut ihan aidosti haluaa olla lähäreitä. Tunnen ihmisiä jotka ovat kaksoitutkinnon suorittajia, ja työskentelevät edelleen lähärinä ja ovat kaikenlisäksi tyytyväisiä. Palkka on melkein sama kun sh:lla.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajuus on myös ns. ruskeiden tyttöjen suosiossa. Osittain siksi, että tietyissä kulttuureissa se on arvostettu ammatti, mutta ajatusmalli myös opoilla on, että ruskea tyttö lähtee lukion sijasta lähihoitajakouluun. Heille ei välttämättä edes tarjota realistisesti mitään muuta vaihtoehtoa.
On siihen kolmaskin syy: Tietyissä kulttuureissa ajatellaan, että naisen paikka on joko kotiäitinä tai hoitotyössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitoonkin on paljon osuvampi koulutus olemassa, eli lastenohjaaja. Jos on tavoitteena lastenhoitotyö, niin ihan turhaan lukee jotain vanhustenhoito-oppeja lähärikoulussa.
Miten niin turhaa? Lähihoitajan tutkinto tarjoaa monipuolisemmat työllistymismahdollisuudet. Siitä on hyötyä, jos tahtoo jossain vaiheessa siirtyä pois lastenhoidon parista.
Saman tien voitaisiin tarjota yhdistelmätutkintoa lastenhoitaja-levyseppähitsaaja. Ne jotka valittavat siitä, että mukana on heille turhia opintoja voidaan aina vaientaa kertomalla, että kahdesta ammatista on vain hyötyä, jos aikoo joskus vaihtaa alaa. Silläkään ei tietysti ole merkitystä, että sillisalaattitutkinnoissa yksittäisen alan ammattitaito jää ohueksi, kun sitä ei ehdi opiskella yhtä paljon kuin täsmätutkinnoissa.
Jep. Lähihoitajatutkinto haluttiin ideoida tällaiseksi sillisalaatiksi. Alkuunhan erikoistuminen oli vain puoli vuotta. Sitten ymmärrettiin, että se ei riitä.
Eikä se nytkään vuodessa riitä. Päiväkodin lastenhoitaja -lähihoitajakaverini muutti toiselle paikkakunnalle ja teki määräaikaisena keikkaa sairaalassa. Sen päätyttyä pääsi työkkärin rahoilla tekemään sen sairaanhoidon suuntaumisvaihtoehdon, kun lastenhoidolla ei päässyt sairaalaan kuin keikkatöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitoonkin on paljon osuvampi koulutus olemassa, eli lastenohjaaja. Jos on tavoitteena lastenhoitotyö, niin ihan turhaan lukee jotain vanhustenhoito-oppeja lähärikoulussa.
Miten niin turhaa? Lähihoitajan tutkinto tarjoaa monipuolisemmat työllistymismahdollisuudet. Siitä on hyötyä, jos tahtoo jossain vaiheessa siirtyä pois lastenhoidon parista.
Saman tien voitaisiin tarjota yhdistelmätutkintoa lastenhoitaja-levyseppähitsaaja. Ne jotka valittavat siitä, että mukana on heille turhia opintoja voidaan aina vaientaa kertomalla, että kahdesta ammatista on vain hyötyä, jos aikoo joskus vaihtaa alaa. Silläkään ei tietysti ole merkitystä, että sillisalaattitutkinnoissa yksittäisen alan ammattitaito jää ohueksi, kun sitä ei ehdi opiskella yhtä paljon kuin täsmätutkinnoissa.
Turhaan jossittelet, kun tarkoitus on puhua siitä millaisessa maailmassa me eletään. Lastenhoitajien työllisyystilanne on niin hyvä, ettei sillä ole paljon väliä, kuinka hyvät eväät työhön on koulussa saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuka ne lähihoitajan työt sitten tekisi jos kaikki olis sairaanhoitajia? Onko arvon ap:lla siihen jotain vastausta? Ja lähihoitajakin voi työskennellä erikoissairaanhoidossa. Itse työskentelin lähärina erikoissairaanhoidossa monta vuotta. Nyt olen sairaanhoitajana perusterveydenhoidon puolella. Jotkut ihan aidosti haluaa olla lähäreitä. Tunnen ihmisiä jotka ovat kaksoitutkinnon suorittajia, ja työskentelevät edelleen lähärinä ja ovat kaikenlisäksi tyytyväisiä. Palkka on melkein sama kun sh:lla.
Sairaanhoitajat tekisivät nykyisten lähihoitajien työt.
Juuri niinhän työelämä kehittyy. Koko ajan tulee lisää koulutus- ja pätevyysvaatimuksia.
Ennen vanhaan ei lähihoitajatutkintoa vielä ollut, ja nykyiset lähihoitajien työt olivat sellaisia joita hyvin suurelta osalta hoitivat kouluttamattomat.
Alemman asteen koulutus. Eli jos ei vaikka halua lukioon tai ei oo muuta toisen asteen koulutusta, niin ei oo oikein vaihtoehtoja. Joku voi käyttää sitä väylänä jatko-opintoihin. Lyhyempi koulutus, jos esim. alanvaihtaja eikä halua vuosia käyttää opiskeluun. Ja veikkaan, että vähemmän vastuullinen (vaikkakin tärkeä) työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen alanvaihtaja ja kun aiemmalla tutkinnollani en saanut kuin satunnaisia pätkätöitä silloin tällöin, opiskelin lähihoitajaksi yo-pohjaisessa koulutuksessa. Tarkoituksenani oli jatkaa joko sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi, mutta se on jäänyt.
Nyt olen töissä paikassa jossa me lähihoitajat ja sairaanhoitajat tehdään samaa työtä sillä erotuksella, että sairaanhoitajat tekevät enemmän toimistotyötä ja ovat töissä ma-pe toimistotyöaikoina ja me lähärit tehdään vuorotöitä. Itse pidän nimenomaan vuorotyöstä, joten en haluaisi vaihtaa paikkaa sairaahoitajan kanssa. En myöskään pidä toimistotöistä, joten sekin on plussaa. Ihan siis näistä käytännön syistä en sitten ole lähtenyt kouluttautumaan lisää.
Tulevaisuudessa iso osa lähärien töistä, kuten vanhusten siirtely, pesu ja syöttäminen, hoidetaan koneellisesti. Siinä katoaa iso määrä työpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vaikka ihan siksi, että nuo muut vaativat toisen asteen tutkinnon ennen kuin voi edes hakea. Lähihoitajan koulutus on kuitenkin parempi kuin lukio.
Älykkyysosamäärällä ei ole mitään merkitystä opinnoista selviytymiseen. Hyvä muisti riittää, sillä ulkomuistilla voi korvata paljon sellaista, mistä älykäs selviytyy päättelemällä.
Opiskelin lähihoitajaksi koska koulutus on lukion käyneelle varsin helppo ja työllistyminen on varmaa. Olen tyytyväinen valintaani vielä 7 vuoden jälkeenkin.
Ap ei ymmärrä koska ei tiedä. On kyllä huomattu, että muille kuin hoitoalan ihmisille lähihoitaja on yhtä kuin p*rseen pyyhkijä ja arvostus sen mukaista.
Viihdyn alalla, koska työtä on tarjolla runsaasti ja hyvä lähäri voi valita työtehtävät omien vahvuuksien ja mieltymysten mukaan. Vaikka kaikki meistä aloittavatkin pesuista, syöttämisestä yms perusjutuista, kokemuksen karttuessa alkaa nousta esiin erilaisia vahvuuksia. Hoitajat eivät hoida vain potilaita, vaan hoitavat myös muita asioita joilla osasto pysyy toimintavalmiina. Esim. itse teen kaikenlaista: otan itsenäisesti vastaan potilaita, otan röntgenkuvia, teen toimistohommia, avustan lääkäreitä/erikoislääkäreitä...
Jaa monipuolisuus ja vastuut sitten? No tarjollahan on koko väestö: lapset ja nuoret, vanhukset, perusterveet, monisairaat, vammaiset, psyyke- ja päihdepotilaat, vanhukset, ensihoito, hammaspuoli...joku sihteerin osaamisalakin oli ainakin silloin kun itse opiskelin. Vastuun määrä vaihtelee tietysti työtehtävien mukaan, mutta minusta se on nimenomaan etu että oma virhe ei aiheuta kenenkään henkeen ja terveyteen peruuttamattomia seurauksia!
Tervetuloa alalle! Fiksu ja osaava lähäri on paitsi toivottu hoitaja potilaalle, myös toivottu työkaveri muille ammattiryhmän edustajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita, joihin toivoisin muutosta, vaikka se ei luultavasi muuttaisi omaa eloani miksikään. Yksi tällainen muutos olisi se, että haluaisin muutoksen siihen mielikuvaan, että lähihoitaja koulutus on sellainen, että kuka tahansa voi päästä suorittamaan lähihoitaja koulutuksen, suorittaen sen vajaassa parissa vuodessa vasemmalla kädellä ja silmät ummessa...
Kyse on kuitenkin professiosta, jonka edusajista moni toimii kirjaimellisesti monen ihmisen iholla e. hyvin lähellä auttaen ja tukien, jolloin voidaan tietysti sanoa, että tällaista asiaa ei voi oikeastaan edes oppia, kenenkään tai minkään ulkopuolisen oimesta, vaan tällainen kyky tai - taito on ihmisen löydettävä itsestään. Joillakin selllainen on lunnostaan toisilla ei.
Sanottakoon tämä vielä kerran: Minua hieman harmittaa lähihoitajina toimivien väheksyntä.
Yliopisto-opiskelija
Muakin harmittaa lähihoitajien kohtaama väheksyntä, koska kyse on tärkeästä ja vastuullisesta työstä. Mielestäni olisi silti väärin sulkea silmänsä tosiasioilta: Lähihoitajakoulutukseen pääsee kuka tahansa, joka on kovalla vaivalla tai armovitosten avulla onnistunut saamaan peruskoulun päättötodistuksen. (Kyllä, väite pitää paikkaansa: Monessa oppilaitoksessa lähihoitajakoulutukseen on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita, joten jos hakee tällaiseen paikkaan opiskelemaan, sisäänpääsy on varmaa.) Lisäksi oppilaitoksilla on paineita myöntää myös heikosti osaaville oppilaille tutkinto, koska niiden rahoitus riippuu valmistuneiden opiskelijoiden määrästä. Tämän takia osa lähihoitajista on sellaisia, joilla ei ole mitään edellytyksiä suoriutua työstään hyvin. Joukkoon mahtuu myös niitä, joilla ei ole edes halua siihen.
Oi aikoja voi tapoja. - Itse en aikanaan päässyt lähihoitaja koulutukseen. Menin sitten lukioon ja sittemmin jatkoin opiskelemaan yliopistoon, josta olen sittemmin valmistunut.
Sisäänpääsyni lähihoitaja opinnoissa jäi kiinni tuolloin käytössä olleiden psykologisten testien tuloksesta. Jälkeenpäin voin toki itsekin myöntää, että minusta saattoi varmaan kilometrien päähän nähdä, että olen väärässä paikassa hakemassa....
Tiedän myös, että kuullostan nyt todennäköisesti monen mielestä typerältä kun sanon, että minusta hetkittäin on tuntunut, että yliopistoon pyrkiminen oli paljon helpomaa: riitti, että luki ja valmistautui mahdollsiimman hyvin pääsykokeisiin.
Tuolloin oli muutama pääsykoekirja luettavaksi, joista sanottiin kyllä usein, että ne tulisi osata sitten läpikotaisin ulkoa sitten pääsykokeessa.
Niin tai näin oli helpottavaa kun kukaan ei missään vaiheessa hakua ollut kiinnostunut omasta psyykkeestäni ja arvioinut psykologisin testein olsinko ns. soveltuva alalle...
Jos olisin ollut hakijoiden joukossa viime keväänä hakeminen olisi ollut vielä helpompaa: olisin saanu paikkani pelkillä ylioppilaskirjoitusteni arvosanoilla....
Vierailija kirjoitti:
SH on vastaava koulutus kuin opistoinsinööri (nyk. amk insinööri).
Vaikka vaatimustasoa on kansan tyhmetessä ja laiskistuessa laskettu, ei noihin silti aivan kaikki pääse. Pitää olla sellainen n. 100 älykkyysosamäärä. Koska tuo on osimoilleen suomalaisten keskimääräinen äo, tarkoittaa se sitä, että aika monella äo on paljonkin matalampi.
Siitäkö se johtuu, että en päässyt sairaanhoitajakoulutukseen, kun oma ÄO on aika reilusti yli tuon satasen. Pääsykokeisiin/haastatteluun pääsin, ja varasijalle pääsin. Eli periaatteessa olin pätevä hakija, mutta hakijoita oli niin paljon, ettei kaikkia voitu ottaa koulutukseen.
Poikani on tämän kevään abi, joka ei vielä tiedä mitä haluaa tehdä tehdä työkseen. Olen puhunut kovasti lähihoitajaopintojen puolesta, koska siinä saisi 2 vuotta lisää miettimisaikaa ja ammatin joka työllistää varmasti.
On asioita, joihin toivoisin muutosta, vaikka se ei luultavasi muuttaisi omaa eloani miksikään. Yksi tällainen muutos olisi se, että haluaisin muutoksen siihen mielikuvaan, että lähihoitaja koulutus on sellainen, että kuka tahansa voi päästä suorittamaan lähihoitaja koulutuksen, suorittaen sen vajaassa parissa vuodessa vasemmalla kädellä ja silmät ummessa...
Kyse on kuitenkin professiosta, jonka edusajista moni toimii kirjaimellisesti monen ihmisen iholla e. hyvin lähellä auttaen ja tukien, jolloin voidaan tietysti sanoa, että tällaista asiaa ei voi oikeastaan edes oppia, kenenkään tai minkään ulkopuolisen oimesta, vaan tällainen kyky tai - taito on ihmisen löydettävä itsestään. Joillakin selllainen on lunnostaan toisilla ei.
Sanottakoon tämä vielä kerran: Minua hieman harmittaa lähihoitajina toimivien väheksyntä.
Yliopisto-opiskelija