Lue keskustelun säännöt.
Mikä itsestäänselvä asia sinulle selvisi aivan liian myöhään?
Ketjussa ei ole tarkoitus pilkata ketään vaan ihan hyvällä mielellä muistella.
Itse luulin varmaan 9-vuotiaaksi asti että naiset eivät saa ajaa autoa. Jotenkin sen vaan käsitti niin, kun meillä ajoi aina isä ja jos (harvoin) kylään tuli äidin ystävättäriä, heidän miehensä ajoivat heidät perille ja hakivat. Asuimme metsän keskellä maaseudulla ja suurin "nähtävyys" oli kyläkauppa. Kaikki naapurit jotka siellä autolla kävivät, olivat miehiä. Sitten erään kerran mieslomittajamme lopetti ja tilalle tuli nainen. Olin aivan ällikällä lyöty kun hän ajoi itse meille ja takaisin :D
Kommentit (1226)
Että etäsuhteessa ei oo järkeä jos välimatka on liian pitkä, no mikä sitten onkaan liian pitkä... yli 50km ?
Tai etäsuhteessa oikeastaan se että jos kumpikaan ei pysty muuttamaan asioita niin että etteikö muutaman vuoden kuluttua voitaisi asua yhdessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tajunnut nyt yli nelikymppisenä, että olen oikeasti saanut kovan osan:
Lukihäiriö, puheentuottamisen vaikeus, suppea työmuisti, add, hahmotushäiriö, dyskalkulia, spatiaalisenhahmottamisen vaikeus, kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Sellainen helppo ja huoleton elämä ei ole, eikä koskaan tule olemaan osani, jossa koetaan onnistumisen iloa.
Vierailija kirjoitti:
Että etäsuhteessa ei oo järkeä jos välimatka on liian pitkä, no mikä sitten onkaan liian pitkä... yli 50km ?
Tai etäsuhteessa oikeastaan se että jos kumpikaan ei pysty muuttamaan asioita niin että etteikö muutaman vuoden kuluttua voitaisi asua yhdessä...
100 kilsaa olisi itsellä siinä ja siinä. En tiedä mitä oikein kuvittelin, kun yli 300km päästä aloin erästä tapailemaan. Rahaa ja aikaa meni reissailuun. Kyllä siinä pitäisi yhteen olla muuttamassa puolen vuoden sisällä vähintäänkin. Ja nyt minussa roikkuu yksi tyyppi vielä kauempaa, eikä usko että välimatka tulisi olemaan mikään ongelma. Juuuuei.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ev.lut kirkon papit ja pastorit ei ole oikeasti uskovaisia.
Sellainen uskovainen siellä
Vierailija kirjoitti:
Että jokainen kuolee joskus. Se voi tapahtua yllättäen tai hitaasti ja tuskallisesti. Kun ensimmäisen kerran joutuu hyvästelemään rakkaan ihmisen, niin mikään ei ole ennallaan sen jälkeen.
Tuntuu että mitä vanhemmaksi elää, sen enemmän kuolema alkaa vaivaamaan. Ei siis oma, vaan läheisten kun olen tähän nelikymppiseksi saakka selvinnyt yllättävän helpolla sen suhteen. Tuttavapiirissä on ikäisiltäni alkanut vanhempia kaatumaan, niin väkisinkin herää ajatus että pian on oma vuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kynttilän vaha on polttoainetta. Luulin, että vain lanka palaa ja että vaha "hidastaa" langan palamista.
Jahas, tämä oli uutta tietoa, luulin myös että hidastaa :D
N36
Että naisille vain pinnalliset seikat merkitsevät parisuhteen valinnassa. Eli ulkonäkö, sosiaalinen status, varallisuus... Liian pitkään yritin luonne edellä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuvittelin lapsena, että kukaan ei voi päättää omaa ammattiaan itse vaan että se on jotenkin ennalta määrättyä ja joku vaan joutuu telkkariin kertomaan säästä ja jonkun toisen on pakko olla tylsä poliitikko.
Tämä kuvitelma oli oikeasti niin vahva, että olin liki kolmekymppinen kun tajusin että ei hlvetti minäkin olisin voinut mennä lukioon ja pyrkiä sitten yliopistoon farmasiaa lukemaan eikä sitä olisi kukaan/mikään estänyt :-(
Älä huoli, et olisi päässyt lukioon noilla älynlahjoilla kuitenkaan. Melkein 30 ja luulee, että ihmisille määrätään ammatit? Olen sanaton.
Mua jäi kiinnostamaan, että kuka aloittajan nykyisen ammatin sitten määräsi, vai odotteleeko hän vielä kouluttamattomana, että joku tulee sanomaan "sinun pitää alkaa (joku ammatti) ".
Se että perheeni ja ystäväni ovat oikeasti aika juntteja :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden kodissa oli vessanpönttö jossa oli vain yksi huuhtelunappi. Kun kävin vessoissa, joissa oli kaksi eri huuhtelunappia eri tarkoituksiin, luulin ettei ole väliä kummasta painaa joten painoin milloin mitäkin :D vasta teini-iässä sain tietää että iso nappi on isomman hädän huuhteluun
Se, että lapset on aivan helvetin rasittavia, kalliita ja työläitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että naisille vain pinnalliset seikat merkitsevät parisuhteen valinnassa. Eli ulkonäkö, sosiaalinen status, varallisuus... Liian pitkään yritin luonne edellä :(
Sekä miehillä että naisilla vaikuttaa kokonaisuus, johon kuuluu luonteen lisäksi se ulkonäkö, sosiaaliset piirit ja elämänhallinta, joka tietyssä iässä alkaa näkyä siinäkin ettei eletä ihan kädestä suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin vasta aikuisena, että kaikki vanhemmat ei hakkaa lapsiaan. Tajusin myös, ettei taivasta ja helvettiä ole olemassakaan. Eikä mitään jumalaa. Tajusin, että sukulaisistani osa on persoonallisuushäiriöisiä.
Tajusin, että kukaan ei ole toista parempi yhteiskunnallisen asemansa tai koulutuksensa perusteella.
Tajusin, että demokratia ei ole kansanvaltaa.
Tajusin, että iso osa suomalaista on kapeakatseisia ja empatiavajeisia tai -kyvyttömiä.
Kyllä Jumala, Jeesus, Saatana, Taivas ja Helvetti ovat totta. Nehän ovat virallisesti ja kiistattomasti osoitettu olemassa olrviksi.
MISSÄ? Kuka lie sanonut: "Helvetti on toiset ihmiset!" Ja niin se on, kun seuraa mitä tahansa somepalstaa. Aina vain pahat mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikestaan ketään ei kiinnosta, mitä lapsilleni kuuluu. Vain me vanhemmat olemme heistä todellisuudessa kiinnostuneita (ja toki isovanhemmat).
Isäni ei koskaan pyytänyt anteeksi mitään. Havahduin tähän totuuteen vasta päälle kolmekymppisenä. Hän vain aina odotti, että konfliktit menevät ohi itsekseen. No, nyt hän onkin ihmeissään kaikenmaailman "jäätyneistä konflikteista" jälkeläistensä kanssa. Siinähän on rauhassa ihmeissää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuvittelin lapsena, että kukaan ei voi päättää omaa ammattiaan itse vaan että se on jotenkin ennalta määrättyä ja joku vaan joutuu telkkariin kertomaan säästä ja jonkun toisen on pakko olla tylsä poliitikko.
Tämä kuvitelma oli oikeasti niin vahva, että olin liki kolmekymppinen kun tajusin että ei hlvetti minäkin olisin voinut mennä lukioon ja pyrkiä sitten yliopistoon farmasiaa lukemaan eikä sitä olisi kukaan/mikään estänyt :-(
Älä huoli, et olisi päässyt lukioon noilla älynlahjoilla kuitenkaan. Melkein 30 ja luulee, että ihmisille määrätään ammatit? Olen sanaton.
Mua jäi kiinnostamaan, että kuka aloittajan nykyisen ammatin sitten määräsi, vai odotteleeko hän vielä kouluttamattomana, että joku tulee sanomaan "sinun pitää alkaa (joku ammatti) ".
Tämähän ois kätevää. Tulisi vähän samaan tapaan kuin määräys osallistua kutsuntoihin.
Siellä sitten kyseltäisiin, mikä kiinnostaa ja ta-daa - uudet lähärit, lääkärit, bussikuskit ja muut ammatit on jaettu. Ei tule ongelmaa pääsykokeista eikä kenestäkään työtöntä.
Ei ole tarkoitus olla mitenkään syyttelevä tai mollaava huomio. Ikävuosieni 30-40 välillä useimpien kiinnostuneiden naisten (25-40) huomio johtui tarpeesta perustaa perhe ja saada nimenomaan minun kanssani jälkeläisiä. Ulkonäkö oli ehkä ensimmäinen asia, jos eivät tunteneet mutta sitten koulutus, työ ja luonne. Ei välttämättä tässä järjestyksessä. Rahoista tai omaisuudesta ei kukaan ollut kiinnostunut, ne kiinnostuneet tulivat vasta ikävuosien 40-> aikana. Aika hyvän ja järkevän kuvan saa suomalaisista naisista, tämä on vapaiden sielujen maa mutta järki mukana.
Mulle selvisi lopullisesti vasta 30 ikävuoden paikkeilla, että vaikka koitat olla kuinka hyvä ihminen toisille ja annat itsestäsi paljon ja haluat auttaa ja olet valmis tekemään palveluksiakin toisille (ja oletat että vastaavasti tottakai toiset tekee samoin sinulle, tottakai, koska niin kuuluu tehdä, eikö niin, EIKÖ NIIN!?), niin todella todella tooooodella moni ihminen ei koskaan kuuna päivänä anna mitään takaisin. No, näille ihmisille on nimikin. Luulin, että se nimitys mihin liittyy virtsa ja pää, on vain pelkkä haukkumanimi, mutta onhan sille näköjään ihan oikea kohdekin. Ansaitusti.
Että prosentit toimivat molemminpäin: 20 prosenttia 40:stä on sama kuin 40 prosenttia 20:stä.
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapset on aivan helvetin rasittavia, kalliita ja työläitä.
Huh, onneksi tajusin itse tämän jo teini-iässä.
t. vela
Se, että mielen rauhoittamisella älykkyysosamäärä nousee ja matematiikan opiskelu selkä looginen päättelykyky parani kohisten. En tajua mitä pelkäsin ja miksi olin ahdistunut alle parikymppisenä. Lukio ja opiskelut meni rimaa hipoen sen takia. Nyt kolmekymppisenä vasta osaan chillata ja nämä taannoin opiskelemani asiat näyttää alkeellisen helpoilta... Harmittaa kovasti. Saisin nykyisellä zen olotilallani niiiiiiiin paljon parempia arvosanoja. Kannattaakohan vielä lähteä opiskelemaan uutta alaa? Korkeakoulun opintotukikuukaudet on kulutettu, mutta mies olisi valmis elättämään minua.